Huippujengi Himalajalla

Johdatus yhteiskuntaopin teemaan: yhteisön muodostuminen, ihanneyhteiskunta ja vähemmistöt

Kadonneet maailmat

Elokuvassa etsitään Shangri-la -nimistä paikkaa, jossa Frost epäilee asuvan muinaisen ihmisheimon. Elokuvan lopussa Frost ja Susan lähtevät etsimään kadonnutta Atlantista. Kadonneiden maailmojen etsiminen on yksi kirjallisuuden vakioaiheita, ja vielä Frostin aikakaudella – ja myöhemminkin – näitä on tosissaan pyritty löytämään. Samaan sarjaan kuuluvat mm. inkojen kulta-aarre, filosofin kivi ja Graalin malja.

Kadonneet maailmat ja niiden asukkaat kiihottavat mielikuvitusta. Shangri-la esiintyi ensi kerran kirjoituksessa vasta 1933 James Hiltonin romaanissa Sininen kuu, mutta se perustuu muinaisiin tiibetiläisiin kertomuksiin Shambalasta, oikeamielisten hallitsijoiden johtamasta paratiisinomaisesta laaksosta keskellä vuoristoa. Joidenkin mukaan Shambala on mielentila, johon buddhalainen pääsee meditaatioharjoituksella, mutta fyysisesti se on sijoitettu jonnekin Kunlun-vuorten, Himalajan ja Gobin autiomaan välimaastoon.

Kun Frost, Susan ja Adeliina saapuvat Shangri-laan, selviää, että sitä hallitsee vanha jetien klaani. Jetit kuitenkin pitävät muita ihmislajeja vihollisinaan ja katsovat Susaninkin liittoutuneen näiden kanssa. He kutsuvat tästä halveksuen maalaisserkuksi.

1. Piirtäkää tai maalatkaa kunkin oppilaan oma käsitys paratiisista. Verratkaa niitä keskenään ja pohtikaa, olisiko kaikki näkemykset mahdollista toteuttaa samassa paikassa.

2. Kuvitelkaa todellinen Shangri-la. Millaisista ominaisuuksista muodostuu paratiisi? Voiko yhden paratiisi olla sitä myös toiselle? Vaatiiko se asukkailtaan tietynlaista luonteenlaatua? Miksei nyky-yhteiskunta ole Shangri-la?

3. Kuunnelkaa Palefacen kappale Helsinki-Shangri-la. Minkä takia Paleface vertaa (ironisesti) Helsinkiä Shangri-laan? Minkä takia nyky-Suomi on itse asiassa varsin kaukana Shangri-lasta?

4. Miksi Shangri-lan jetit ovat eristäytyneet muista ihmisistä? Mitä he pelkäävät? Onko pelon ja vihan hallitsema laakso enää paratiisi? Onko kehitys aina edistystä, vai olisiko ihmisen ehkä kannattanut jäädä johonkin aikaisempaan olotilaansa? Miksi ja  miksi ei? Onko nykymaailmassa ryhmiä (esim. politiikassa), jotka ovat kuin jetit vuorellaan puolustamassa vanhoja arvoja ja paikkaa, jonka kokevat paratiisiksi?)


Jetien kansallisvaltio

Jetien mielestä paras valtio on paikka, jonka asukkaat ovat keskenään samanlaisia. Näin ajateltiin myös 1800-luvun Euroopassa, jolloin valtioiden rajat pyrittiin jakamaan kansojen mukaan siten, että Suomessa asuu suomalaisia, Ruotsissa ruotsalaisia jne. Jokaiselle kansalle ei kuitenkaan taattu omaa valtiota – osaksi, koska ajateltiin, että osa kansoista on alempiarvoisia kuin valkoihoiset eurooppalaiset kansat. Tämä on kuitenkin aiheuttanut myöhemmin huomattavia ongelmia, kun moni pienempi kansa on halunnut irrota isommasta valtiosta, joka ei ole suhtautunut pyrkimykseen lämpimästi.

1. Pitäisikö jokaisella kansalla olla oma valtio vai tulisiko valtioiden olla monikansallisia? Miten se järjestettäisiin käytännössä?

2. Tutkikaa karttaa ja nettilehtiä. Etsikää esimerkkejä kansoista, jotka eivät ole tyytyväisiä toisen kansan alueella asumiseen tai joiden asuinalue leviää useamman valtion alueelle. Millainen heidän tilanteensa on? Miten isäntävaltiot heihin suhtautuvat? Hyvänä esimerkkinä toimivat vaikkapa kurdit ja uiguurit.

3. Millainen olisi tullut Shangri-lasta, johon olisi päästetty muita kuin jetejä?  

4. Tutkikaa saamelaisten asemaa Suomessa. Ovatko saamelaiset itse siihen tyytyväisiä? Millainen olisi ratkaisu, johon sekä saamelaiset että suomalaiset olisivat tyytyväisiä?

5. Afrikan valtioita ei jaettu kansojen mukaan. Kun eurooppalaiset ensin menivät Afrikkaan, he katsoivat omistavansa alueen, jossa heidän mielestään asui vain villejä. Monen mielestä mustat eivät olleet ihmisiä – suhtautuminen oli melko samanlaista kuin jetien vähättelevä suhtautuminen toisiin ihmisrotuihin. Afrikka pilkottiin eurooppalaisille heidän keskinäisten sopimustensa mukaan, joskus viivoittimella piirtäen. Kun entiset siirtomaat sitten yksi kerrallaan itsenäistyivät, jäivät vanhat rajat pääasiassa voimaan.
a) Tutkikaa kartasta, miltä Afrikan rajat näyttävät.
b) Tutkikaa sitten, millaisia kansoja eri Afrikan valtioissa elää. Millaisia ongelmia kolonisaatiopolitiikka (eli siirtomaapolitiikka) on jättänyt? Millaisia tuloksia saatte, kun haette esimerkiksi hakusanoilla ”Afrikka”, ”Sudan”, ”Somalia”, ”Ruanda” tai ”Namibia”?

6. Millaisia kansallisvaltioita jotkut tarueläimet tai elokuvien tai pelien henkilöt voisivat muodostaa? Millainen olisi lohikäärmeiden tai pokemonien kansallisvaltio?

Elokuvasta voi tilata koulukinonäytännön elokuvateatteriin.

Materiaaliin liittyvät elokuvat

Huippujengi Himalajalla

(Missing Link)

Ohjaaja: Chris Butler

Maa: Yhdysvallat Vuosi: 2018

Kesto: 91min Ikäraja: 7

Levittäjä: Cinemanse Oy

Näyttelijät:
Suomenkielisen ääniversion ohjaus: Antti LJ Pääkkönen. Rooleissa: Mikko Penttilä, Hannes Suominen, Anna Eriksson, Minttu Mustakallio, Tuukka Leppänen, Antti LJ Pääkkönen, Ilona Chevakova, Inkeri Wallenius, Jani Karvinen, Juha Varis, Juho Pitkänen, Jukka Voutilainen, Markus Bäckman, Taisto Oksanen


Huippujengi Himalajalla on maineikkaan Laika-studion sydämellinen stop-motion -animaatio, jonka keskiössä ovat erilaisuus, ystävyys ja itsensä hyväksyminen. Peloton päähenkilötrio oppii matkallaan, että joskus perheen voi löytää paikoista, joista sen viimeisenä olettaisi löytävänsä.

Oppimateriaalit ja elokuvat Sopivan elokuvan valitseminen Elokuvateatterien ja levittäjien yhteystietoja Koulukinonäytännön järjestäminen elokuvateatterissa Ohjeita elokuvan katsomiseen koulussa