Eetu ja Konna

Eetu ja Konna

1. Sammakoiden yhteisö

Sammakkoyhteisön tarina alkaa jo luolamiesten ajoilta. Sammakot kyllästyvät jatkuvaan uhkaan tulla nuijituksi ja syödyksi ja päättävät rakentaa uuden sivilisaation.

a. Mitä tarkoitetaan käsitteillä populaatio tai sivilisaatio? Millaiset elinehdot erilaiset populaatiot tai yhteisöt yleensä tarvitsevat? Ruokaa ja juomaa riittävästi koko yhteisölle, mahdollisuuden suojautua mahdollisilta vihollisilta ja vaaroilta.

b. Keskustelkaa, miten ja missä sammakot aluksi elivät. Millaisen arvelette luolamiesten ruokavalion olleen? Miten te selviäisitte ilman ruokakauppoja? Mistä saisitte syötävää ilman kauppoja? Tiedättekö, mitä luonnosta voisi kerätä tai pyydystää ja valmistaa ruuaksi? Maistuisiko teille sammakkopaisti?

Populaatiolla eli kannalla tarkoitetaan biologiassa tavallisesti niiden yksilöiden joukkoa, jotka kuuluvat samaan lajiin ja elävät samanaikaisesti samalla alueella. Laji tarkoittaa populaation yksilöitä, jotka voivat lisääntyä toistensa kanssa ja tuottaa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Esimerkiksi lammessa elävät ahvenet muodostavat lammen ahvenpopulaation. Eri lajien populaatiot, jotka elävät samalla alueella, muodostavat yhdessä eliöyhteisön. (Lähde)

Sivilisaatio (lat. civilis, kansalais-) eli korkeakulttuuri tarkoittaa yleensä samaa kuin kulttuuri tai sivistys. Sanan synonyymeja ovat edistys, elämäntapa, hyvinvointi, ihmiset, kansakunta, kehitys, koulutus, kulttuuri, valtio ja yhteisö. Sivilisaatioksi voidaan kutsua yhden valtion, useiden valtioiden, kansojen muodostaman yhteisön tai kokonaisen lajin, kuten ihmiskunnan, kehittämää elämäntapaa. Maailma jakautuu selvästi kahdeksaan tai yhdeksään elämäntapaan, jotka ovat länsimainen, kiinalainen, latinalaisamerikkalainen, ortodoksinen, islamilainen, intialainen, japanilainen, afrikkalainen ja buddhalainen.

Usein sivilisaatio katsotaan kulttuurin kehitysvaiheeksi, jota edeltää yksinkertainen heimoyhteiskunta. Kun tällainen yhteiskunta kasvaa ja organisoituu, siitä tulee sivilisaatio eli korkeakulttuuri, jolle on ominaista keskitetty valtiomainen hallinto, suuret asutuskeskukset, työnjako, yhteiskuntaluokat, kirjoitustaito, korkealle tasolle kehittyneet tiede ja taide sekä vahva armeija.

Ensimmäisen sivilisaation katsotaan syntyneen noin 3500–3000 eaa. varhaisessa Kaksoisvirtainmaassa. Sivilisaation synnyn katsotaan johtuvan mm. voimakkaasta väestönkasvusta ja eri alueiden välisistä sodista, jotka vaativat keskitettyä johtoa. Voimakkaan väestönkasvun käynnistijonkin varastoitavan viljalajin tuottoisa kasteluviljely. Amerikassa tällainen laji oli maissi, Lähi-idässä ohra ja vehnä ja Kiinassa riisi.

Varhaisten sivilisaatioiden syntyalueet olivat monesti aavikoiden ympäröimiä jokilaaksoja, joissa valloitettujen kylien väestö ei voinut paeta valloittajaa, vaan sen oli alistuttava sodan jälkeen voimakkaamman kylän tai kaupungin valvontaan.

Varhaisimmat kirjoitetut asiakirjat ovat verokuitteja. Varhaisessa Kaksoisvirtainmaassa mm. järjestäytynyt uskonto oli suuri mahti. Indusjoen laakson, Kiinan, Perun, ja Keski-Amerikan alueilla tapahtui vastaava sivilisaation synty kuin Egyptissä.Näitä varhaisia sivilisaatioita on sanottu myös korkeakulttuureiksi tai varhaisvaltioiksi.

2. Sivilisaation tuntomerkkejä ovat kiinteä asumismuoto, suuret asutuskeskukset ja mm. kirjoitustaito, kuvakirjoitus, tavukirjoitus sekä valtiomainen hallinto, veronkeruu, järjestäytynyt uskonto ja organisoitu puolustus. (Lähde 1, lähde 2, lähde 3)

Mitä sivilisaation tuntomerkkejä lammen pohjassa asuvalla sammakkopopulaatiolla on?

Miten uusi sammakoiden yhteisö eroaa ns. tavallisista sammakoista?

Miten lammen pohjalla eristyksissä ollut sammakkopopulaatio kehittyi erilaiseksi kuin muut sammakot? Lammen pohjalla ei ollut ulkoisia vaaratekijöitä eikä virikkeitä ja sammakot olisivat tylsistyneet, ellei avuksi olisi kehitelty monenmoista viihdykettä.

*3. Millaisia ovat oikeat sammakot? Kuinka moni on nähnyt sammakoita luonnossa? Mitä ne syövät tai missä ne asuvat? Näyttäkää, miten ne liikkuvat? Miten ne ääntelevät? Mitkä ovat niiden vihollisia? Voiko niitä ottaa kotiin lemmikkieläimeksi? Miten ne lisääntyvät? Tutkikaa sammakon elinkaarta. Millaista on sammakonkutu? Mitä ovat nuijapäät? Käyttäkää apuna luontokirjoja (esim. Lane Corbett: Sammakko) tai etsikää tietoa internetistä, esim. www.sammakkolampi.fi/lajit/sammakko.html. Sammakoiden ääniä voi kuunnella osoitteessa http://users.utu.fi/hlehto/aania/sammakko.shtml

Maailmassa on satoja sammakkolajeja, pieniä ja suuria. Pienimmät ovat noin kahden senttimetrin kokoisia, mutta jotkut kasvavat 25 cm kokoisiksi ja jopa 5 kg painoisiksi. Niitä on myös monen värisiä ja eräät lajit ovat hyvin myrkyllisiä. Suomen luonnossa elelee vain kolme sammakkolajia, jotka ovat rupikonna, sammakko ja viitasammakko.

a. Sammakoiden kehitys alkaa munasta. Ensin munasta muodostuu toukka ja lopulta siitä kehkeytyy oikea sammakko. Piirtäkää ja maalatkaa liiduilla ja peiteväreillä sammakon kehitysvaiheet munasta sammakoksi. Maalatkaa teoksiinne myös hienot taustat.

b. Jotkut sammakkolajit saattavat loikata jopa neljäkymmentä kertaa oman pituutensa. Kokeilkaa vauhditonta hyppyä tai loikkaa viivalta. Kuka pääsee pisimmälle?

*4. Laulakaa ja leikkikää sammakkolauluja Pienet sammakot, Simo sammakko, Saku sammakko, Äidin kasvimaalla, Sammakkolaulu (Lomps lomps loikitaan, ollaan niin kuin sammakoita...) - tunnetteko muita sammakkolauluja?

Etsikää sammakkoaiheisia loruja, kuten Kirsi Kunnaksen Jansmakko erikois (Marjan pikku sammakko hiivapalan söi. Paisui niin kuin taikina ja päänsä kattoon löi…), Eeva-Liisa Mannerin Lehtisammakko (Sammakko suree lehdellä, tahtois sukat seitistä…) tai Marjatta Kurenniemen Nuori herra krutti  (Lammikossa asustaa nuori herra Krutti. Sammakkoja sukuaan. Päätään keikahutti...) Kuvittakaa lukemianne sammakkoloruja.

*5. Muovailkaa sammakoita esim. das-massasta tai savesta. Ensin muotoillaan sammakolle pää ja sitten soikea vatsa, johon liitetään pitkulaiset jalat. Etujaloista tehdään lyhyemmät, ja pitemmät takajalat voi taivuttaa sammakkomaiseen muotoon. Kun massa on kuivunut, sammakot maalataan. Ne voi asettaa esille istuskelemaan tai loikoilemaan omatekoisille lumpeenlehdille.

Seuraavassa osoitteessa on tulostettavia sammakkoaiheisia värityskuvia (kuvat ovat piirroskuvia ja niiden avulla voi myös opetella piirtämään omia sammakkokuvia): http://www.varityskuvia.org/elaimet/sammakot-ja-rupikonnat/7. Hienon värisistä sammakoista on kuvia mm. osoitteessa http://photos.wildmadagascar.org/Frogs.html

Materiaaliin liittyvät elokuvat

Eetu ja Konna

(Eetu ja Konna)

Ohjaaja: Kari Häkkinen

Maa: Suomi Vuosi: 2011

Kesto: 85min

Levittäjä: Finnkino Oy

Näyttelijät:
Onni TommilaChike OhanweJenni VartiainenMatti RaninPamela TolaSari HavasHeikki NousiainenJuha-Pekka MikkolaMatti Olavi RaninEija NousiainenAarre KarenTuukka Häkkinen


Eetun perhe muuttaa maalta kaupunkiin, jossa lähiöpihan ainoa luontopilkku, kaunis lampi, on vaarassa jäädä suunnitteilla olevan parkkipaikan alle. Lammessa olevaa vedenalaista sammakoiden valtakuntaa uhkaa väistämätön tuho.Elokuvaan on tehty oppimateriaali alakouluun.

Oppimateriaalit ja elokuvat Sopivan elokuvan valitseminen Elokuvateatterien ja levittäjien yhteystietoja Koulukinonäytännön järjestäminen elokuvateatterissa Ohjeita elokuvan katsomiseen koulussa