Illusia-festivaalin elokuvien oppimateriaalit

Tales of the Night

Maa: Ranska

Vuosi: 2011

Kesto: 84min.

Teemat: animaatio,sadut

Synopsis: Tuhannen ja yhden yön tarinoista tutut prinsessat, ihmissudet ja noidat seikkailevat siluettianimaatiossa.

Oppimateriaali on suunnattu 3. -7. luokille. Materiaalin on laatinut FM  Heta Mulari ja tuottanut Koulukino.

Des Contes de la Nuit eli Tales of the Night on ranskalaisen Michel Ocelot’n 3D-siluettianimaatio. Elokuvassa tyttö, poika ja elokuvateknikko viettävät pitkää yötä vanhassa, tunnelmallisessa teatterissa ja kertovat toisilleen tarinoita, joita he etsivät eri maiden kansansaduista. Satujen teemat ja aikakaudet ulottuvat keskiajan Euroopasta Länsi-Afrikkaan, Tiibetiin ja Meksikon Atsteekki-kulttuuriin. Kolmikko suunnittelee yhdessä tarinoihin puvut, lavasteet ja taustat. Tyttö ja poika näyttelevät jokaisessa tarinassa päähenkilöitä. Usein tarina ei tunnu toisen tai molempien näyttelijöiden mielestä täysin mieluiselta, joten he kirjoittavat satuja uudelleen esimerkiksi muuttamalla loppuratkaisuja. Elokuva on hieno esimerkki animaation, erityisesti siluettianimaation, pitkän perinteen tuomisesta nykypäivään 3D-teknologiaa hyödyntäen.

1. Katse sadunkerronnan perinteisiin

Des Contes de la Nuit -animaation inspiraationa ovat eri kulttuurien kansansadut ja perinteiset tarinat. Useimmat tämän päivän tunnetuimmista saduista ovat osa vanhaa, kansainvälistä suullista kansanperinnettä. Vanhimmat sadut ovat jopa tuhansien vuoden ikäisiä. Ajan kuluessa satuja on määritelty monin tavoin, ja ne ovat muuntuneet erilaisiksi alalajeiksi. Esimerkkinä uudemmasta satuperinteestä voi mainita Lewis Carrollin Liisa ihmemaassa -sadun, joka edustaa niin sanottua nonsense-satua. Nonsense-saduissa leikitellään tietoisesti kielellä, totutulla logiikalla ja käännetään merkityksiä ympäri vastakohdikseen. Des Contes de la Nuit keskittyy kuitenkin vanhimpaan satuperinteeseen: animaatio sisältää satoja, jopa tuhansia vuosia vanhoja suulliseen kansanperinteeseen kuuluvia teemoja.

Kansansadut erottaa uudemmista saduista se, ettei niillä ole tekijää, vaan niitä on kerrottu ääneen alun perin aikuisten ajanvietteenä. Kertojia ja kuulijoita on ollut useita, ja sadut ovat muotoutuneet joka kertomistilanteessa hieman uudenlaisiksi. Lastenperinteeksi sadut muodostuivat vähitellen 1800-luvun kuluessa. Sadut kertovat oman aikansa kulttuurista, arvoista, valtasuhteista ja yhteiskunnasta. Vanhoissa saduissa korostuivat myös oman aikansa moraali- ja kasvatusihanteet julmillakin tavoilla, kuten esimerkiksi Grimmin veljesten keräämissä saduissa, joissa kurittomille lapsille kävi usein erittäin huonosti. Satuihin kuuluvat toistuvat teemat, kuten hyvän ja pahan taistelu, nokkelan päähenkilön selviytyminen vaikeasta tilanteesta, hyvien tekojen merkityksen korostuminen ja ajatus siitä, että ’paha saa aina palkkansa’. Näistä toistuvista teemoista huolimatta sadut ovat eläviä ja muuntuvia, suurelta osin juuri sen vuoksi, että niitä on kerrottu ääneen ja jokainen kertoja on lisännyt omia yksityiskohtiaan ja näkemyksiään kertoessaan.

Suomalaisissa kansansaduissa tyypillisiä teemoja ovat muun muassa eläinsadut ja pilasadut (esimerkiksi hölmöläissadut), ja niissä seikkailee kansainvälisen satuperinteen tyypillisiä hahmoja prinsessoista tonttuihin ja maahisiin. Suomalaisista saduista tunnetuimpia ovat esimerkiksi Zachris Topeliuksen sadut, joiden tärkeänä teemana on hyvän ja pahan kamppailu opettavaiseen sävyyn. Topelius yhdistelee saduissaan aineksia muun muassa Raamatusta, Kalevalasta, suomalaisista kansansaduista sekä H.C. Andersenin saduista. Esimerkiksi sadussa Adalmiinan Helmi prinsessa Adalmiina saa kastajaislahjakseen helmen, joka tekee hänestä kauniin, rikkaan ja älykkään. Mikäli helmi hukkuu, hänelle on varattu toinen lahja, nöyrä ja hyvä sydän.

Tehtäviä:

1. Jakaantukaa ryhmiin. Valitkaa ryhmissä yksi Des Contes de la Nuit’n saduista. Keskustelkaa tarinan kaaresta, päähenkilöistä, muista hahmoista ja loppuratkaisusta. Ehdottivatko päähenkilöt teidän satuunne muutoksia? Miksi? Muuttaisitteko itse jotain sadusta, jos kertoisitte sen uudelleen? Mitä?

2. Keskustelkaa yhdessä lempisaduistanne. Mistä saduista pidätte ja miksi? Miten olette tutustuneet satuihin? Onko teille luettu satuja, oletteko itse lukeneet niitä vai tunnetteko satuja esimerkiksi animaatioelokuvien kautta?

3. Tutustukaa ryhmissä eri maiden satuperinteisiin. Valitkaa satuja esimerkiksi Tuhannen ja yhden yön tarinoista, H.C. Andersenilta (esimerkiksi Lumikuningatar, Pieni merenneito, Keisarin uudet vaatteet tai Prinsessa ja herne) tai Grimmin veljeksiltä (esimerkiksi Hannu ja Kerttu tai Lumikki) ja Zachris Topeliukselta (esimerkiksi Adalmiinan helmi).

2. Näkökulmia nykytarinoihin

Viime vuosikymmeninä länsimaisessa populaarikulttuurissa on vilissyt erilaisia kansansatuja ja niiden uusia tulkintoja. Kuten animaatiotutkija Paul Wells toteaa, animaatio on tänä päivänä yksi tärkeimmistä vanhojen satujen ja kansanperinteen tulkitsijoista ja välittäjistä uusille sukupolville. Ilmiöstä voi mainita esimerkkinä yli kymmenen vuoden takaiset Shrek-animaatiot, joissa perinteisten satujen henkilöhahmoja ja tarinarakenteita käännetään ympäri. Prinssistä tulee vihreä jätti Shrek, uljaasta ratsusta aasi, eikä prinsessakaan ole ihan perinteinen, sillä hän taistelee neuvokkaasti vihollisia vastaan ja muuttuu auringon laskiessa vihreäksi jätiksi. Vuonna 2013 ensi-iltansa sai Disneyn 3D-suurtuotanto, animaatio Frozen - Huurteinen seikkailu, joka perustuu löyhästi H.C. Andersenin satuun Lumikuningatar. Frozen on nopeasti noussut kaikkien aikojen tuottoisimmaksi animaatioelokuvaksi.

Esimerkkeinä vanhojen satujen lumosta ja siirtymisestä sukupolvilta toiselle uusissa muodoissa voi mainita Des Contes de la Nuit’ssakin esiintyvät myyttiset hahmot, kuten esimerkiksi ihmissudet. Des Contes de la Nuit’n ensimmäisessä, keskiajan Eurooppaan sijoittuvassa sadussa kohdataan kaksi prinsessaa ja prinssi, joka muuttuu täydenkuun aikaan ihmissudeksi. Ihmissudet ovat tulleet tutuiksi viime vuosikymmenien suosituista fantasiatarinoista Harry Potterista Twilightiin.

Kaupallisten animaatioiden ja perinteisten satujen suurtuotantojen yhteydessä puhutaan usein kriittiseen sävyyn lapsuuden medioitumisesta ja kaupallistumisesta. Amerikkalaisten kulttuurintutkijoiden Shirley R. Steinbergin ja Joe L. Kincheloen mukaan viime vuosikymmenten lastenkulttuuria luonnehtii voimakas medioituminen, kaupallistuminen ja kuluttaminen – ja samalla länsimaistuminen. Satuanimaatioiden mukana markkinoille tulee paljon oheistuotteita leluista tietokonepeleihin, mikä kertoo siitä, että yhä nuoremmat lapset ovat lisääntyvästi markkinoiden kohderyhmää. Samalla kannattaa kuitenkin muistaa, että esimerkiksi animaatioelokuvan kenttä on varsin moninainen, ja sieltä löytyy myös Des Contes de la Nuit’n kaltaisia, valtavirran kerrontaa haastavia elokuvia. Myös tämän vuoksi Des Contes de la Nuit on mielenkiintoinen: se herättää huomioimaan erilaisia tapoja kertoa perinteisiä tarinoita ja tehdä animaatiota. Vaikka tietokoneanimaatiot ja suurtuotannot saavat julkisuudessa eniten tilaa, vaihtoehtoisiakin tarinoita löytyy.

Myös internetin foorumit ovat viime vuosikymmeninä avanneet ovia uusille tarinankertomisen muodoille. Fanifiktio on hyvä esimerkki underground-kulttuurista, joka on Internetin myötä valtavirtaistunut osaksi nykypäivän fanikulttuuria. Fanifiktioissa kerrotaan tarinoita uudelleen omasta näkökulmasta: lähtökohtana voivat olla vaikkapa Harry Potter -kirjat tai televisiosarjojen ja elokuvien henkilöhahmot. Kirjoittajat saattavat siirtää kertomuksiin esimerkiksi pettymystään suosikkihahmonsa kuolemaan ja kirjoittaa tarinoille vaihtoehtoisia jatkokertomuksia, joissa hahmo selviytyykin koettelemuksista hengissä. Fanifiktioissa korostuu tarinankertomisen perinteinen yhteisöllisyys: palautteen antaminen ja saaminen sekä keskusteleminen muiden kirjoittajien kanssa on foorumeilla erittäin tärkeää.

Tehtäviä:

1. Kertokaa ryhmissä omia satuja. Voitte valita lähtökohdaksi vaikkapa jonkun lempisatunne päähenkilön tai tärkeän teeman, ja keksiä itse sadulle jatkoa. Voitte käyttää hyödyksi sadutus-menetelmää, jossa jokainen saa omasta näkökulmastaan kertoa ja jatkaa tarinaa haluamallaan tavalla. Valitkaa ryhmästä joku, joka kirjoittaa sadun muistiin.

2. Kirjoittakaa omat sadut. Käyttäkää rohkeasti hyödyksenne tietoa sadunkerronnan perinteestä ja vanhoista saduista. Voitte esimerkiksi valita oman satunne päähenkilön tai teeman jonkin Des Contes de la Nuit’n tarinan perusteella.

3. Tutustukaa fanifiktioon. Oletteko lukeneet/kirjoittaneet fanifiktiota? Entä fanitatteko jotakin kirjaa/elokuvaa/televisiosarjaa/artistia? Kokeilkaa fanifiktion kirjoittamista!

3. Siluettianimaation lumoa

Paul Wellsin mukaan animaation synty voidaan liittää modernin länsimaisen yhteiskunnan ja ihmiskäsityksen kehittymiseen 1800–1900-lukujen taitteessa. Animaatio syntyi jo ennen elokuvaa, ja sillä on ollut monenlaisia tehtäviä viihdyttämisestä poliittiseen propagandaan. Animaatiota on vuosikymmenten aikana tehty monilla eri menetelmillä piirrosanimaatioista nukke- ja vaha-animaatioihin sekä uusimpiin tietokoneanimaatioihin. Useimmissa nykyanimaatioissa yhdistellään erilaisia tekniikoita.

Animaation tekeminen on useimmiten ryhmätyötä, jossa jokaisella on oma tehtävänsä: hahmojen ja taustojen suunnitteleminen ja toteuttaminen, käsikirjoituksen laatiminen, ääniraidan ja musiikin suunnitteleminen ja valitseminen, leikkaaminen jne. Des Contes de la Nuit on siluettianimaatio, jossa pahvista leikattuja hahmoja – siluetteja – liikutellaan muuttuvien taustojen edessä. Siluetit ovat perinteisesti mustia. Des Contes de la Nuit’n lumoava, unenomainen tunnelma muodostuu mustien siluettihahmojen ja värikkäiden taustojen ja maisemien yhdistelmästä. Siluettianimaatio on vanha animaation tekemisen perinne, jonka pioneerina voi mainita esimerkiksi saksalaisen Lotte Reinigerin (1899–1981). Reinigerin The Adventures of Prince Achmed vuodelta 1926 on tiettävästi maailman vanhin säilynyt siluettianimaatio. The Adventures of Prince Achmed perustuu Tuhannen ja yhden yön tarinoihin.

Tehtäviä:

1. Katsokaa YouTubesta osia Lotte Reinigerin animaatiosta The Adventures of Prince Achmed. Voitte myös tulostaa kuvia animaatiosta. Verratkaa animaatiopätkiä ja kuvia Des Contes de la Nuit’n kuvakieleen ja animaatiotekniikkaan. Löydättekö yhtäläisyyksiä? Entä eroja?

2. Tutustukaa erilaisiin animaatiotekniikoihin. Voitte katsoa keskustelun pohjaksi Youtubesta katkelmia ja trailereita esimerkiksi seuraavista animaatioista:

  • Wallace & Gromit: A Grand Day Out (Wallace & Gromit: Suuri huviretki, vaha-animaatio)
  • Moomins and the Comet Chase (Muumi ja punainen pyrstötähti, nukkeanimaatio)
  • Snow White and the Seven Dwarfs (Lumikki, piirrosanimaatio)
  • Frozen (Frozen – Huurteinen seikkailu, tietokoneanimaatio)

3. Laatikaa omien satujenne päähenkilöistä siluetteja pahvista leikkaamalla. Kokeilkaa siluettien liikuttamista erilaisten taustojen edessä.

 

Kirjallisuutta:

  • Liisa Karlsson (2003, 2005) Sadutus – avain osallistavaan toimintakulttuuriin, Juva: PS-Kustannus.
  • Kaarina Kolu (2010, toim.) Suomalainen satu 1&2, Helsinki: BTJ Finland.
  • Shirley L. Steinberg & Joe L. Kincheloe (2004) Kinderculture: The Corporate Construction of Childhood, Oxford: Westview Press.
  • Paul Wells (2002) Animation: Genre and Authorship, London & New York: Wallflower.

 

 

Oppimateriaalit ja elokuvat Sopivan elokuvan valitseminen Elokuvateatterien ja levittäjien yhteystietoja Koulukinonäytännön järjestäminen elokuvateatterissa Ohjeita elokuvan katsomiseen koulussa