Disinformaatio, vihapuhe ja mediakasvatuksen keinot - Työkaluja teemojen käsittelyyn

2. Valheiden jäljillä: disinformaatio ja valemedia

Tämän osuuden tavoitteena on tukea nuorten monilukutaidon kehittymistä ja kannustaa mediakriittiseen ajatteluun. Materiaalin tehtävien avulla opitaan tunnistamaan erilaisia dis- ja misinformaation ja huijausten muotoja. Samalla perehdytään erilaisiin työkaluihin, joita voi hyödyntää sisältöjen todenperäisyyden arvioimisessa. Tehtävät kannustavat pohtimaan erityisesti mediasisältöihin liittyviä eettisiä kysymyksiä journalismin, ammattimaisen sosiaalisen median sisältöjen tuottamisen sekä markkinoinnin näkökulmista.

Materiaalin avulla harjoitellaan dis- ja misinformaation tunnistamista, tarkastellaan valemediaa ja sen tapaa representoida ja kehystää tapahtumia sekä pohditaan median sisältöihin liittyvää valtaa ja vastuuta keskittyen erityisesti ammattietiikkaan ja mainonnan keinoihin.

Disinformaatio ja valemedia -osuuden sisällys:

  • Mitä on disinformaatio
  • Tehtävä: Faktat kuntoon. Tehtävän  tavoitteena on, että oppilaat tunnistavat mis- ja disinformaation eroja ja harjoittelevat niiden taustalla olevien erilaisten motiivien arvioimista (huumori, vahingoittamispyrkimykset jne.). Tehtävässä tutustutaan (post hoc) faktantarkistuksen periaatteisiin, ja pohditaan satiirin tai parodian ja valeuutisen eroja.
  • Tehtävä: Valheiden jäljillä. Tavoitteena on harjoitella mediasisältöjen luotettavuuden arvioimista. Samalla harjoitellaan erilaisten työkalujen hyödyntämistä huijausten tunnistamisessa. Oppilaat pyrkivät selvittämään valitsemansa mediasisällön aitouden ja todenperäisyyden, ja esittelevät tuloksensa ja käyttämänsä keinot muulle ryhmälle.
  • Tehtävä: Tuunaa oikaisu. Oppilaat pohtivat virheellisen tiedon oikaisemisen merkitystä ja suunnittelevat konkreettisia keinoja, joiden avulla oikaisuja voisi tehokkaammin levittää. Oppilaat tarkastelevat omaa media-arkeaan ja pohtivat kiinnostavan tai huomiota herättävän mediasisällön kriteerejä. Näitä periaatteita käyttäen he muokkaavat jo julkaistusta oikaisusta houkuttelevamman “tuunatun” version.
  • Mitä on valemedia
  • Tehtävä: Millaiset lukulasit valemedia antaa? Tehtävässä  harjoitellaan tunnistamaan valemediasivusto ja erottamaan se hyvää journalistista tapaa noudattavasta mediasta. Tehtävän avulla harjoitellaan tunnistamaan valemedian pyrkimyksiä ohjata systemaattisesti lukijaa tekemään tietynlaisia (esim. rasistisiin näkemyksiin pohjautuvia) tulkintoja kuvatuista tapahtumista.
  • Tehtävä: Lajityypit sekaisin. Oppilaat pohtivat sosiaalisen median mielipidevaikuttajan ja journalistiseen etiikkaan perustuvan median toimintatapojen piirteitä. Oppilaat tunnistavat pysyvien ja nopeasti muuttuvien lajityyppien eroja ja vertailevat uutista ja sosiaalisen median sisältöä. He pohtivat journalistin ohjeisiin sitoutumisen seurauksia ja sitä, miten ja miksi heidän odotuksensa sisällön luotettavuudesta vaihtelevat eri lajityyppien kohdalla.
  • Kuka päättää median sisällöistä?
  • Tehtävä: Somettajan ammattietiikka. Tehtävän tarkoituksena on herättää keskustelua siitä, miten ammattimaisten sosiaalisen median sisällöntuottajien toiminnan eettisyyttä voisi arvioida. Tehtävässä tutustutaan ammattietiikan kriteereihin erilaisissa ammattikunnissa, ja pohditaan eettisen ammattimaisen somesisältöjen tuottamisen kriteereitä.
  • Tehtävä: Markkinointi ja vaikuttaminen sosiaalisessa mediassa. Tavoitteena on, että oppilaat tiedostavat erilaisia vaikuttamis- ja markkinointimahdollisuuksia käyttämissään kanavissa tullen samalla tietoisemmiksi sosiaalisessa mediassa olevien tahojen (kaupallisista) vaikuttamisyrityksistä. Oppilaat tutustuvat markkinoinnin ja vaikuttamisen keinoihin suunnittelemalla oman markkinointikampanjan.
  • Tehtävä: Natiivimarkkinointiin liittyvä vastamainos. Tehtävässä tutustutaan natiivimarkkinointiin ja sen keinoihin. Oppilaat analysoivat natiivimainoksia ja tuottavat itse natiivimarkkinointiin pohjautuvan vastamainoksen.
  • Miten käsitellä somekohuja ja -huhuja luokassa? Tähän on koottu vinkkejä ja tukimateriaalia opettajien tueksi. Mukana on myös apukysymyksiä, joiden avulla suuret mittasuhteet saaneita kohuja voi lähteä purkamaan oppilasryhmän kanssa. Esimerkkitapauksena on hiljattain paljon keskustelua herättänyt Blue Whale -huhu.
  • Ekstra: Mitä on trollaus? Tehtäväkokonaisuuden lopussa on lisämateriaalina lyhyt tietoisku trollaamisesta, johon on listattu myös aiheeseen liittyviä lähteitä.
  • Lähdeluettelo

 

Näin käytät materiaalia

Materiaalin tehtävät ovat itsenäisiä kokonaisuuksia, ja niitä voi poimia käsiteltäväksi haluamassaan järjestyksessä. Kesto on tehtävästä riippuen 30–120 min. Tehtävät pohjautuvat pääosin vuorovaikutteiseen ryhmätyöskentelyyn. Joidenkin tehtävien ohessa on lisäideoita ja vinkkejä siitä, miten työskentelyä voi jatkaa.

Lisävinkkejä muista aiheeseen liittyvistä materiaaleista löytyy määritelmistä, tehtäväkuvauksista sekä tehtäväkokonaisuuteen liittyvästä lähdeluettelosta. Materiaalista voi poimia ideoita myös ilmiöpohjaisen opetuskokonaisuuden suunnitteluun. Lisäksi tehtäväkokonaisuuden loppuun on koottu lista aiheeseen liittyvistä materiaaleista.

Vinkki: Erinomaisia tehtäviä aiheeseen liittyen on Sanomalehtien Liiton Onko tämä totta? -materiaalissa, joka lähestyy tiedon luotettavuutta kuudesta ajankohtaisesta näkökulmasta. Materiaalissa tarkastellaan mielipiteen ja faktan eron kaventumista, feikkiuutisia, netin keskustelukulttuuria ja trollitehtaita. Siinä pureudutaan myös mainonnan ja journalismin rajaan sekä totuuteen kuvassa. Jokaiseen teemaan liittyy erilaisia harjoituksia, joista monet pureutuvat ajankohtaisiin lehtijuttuihin. Aiheita peilataan myös Journalistin ohjeisiin ja materiaalissa käsitellään myös sitä, miten lähdekriittinen journalismi eroaa kaikesta muusta sisällöstä.

Ennen aihepiirin käsittelemistä kannattaa perehtyä myös  Johanna Vehkoon Valheenpaljastaja-juttusarjaan.

 


Oppimateriaalit ja elokuvat Sopivan elokuvan valitseminen Elokuvateatterien ja levittäjien yhteystietoja Koulukinonäytännön järjestäminen elokuvateatterissa Ohjeita elokuvan katsomiseen koulussa