Kuva © Sanna Vanninen /Oktober Oy
Kuva © Sanna Vanninen /Oktober Oy

Baby Jane

Mielenterveysongelmat

Hyvä mielenterveys koostuu monista asioista ja on olennaista sekä yksilön hyvinvoinnin että toimintakyvyn kannalta. Mielenterveyden voidaan ajatella olevan psyykkistä pääomaa, joka luo perustan nauttia elämästä, kokea sen mielekkääksi ja tuntea itsensä arvostetuksi yhteisön jäseneksi.  Mielenterveys ja fyysinen terveys eivät ole erillään toisistaan, vaan kulkevat käsi kädessä vaikuttaen yksilön hyvinvointiin. Myös yhteiskunnallisilla olosuhteilla on suuri vaikutus yksilön mielenterveyteen. Mielenterveyttä kuormittavat muun muassa syrjäytyminen, köyhyys, huonot ihmissuhteet ja sosiaalinen epätasa-arvo.

Hyvää mielenterveyttä tukevat

• Kyky ihmissuhteisiin, toisista välittäminen ja rakkaus.
• Kyky ja halu vuorovaikutukseen ja tunteiden ilmaisemiseen
• Kyky työntekoon, sosiaaliseen osallistumiseen ja asianmukaiseen oman edun valvontaan.
• Vaikeuksien kohdatessa keinoja niiden voittamiseksi.
• Ahdistuksen riittävä hallinta, menetysten kohtaaminen ja valmius elämän muutoksiin.
• Todellisuudentaju, jotta osaa erottaa oman ajatusmaailman ja ulkoisen todellisuuden vaikeissakin elämäntilanteissa ja stressissä.
• Sosiaalinen itsenäisyys, identiteetti ja yksilöllinen luovuus.
• Elämän merkityksellisyyden kokeminen.

Mielenterveyden häiriöt ovat moninaisia, niitä ovat muun muassa fobiat, kaksisuuntainen mielialahäiriö, persoonallisuushäiriöt, syömishäiriöt ja psykoosi. Baby Jane -elokuva päähahmot kärsivät masennuksesta. Piki, joka kärsii myös paniikkihäiriöstä, ajautuu lopulta itsemurhaan.

Lähteet:
Suomen mielenterveysseura – Mielenterveyden häiriöt
Suomen mielenterveysseura – Miten voit?

Tehtäviä

1. Elokuva ottaa kantaa mielenterveyspotilaiden asemaan Suomessa, minkä kuvan elokuva mielestäsi aiheesta antaa ja mitä se yrittää viestittää? Oletko samaa mieltä?

2. a) Selatkaa uutislehtiä verkossa viikon ajalta. Kuinka monta mielenterveyteen liittyvää artikkelia löydät? Millaisia artikkeleja ne ovat?
b) Valitse tarkempaan analyysiin yksi artikkeli ja kuvaa mielenterveyden representaatiota siinä. Oliko artikkeli mielestäsi onnistunut? Perustele.


Paniikkihäiriö

Paniikkihäiriöstä kärsivälle ominaisia ovat usein toistuvat, voimakkaat ahdistuneisuuskohtaukset eli paniikkikohtaukset, sekä jatkuva huoli niiden uusiutumisesta ja/tai pelon aiheuttama käytöksen muutos. Paniikkikohtaus alkaa yllättäen ja pahenee nopeasti, noin kymmenessä minuutissa, huippuunsa eli pakokauhuntuntuiseen olotilaan. Kohtauksen oireita ovat äkkinäinen sydämentykytys, rintakivut, hikoilu, vapina, hengenahdistus, tukehtumisen tai kuristumisen tunne, pahoinvointi, vatsavaivat, huimaus, pyörtymisen tunne, puutuminen, kihelmöinti, vilunväreet tai kuumat aallot. Kohtauksiin liittyy usein tunne todellisuuden vääristymisestä, sekoamisesta sekä sydänoireista ja pelosta johtuva äkillisen kuoleman pelko.

Paniikkikohtaus on useimmiten ohi noin puolessa tunnissa, toisinaan jo minuuteissa, mutta voi myös harvinaisemmin kestää jopa tunteja. Oireet ovat vaarattomia, mutta rajuja. Kohtauksen jälkeen esiintyy usein  väsymystä, hämmennystä ja huolestuneisuutta.

Paniikkikohtausten syyt ovat moninaisia ja niitä ei täysin vielä tunneta. Syyt voivat löytyä perimästä, stressistä, lapsuuden traumaattisista kokemuksista ja elämänmuutoksista. Myös muutamat elimelliset ongelmat, kuten kilpirauhasen liikatoiminta, voivat aiheuttaa paniikkihäiriöitä. Kohtausten alkaminen liittyy hyvin usein nuorilla aikuisilla isoon ja stressaavaksi koettuun muutokseen. Paniikkihäiriöistä kärsivät kokevat ne usein pelottaviksi ja hävettäväksi, ja alkavat usein vältellä tilanteita, joissa kohtauksia on aiemmin tullut. Tämä elintapojen muutos puolestaan aiheuttaa usein ahdistusta, masennusta ja sosiaalista eristyneisyyttä.

Paniikkikohtauksiin apua voi hakea terapiasta, lääkehoidosta, terveistä elintavoista (välttämällä muun muassa kofeiinia ja päihteitä), joogasta ja rentoutumisharjoituksesta. Hyvin tärkeää on myös läheisten tuki, tieto ja ymmärrys niiden pelottavuudesta.

Lähteet:
Suomen Mielenterveysseura – Paniikkihäiriö
Terveyskirjasto - Paniikkihäiriö

Tehtävä

3. Miten Pikin paniikkihäiriö kuvattiin elokuvassa tarinallisesti ja elokuvallisesti? Mitä mieltä olit kuvauksesta?


Masennus

Sanalla masennus ymmärretään usein eri asioita, termillä viitataan sekä tunnetilaan että mielenterveyden häiriöön. Kun masennusta tarkoitetaan mielenterveyden häiriönä, liittyy siihen pitkäkestoista (viikoista kuukausiin ja vuosiin) mielialan laskua, vähentynyttä mielenkiintoa ja mielihyvää. Näiden oireiden lisäksi masennuksesta kärsivällä henkilöllä esiintyy muita oireita, kuten merkittävä painon lasku tai nousu, unettomuus tai lisääntynyt unen tarve, väsymys tai voimattomuus, liikkeiden ja mielen hidastuminen tai kiihtyneisyys, arvottomuuden tai kohtuuttomat syyllisyyden tunteet, keskittymisvaikeudet, ja vaikeus ajatella tai tehdä päätöksiä. Masennusoireisiin voi usein liittyä myös ahdistuneisuutta.

Masennukseksi kutsutaan usein myös nopeasti ohimenevää pahaa oloa, masentunutta mielialaa ja muita elämään normaalisti kuuluvia pettymyksen, väsymyksen, alakuloisuuden ja surullisuuden tunteita – nämä eivät siis ole mielialan häiriöitä eivätkä sairauksia. Alakuloiset tunteet voivat kestää jopa kuukausia, mutta niihin ei liity muita oireita. Surulle – toisin kuin masennukselle – on usein selvä kohde ja syy, kuten läheisin kuolema. Masennus puolestaan on usein monen tekijän summa, näitä ovat niin biologiset, psykologiset kuin sosiaalisetkin tekijät. Perimä, kasvuympäristö ja kehityksen aikaisten kokemusten muovaama persoonallisuuden rakenne vaikuttavat yksilön alttiudelle sairastua masennukseen. Masennustilan voivat laukaista esimerkiksi ajankohtaiset elämäntapahtumat, erilaiset pettymykset ja menetykset. Masennustiloilla on myös alttius toistua. Toisinaan masennuksen taustalla voi olla myös fyysinen tekijä, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta tai muistisairaus. Päihteiden ja lääkkeiden sivuvaikutukset saattavat myös aiheuttaa masennusta. Lisäksi masennusta aiheuttavat hormonaaliset syyt.

Erinäiset masennustilat ovat hyvin yleisiä. Lievistä masennustiloista kärsii noin 10–15 %, vakavista masennustiloista noin 5 % ja psykoottisista depressioista vajaa 1 % aikuisväestöstä. Masennusta voidaan hoitaa tehokkaasti – kunhan se ensin tunnistetaan. Masennustilojen pitkittyessä ja/tai syventyessä on syytä hakeutua lääkärin, psykiatrin tai psykoterapeutin vastaanotolle. Masennustilaa voi myös hoitaa itse, esimerkiksi pyrkimällä pitämään kiinni sosiaalisista suhteista, erilaisista päivärutiineista, liikunnasta ja muista harrastuksista.

Masennustilasta kärsivän itse, hänen läheisten ja työkavereiden on tärkeää ymmärtää masennuksen moniulotteinen luonne. Masennustilat eivät ole tahdonalaisia eikä niistä voi päästä eroon ryhdistäytymällä – päinvastoin. Kehotus ryhdistäytyä usein pahentaa masennustilasta kärsivän olotilaa, syyllisyyden ja huonommuuden tunteita.

Lue lisää masennuksen eri muodoista Suomen Mielenterveysseuran ja Terveyskirjaston sivuilta.

Lähteet:
Suomen Mielenterveysseura
Terveyskirjasto - Masennus

Tehtäviä

4. Tutustukaa masennuksen monimuotoisiin määritelmiin Terveyskirjaston taulukon avulla. Mitä näistä tunnistit elokuvan henkilöhahmoilla? Perustele.

5. Miten mielestäsi elokuvan päähahmojen rakkaussuhde vaikutti heidän mielenterveyteensä? Apua pohdintaan saat Suomen Mielenterveysseuran Parisuhde – vaiheesta vaiheeseen -artikkelista.


Itsemurha

Itsemurha on äärimmäinen ja lopullinen ratkaisu yksilön ongelmiin, jotka aiheuttavat sietämättömän, toivottoman olotilan, josta yksilö ei näe muuta vaihtoehto päästä eroon kuin itsemurhan. Itsemurhaan päätymisellä ei ole yhtä syytä, vaan se on monen tekijän monimutkainen summa. Taustalla on usein mielenterveydellisiä ongelmia, päihteidenkäyttöä, suorituspaineita, yksinäisyyttä, menetyksiä tai muita vaikeita elämäntilanteita.

Jokainen itsemurha on liikaa – toimi heti jos sinä itse tai läheisesi tuntee itsemurha-ajatuksia. Lue lisää Suomen Mielenterveysseuran sivuilta siitä, miten voit tunnistaa itsemurhan riskit ja miten voit auttaa itsemurhaa harkitsevaa.

Lähde:
Suomen Mielenterveysseura – Itsemurha

Tehtäviä

6. Piki päätyy elokuvan lopussa äärimmäiseen tekoon, eli itsemurhaan. Mitkä tekijät tähän vaikuttivat?

7. Pohdi, miten Pikiä olisi voitu paremmin auttaa.


Apua mielenterveysongelmiin

Apua mielenterveysongelmiin on saatavilla paljon. Vaikka kynnys avun hakemiseen on laskenut, viivyttelee moni edelleen liian kauan. Mielenterveysasioissa apua voi saada monista eri paikoista, kuten terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta, psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta, yksityisiltä lääkäriasemilta, yksityisiltä psykoterapeuteilta, kirkolta sekä järjestöiltä. Lue lisää tärkeää tietoa Suomen Mielenterveysseuran sivuilta.

Suomen Mielenterveysseuran sivuilta löydät myös paljon harjoituksia, joilla voit vahvistaa itseäsi. Kriisipuhelin-palvelusta saat apua elämän erinäisiin kriiseihin. Kriisipuhelin päivystää numerossa 010 195 202 arkisin klo 9.00– 7.00 sekä viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15.00–7.00. Verkkokriisikeskus Tukinetistä puolestaan saat tukea elämän eri kriisitilanteisiin kellon ympäri.

Tehtäviä

8. Etsikää ryhmissä tai itsenäisesti muita palveluita, jotka auttavat mielenterveyden häiriöistä kärsiviä
a) Nuoria
b) Aikuisia
c) Vanhuksia

Elokuvasta voi tilata koulukinonäytännön elokuvateatteriin.

Materiaaliin liittyvät elokuvat

Baby Jane

(Baby Jane)

Ohjaaja: Katja Gauriloff

Maa: Suomi Vuosi: 2019

Kesto: 93min Ikäraja: 12

Levittäjä: Future Film Oy

Näyttelijät:
Roosa Söderholm, Maria Ylipää, Nelly Kärkkäinen ja Lauri Tilkanen


Sofi Oksasen romaaniin perustuva elokuva hurjasta rakkaudesta ja mielenterveysongelmista.

Oppimateriaalit ja elokuvat Sopivan elokuvan valitseminen Elokuvateatterien ja levittäjien yhteystietoja Koulukinonäytännön järjestäminen elokuvateatterissa Ohjeita elokuvan katsomiseen koulussa