Disinformaatio, vihapuhe ja mediakasvatuksen keinot - Työkaluja teemojen käsittelyyn

Vihapuhe ja sananvapaus

Esittely

Vihapuhe ja sananvapaus -oppimateriaalin tavoitteena on tukea nuoria tunnistamaan vihapuhetta erilaisissa ympäristöissä erityisesti verkossa ja harjoitella rakentavia tapoja vastata vihapuheeseen. Tehtävien avulla pohditaan vihapuheen seurauksia ja sananvapauteen liittyvää vastuuta. Tavoitteena on, että oppilaat tunnistavat harmaan alueen rangaistavan vihapuheen ja loukkaavan puheen välillä ymmärtäen, ettei minkäänlaisten loukkaavien ilmaisujen hyväksyminen ole oikein. Materiaali on tarkoitettu yläkoulun ja toisen asteen opetukseen, mutta sitä voi hyödyntää myös esim. nuorisotyössä.

Tehtävämateriaalissa pohditaan vihapuheen määrittelemisen problematiikkaa, ja harjoitellaan keinoja käsitellä ja vastustaa vihapuhetta mm. draamatyöskentelyn avulla; tarkastellaan sananvapauden merkitystä yhteiskunnassa ja toisaalta myös oppilaan omassa arjessa tarinankerronnan keinoin, sekä syvennytään vihapuhevisan avulla vihapuheeseen, ihmisoikeuksiin ja sananvapauteen liittyvään lainsäädäntöön.

 

Vihapuhe ja disinformaatio -osuuden sisällys

  • Mitä on vihapuhe
  • Tehtävä: Vihapuheen tunnistaminen. Työskentely kannattaa aloittaa tästä tehtävästä, sillä luvun muut tehtävät (myös caset) edellyttävät, että oppilaat ymmärtävät vihapuhe-käsitteen merkityksen.
  • Tehtävä: Draamaharjoitus – miten kohdata vihapuhetta
  • Tehtävä: Puuttuminen – vastapuhe vihapuheen vastalääkkeenä. Tehtävässä  paneudutaan vastapuheeseen keinona vastustaa vihapuhetta.
  • Ensiapupaketti: kun joudut vihapuheen kohteeksi. Ensiapupakettiin on koottu yleiset toimintaohjeet sen varalta, että oppilas kohtaa itseään järkyttävää vihapuhetta. Ohjeet voi käydä läpi tunnilla esimerkiksi vihapuheen määrittelytehtävän ohessa. Ne on hyvä kerrata myös ennen draamatyöskentelyn aloittamista. Vihapuheen kohtaamista harjoitellaan draamatyöskentelyn avulla arvioiden samalla erilaisia tapoja reagoida vihapuheeseen.
  • Viikkohaasteena kehupäiväkirja. Kehupäiväkirja-viikkohaasteen tavoitteena on ohjata oppilaat havainnoimaan tilanteita, joissa he voivat antaa toisille positiivista palautetta. Viikon aikana tarjoutuu myös tilaisuuksia harjoitella vuorovaikutustaitoja sekä pohtia, millaisia seurauksia vilpittömällä, luonteenvahvuuksiin ja hyviin tekoihin kohdistuvan positiivisen palautteen antamisella on oppilaan elinympäristössä.
  • Case: Puolustaja
  • Case: PewDiePien natsivitsit veivät sopimuksen Disneyn kanssa
  • Case: Miltä vihapuhe tuntuu?
  • Case: ”Radio sen teki: Alin ja Husun show mursi nuoren miehen muukalaisvihan”
  • Case: Naisviha pelikulttuurissa
  • Mitä on sananvapaus
  • Tehtävä: Sananvapauden tulevaisuus. Tehtävässä arvioidaan vihapuheen kärjistymisen mahdollisia seurauksia yhteiskunnassa ja ideoidaan konkreettisia keinoja rakentavan keskustelukulttuurin kehittämiseksi. Tehtävä perustuu vuoteen 2035 sijoittuvaan dystopistisen tarinaan. Valmiin taustatarinan sijaan oppilaat voivat kirjoittaa dystopistisen tarinan myös itse.
  • Case: Pohjois-Korea – maa, jossa ei ole sananvapautta. Tavoitteena on herättää keskustelua sananvapauden merkityksestä yhteiskunnassa sekä sananvapauteen liittyvästä vastuusta. Casessa tutustutaan maan sananvapaustilanteeseen erilaisten taustamateriaalien, oppilaiden itse tekemän tiedonhaun sekä näiden pohjalta käydyn keskustelun avulla.
  • Mitä laki sanoo vihapuheesta?
  • Totta vai tarua? Vihapuhevisa. Tarkoituksena on pohtia vihapuheeseen ja sananvapauteen liittyvän lainsäädännön tulkintaan ja soveltamiseen liittyviä kysymyksiä. Samalla tehtävä haastaa oppilaita kehittämään tiedonhakutaitojaan. Tehtävä koostuu kymmenestä väitteestä ja esimerkkivastauksesta. Osa väitteistä perustuu myös tässä oppimateriaalissa aiemmin käsiteltyihin asioihin. Tehtävä voikin toimia esimerkiksi oppilaiden itsearvioinnin tukena aihepiirin käsittelyn lopuksi.
  • Ekstra: Mitä on radikalismi?
  • Lähdeluettelo

 

Näin käytät materiaalia

Materiaalin tehtävät ovat itsenäisiä kokonaisuuksia, ja niitä voi poimia käsiteltäväksi haluamassaan järjestyksessä.

Materiaali sisältää tieto-osuuksia, lähdeluettelon sekä useita erilaisia tehtäviä, joiden kesto on tehtävästä riippuen 30–120 min. Tehtävät pohjautuvat pääosin vuorovaikutteiseen ryhmätyöskentelyyn, ja jokaisen tehtävän kohdalla painottuu tehtävän huolellinen purkaminen koko ryhmän kanssa.

Useimpien tehtävien ohessa on mediataitojen kehittämiseen ja oppilaiden omaan mediatuottamiseen painottuvia lisäideoita siitä, miten työskentelyä voi jatkaa. Vinkkejä mm. videotyöskentelyyn löydät esimerkiksi Mediakasvatus.fi-portaalista.

Lisävinkkejä muista aiheeseen liittyvistä materiaaleista löytyy tehtäväkuvauksista sekä tehtäväkokonaisuuteen liittyvästä lähdeluettelosta. Materiaalista voi poimia ideoita myös ilmiöpohjaisen opetuskokonaisuuden suunnitteluun.

Tehtävien joukossa on myös tapausesimerkkejä eli caseja ja niihin liittyviä keskusteluharjoituksia. Casejen käsitteleminen perustuu taustamateriaaleihin (uutisjutut, artikkelit, videot) perehtymiseen ja ryhmässä käytävään keskusteluun, jota varten tapausten ohessa on keskustelukysymyksiä. Kysymysten ymmärtäminen edellyttää perehtymistä tehtävän taustamateriaaleihin, ja opettajan kannattaa miettiä vastauksia kysymyksiin etukäteen.

Tapausesimerkkien ja niiden liittyvien tehtävien tarkoituksena on pohtia vihapuheen ilmenemismuotoja ja seurauksia erilaisten ihmisten elämässä. Caset käsittelevät positiivisia roolimalleja, kokemuksia vihapuheen kohteena olemisesta ja vihapuheen seurauksia sekä uhrien että vihapuhetta tuottaneiden näkökulmasta.

Tehtävien ja caseihin liittyvien keskusteluharjoitusten ohessa kannattaa pohtia ja keskustella erityisesti piirteistä, jotka tekevät sosiaalisen median avulla tapahtuvasta viestinnästä erilaista verrattuna kasvokkain tapahtuvaan viestintään (mm. viestin potentiaalinen leviäminen ja yleisö, anonymiteetti, mahdollisuus vastata viiveellä tai jättää kokonaan reagoimatta, viestin tulkinta). Samalla voi korostaa, että verkossa käyttäytymiseen pätevät samat perussäännöt kuin kasvokkain tapahtuvaan viestintään (älä loukkaa toisia; mieti, miltä viesti voisi sinusta tuntua, jos se lähetettäisiin sinulle).

Caset liittyvät pääasiassa tapauksiin, joista on uutisoitu vuosina 2016 ja 2017. Ennen casen käsittelyä kannattaa tarkistaa, millaista julkista keskustelua aiheesta on sittemmin käyty, ja millaisessa tilanteessa esimerkiksi vihapuheen uhrit ovat nykyään (esim. ovatko he vetäytyneet julkisuudesta; onko aiheeseen liittynyt materiaali mahdollisesti poistettu).

  

Vinkki! Tutustu myös Ei vihapuheelle -liikkeen sivuilta löytyviin materiaaleihin ja tehtäviin. Aiheeseen voi virittäytyä esimerkiksi Jana- ja Rinki-lämmittelytehtävien avulla. Erinomaisia tehtäviä aihepiirin käsittelyyn on myös Ei vihapuheelle -liikkeen tuottamassa Kirjanmerkit-käsikirjassa.

Tutustu myös Opetushallituksen Rakentavaa vuorovaikutusta: Opas demokraattisen osallisuuden vahvistamiseen, vihapuheen ja väkivaltaisen radikalismin ennaltaehkäisyyn -julkaisuun (toim. Elo, Kaihari, Mattila & Nissilä 2017).

 

Oppimateriaalit ja elokuvat Sopivan elokuvan valitseminen Elokuvateatterien ja levittäjien yhteystietoja Koulukinonäytännön järjestäminen elokuvateatterissa Ohjeita elokuvan katsomiseen koulussa