Disinformaatio, vihapuhe ja mediakasvatuksen keinot - Työkaluja teemojen käsittelyyn

Tehtävä: Valheiden jäljillä

Tavoitteet: Tehtävän tavoitteena on harjoitella mediasisältöjen luotettavuuden arviointia ja erilaisten työkalujen hyödyntämistä huijausten tunnistamiseksi. Oppilaat selvittävät eri keinoin valitsemansa mediasisällön aitoutta ja todenperäisyyttä, ja esittelevät käyttämiään keinoja myös muulle ryhmälle.

Alkuvalmistelut: Pyydä oppilaita tuomaan tunnille jokin uutinen, somessa jaettu sisältö tai muu verkosta löytynyt julkinen mediasisältö, jonka todenmukaisuutta tai faktapohjaisuutta he epäilevät, tai jonka he tietävät olevan valhetta. Voitte halutessanne päättää keskittyä vain valeuutisiin.

Pohjusta tuntia kertomalla oppilaille, että tunnilla on tarkoitus erilaisia keinoja hyödyntäen arvioida valittujen mediasisältöjen totuudenmukaisuutta ja lähteiden luotettavuutta. Selvitysprosessi esitellään lopuksi muille esim. Prezi-työkalun tai oppilaiden tekemän videoesityksen avulla. Työskentely voi tapahtua yksin tai pienryhmissä.

1. Käykää aluksi läpi oppilaiden valitsemat mediasisällöt.

  • Millainen sisältö on kyseessä?
  • Miksi valitsitte juuri kyseisen sisällön?
  • Vaikuttaako se olevan liian hyvää tai huonoa ollakseen totta? Miksi?

2. Tutustukaa erilaisiin dis- ja misinformaation muotoihin. Listan voi esimerkiksi heijastaa tykillä valkokankaalle, jolloin voitte käydä ensin tapauksia läpi yksitellen. Pohtikaa myös sitä, millaiset sisällöt eivät kuulu huijausten tai valeuutisten piiriin (esim. mielipiteen esittäminen; virheellisen tiedon oikaisu).

Liittyykö tapaukseen joku seuraavista:

3. Disinformaatio on tahallisen harhaanjohtavaa, väärää tai valheellista tietoa, jota levitetään julkisesti. Se voi myös olla tiedon tarkoituksellista valikoimista, niin että valittu tieto tukee viestin välittäjän omia päämääriä. Arvioikaa, millaisia motiiveja sisällön tuottajalla on.

  • Millaiset tarkoitusperät sisällön julkaisijalla tai jakajalla on?
  • Mitä hän haluaa saavuttaa?
  • Mitä tekijä haluaa kohdeyleisön uskovan? Miksi?
  • Miten tekijä hyötyy siitä, että viestiä jaetaan?
    • Raha? Poliittiset motiivit?
  • Onko mahdollista, että julkaisija itse uskoo jakaneensa todenmukaista tietoa?

4. Pohtikaa, millaisten asioiden selvittäminen on valitun sisällön kohdalla keskeistä sisällön todenperäisyyden selvittämiseksi. Ohjaa oppilaat analysoimaan (yksin tai pienryhmissä) valitsemaansa sisältöä etsien tietoa eri lähteistä ja käyttäen monipuolisia työkaluja. Kerratkaa tarpeen mukaan hakukoneiden toimintaperiaatteita.

Työkaluja sisällön analysoimiseen:

  • Missä sisältö on alunperin julkaistu? Mitä tiedätte julkaisijasta ja kirjoittajasta/kuvaajasta?
  • Jos kyseessä on nettisivu, löydättekö sivuston omistajan?
    • Voitte käyttää omistajatietojen selvittämisen apuna WhoIs-sivustoa
  • Onko sisällössä otsikkoa? Mitä se kertoo? Vaikuttaako otsikko klikkiotsikolta?
  • Liittyykö sisältöön kuvia, joita käytetään todisteina tapahtumista?
  • Onko sisällössä esimerkiksi sitaatti, jota et löydä enää?
  • Onko asiasta uutisoitu luotettavassa mediassa?
    • Onko jokin luotettava lähde (esim. viranomainen) kumonnut mediasisällön väitteet?
  • Viitataanko sisällössä johonkin auktoriteettiin? Etsi tietoa henkilöstä.
    • Onko hän kyseisen alan asiantuntija? Mistä tai keneltä kysymällä voit selvittää asian?

5. Tehkää selvitysprosessin jälkeen perusteltu johtopäätös siitä, voiko sisältöön luottaa, vai onko se todennäköisesti valhetta. Voi myös olla, ettei sisällön todenmukaisuudesta voi täysin varmistua. Keskustelussa voi tuoda esiin myös sen, että mielipidettä voi ja kannattaakin muuttaa, jos uudet todisteet muuttavat käsitystä aiheesta, tilanteesta tai tapahtumista.

  • Muuttiko selvitysprosessi käsitystänne sisällön todenperäisyydestä?
  • Millaisin perustein uskotte sisällön olevan totta tai valhetta, vai oliko todenmukaisuudesta mahdollista varmistua?
  • Voisiko jokin uusi tieto muuttaa kantaanne?

6. Ohjaa oppilaita työstämään selvitysprosessistaan esitys (esim. Prezi, video). Tarkoituksena on, että oppilaat esittelevät käyttämiään työkaluja opettaen samalla muille, millaisia eri keinoja huijausten paljastamiseen voi käyttää. Oppilaat kuvailevat tai näyttävät valitsemansa mediasisällön ja perustelevat valintansa, kertovat huijauksen selvittämiseen käyttämistään työkaluista sekä perustelevat johtopäätöksensä kertoen millaisin perustein he joko luottavat tai eivät luota kyseiseen sisältöön.

Syventävä tehtävä:

Epäilemme helpommin sellaisen tiedon luotettavuutta, joka on ristiriidassa aiempien tietojemme, kokemustemme tai ennakkokäsitystemme kanssa, ja puollamme vastaavasti tietoa, joka vastaa ennakkokäsityksiämme. Kyseessä on psykologinen ilmiö nimeltä vahvistusvinouma. Tutustukaa tarkemmin siihen, mitä vahvistusvinouma tarkoittaa.

Ohjaa oppilaita pohtimaan, miten vahvistusvinouma näkyy ihmisten käyttäytymisessä ja arjen päätöksissä. Pohtikaa myös seuraavia kysymyksiä:

  • Miten jonkin somesisällön tulkintaan vaikuttaisi se, että koko lähipiirinne uskoisi sen olevan totta ja esim. jakaisi sitä somekanavillaan?
  • Edellyttääkö huijausten paljastaminen tai faktantarkistus tietynlaista asennetta? Jos edellyttää, millaista?
  • Miten voisi epäillä myös sellaista tietoa, joka tukee omaa maailmankuvaa?

Vinkki: Lisätietoa aiheesta mm. Valheenpaljastaja-juttusarjassa sekä keskuskirjastokokouksen luentotallenteessa:

Vinkki: Hyödyntäkää analyysin apuna Mediakasvatusseuran Tuota ja tulkitse -materiaalia.

Vinkki: Media Education Labin tuottama Mind Over Media -sivusto käsittelee propagandaa mediaympäristöissä. Sivustolla tarjotaan materiaaleja ja valmiita tuntisuunnitelmia lasten ja nuorten parissa toimiville. Yhdysvaltalainen University of Rhode Island ylläpitää Media Education Lab -verkkopalvelua.

 



 

Oppimateriaalit ja elokuvat Sopivan elokuvan valitseminen Elokuvateatterien ja levittäjien yhteystietoja Koulukinonäytännön järjestäminen elokuvateatterissa Ohjeita elokuvan katsomiseen koulussa