BlacKkKlansman

Ku Klux Klan

Konfederaation sotaveteraanit perustivat Ku Klux Klanin (myös KKK tai Klaani) vuonna 1865 sisällissodan jälkeen Tenneseessä, jolloin valkoiset demokraatit järjestäytyivät mustia ja valkoisia republikaaneja vastaan pyrkimällä estämään heitä äänestämästä ja omistamasta aseita. Väkivaltainen toiminta kohdistui erityisesti afroamerikkalaisia johtajia ja vapautettuja orjia vastaan. Valkoinen ylivalta, äärioikeistolaisuus, muukalaisvihamielisyys ja nationalismi nostivat päätään: Etelän plantaasi-idylli oli mennyttä neljän miljoonan vapautetun orjan myötä.

Muita syitä Klaanin nousuun olivat matalat puuvillan hinnat, inflaatio ja pyrkimys saavuttaa taloudellista etua. Poliittinen ja taloudellinen ylivalta saavutettin pelolla ja terroriteoilla, vaikka keskushallinto pyrki edistämään mustien sekä vainon kohteeksi joutuneiden valkoisten tilannetta. 1870-luvun lopulla laadittiin säädöksiä estämään äänestämistä, jotka koskivat myös köyhiä amerikkalaisia. Äänestyskyvykkyyttä  testattiin erilaisilla veroilla, lukutaidolla ja lisäksi tuli täyttää tietyt vaatimukset asuinpaikasta. Vuosina 1890 - 1952 seitsemän presidenttiä yritti saada aikaan lakimuutoksia näihin epäkohtiin siinä onnistumatta.

Lynkkaukset olivat suosittua ja laajalle levinnyttä ajanvietettä erityisesti Floridassa ja Georgiassa 1890 - 1920. Lynkkauksista ilmoitettiin yleensä etukäteen sanomalehdissä, jotta ammattivalokuvaajat ja yleisö löytäisi paikalle: paikalla saattoi olla satoja, jopa tuhansia ihmisiä, pahimmillaan jopa 15 000 ihmistä oli todistamassa erästä lynkkausta. Lynkkauksiin osallistujat lähettivät läheisilleen varsin graafisilla näköisvalokuvilla varustettuja postikortteja. Lynkkauskortit olivat varsin tuottoisa bisnes, kunnes Yhdysvaltain postilaitos kielsi postikortit aihepiirin julmuuden vuoksi.

Pelkästään mustia ei lynkattu. Vuosina 1882 - 1968 lynkattiin kaikkiaan 4743 ihmistä, joista 3446 oli afroamerikkalaisia (eräiden lähteiden mukaan luku on suurempi) ja 1297 valkoista. Suurin osa, 73%, lynkkauksista tapahtui etelävalloissa. Kaliforniassa vallitsi ns. Villin Lännen laki, jolloin lynkkauksista tuli tehokas tapa valvoa lakia. Muihin lynkkauksen uhreihin kuuluivat juutalaiset, katoliset, Amerikan intiaanit, irlantilaiset, aasialaiset, eräänä ryhmänä on mainittu erikseen myös amerikansuomalaiset.  

Syytteet olivat usein tekaistuja: murhayritykset, ryöstöt sekä raiskaukset kuuluivat syytelistalle. Lisäksi perinteisille arvoille vaaralliset henkilöt, jotka osoittivat itsenäistä ajattelua ja itseilmaisua, "verbal independence of mind", saattoivat joutua lynkkauksen kohteeksi. Nämä epäkohdat aiheuttivat kuuden miljoonan afroamerikkalaisen muuttoliikkeen etelävalloista pohjoisvaltoihin,  Keskilänteen ja Länteen kolmena eri muuttoaaltona 1916 - 70  (The Great Migration).

Klaanin toisen aallon järjestäytymistä pidetään paljolti D.W. Griffithin Kansakunnan synty -elokuvan kyseenalaisena ansiona. Klaanin kulta-aika oli 1924 - 25, jolloin jäseniä oli eri lähteiden mukaan jopa 3 - 6 miljoonaa. Tuolloin lanseerattiin myös "separate but equal" -ajattelu: armeijassa mustille oli omat osastot ja laki sääti tiukasti, missä mustien oli lupa kävellä, juoda, syödä, levätä ja matkustaa. Vielä 1954 koulut ja jopa hautausmaat olivat eroteluja. Usein afroamerikkalaisille tarkoitetut koulut olivat heidän omien kirkkojensa yhteydessä.

Kolmas Ku Klux Klanin aalto liittyy 1950-luvulta kansalaisoikeustausteluihin, minkä yhteydessä useita kansalaisoikeuksia edistäviä johtajia surmattiin ja vainottiin. Järjestöstä on tullut viharyhmä, joka pyrkii osoittamaan väkivaltaista ja vihamieleistä toimintaa erirotuisia, -uskontoisia, seksuaalisesti toisella tapaa suuntautuneita sekä ulkomaalaisia kohtaan. Ilmiöstä on tullut myös paikallisempi ja eristäytyneempi. Anglo-saksiset perinteet ja kristillinen moraali, eräänlainen jumalallinen oikeutus on heidän tekojensa takana. Miltei kaikki kirkkokunnat ovat kuitenkin sanoutuneet irti järjestöstä. Lee päättää elokuvansa vaikuttavasti kuvaan ylösalaisin olevasta, mustavalkoisesta Amerikan lipusta: onko mikään juuri muuttunut ja toistaako historia aina itseään?

Pohdittavaksi

  • Mikä on kansalaisoikeuksien tilanne tämän päivän Yhdysvalloissa? Onko USA vielä "Land of the Free" - vai onko se sitä koskaan ollutkaan?
  • Miten eriarvoisuus ilmenee yhteiskunnassa?
Elokuvasta voi tilata koulukinonäytännön elokuvateatteriin.

Materiaaliin liittyvät elokuvat

BlacKkKlansman

(BlacKkKlansman)

Ohjaaja: Spike Lee

Maa: Yhdysvallat Vuosi: 2018

Kesto: 135min Ikäraja: 12

Levittäjä: Finnkino Oy

Näyttelijät:
John David Washington, Adam Driver, Laura Harrier, Topher Grace, Jasper Pääkkönen


BlacKkKlansman on peloton ja totuudenmukainen tutkielma rotujen välisistä suhteista 1970-luvun Yhdysvalloissa ja hälyttävän ajankohtainen myös tänä päivänä.

Oppimateriaalit ja elokuvat Sopivan elokuvan valitseminen Elokuvateatterien ja levittäjien yhteystietoja Koulukinonäytännön järjestäminen elokuvateatterissa Ohjeita elokuvan katsomiseen koulussa