Isojalan perhe

Medialukutaito ja valeuutiset

Yhteiskuntaoppi T4, S2

 

Sukupuoliroolit mediassa

 

Tohtori Harrison esiintyy haastatteluohjelmassa. Haastattelijalla on lyhyt mekko ja hän esiintyy stereotyyppisen naisellisesti, kehuen mm. Isojalan lihaksia.

 

Pohtikaa, miten sukupuolirooleja luodaan ja vahvistetaan mediassa.

  • Katsokaa Lasten uutisia ja miettikää, korostuvatko sukupuoliroolit.
  • Tutkikaa lelumainoksia. Jos saatte käsiinne lelukatalogeja, leikatkaa irti kuvia ”tyttöjen leluista” ja ”poikien leluista” ja liimatkaa ne erillisille kartongeille. Pohtikaa, pitävätkö sukupuoliroolit paikkansa.
  • Tutkikaa katumainoksia tai suosittuja tv-mainoksia ja miettikää, miten niissä ilmaistaan naiseutta ja mieheyttä. Oppilaat osaavat yleensä itse nimetä mainoksia, joita ovat viime aikoina nähneet.

 

Valeuutiset

 

Mandrake kertoo televisiossa, että Xtrakt on teknologiayritys, jonka toiminnalla ei ole ympäristövaikutuksia. Kyseessä on tietenkin valeuutinen.

 

Myöhemmin Mandrake sanoo kiistävänsä kaiken, mitä hän puhui Adamin ottamalla videolla. Hän aikoo väittää sitä valeuutiseksi. Paikalle saapuva uutishelikopteri kuitenkin näkee, että laakso on todellakin tuhottu.

 

Elokuvassa katsoja tietää, että Mandrake valehtelee. Tosielämässä on paljon vaikeampi sanoa, milloin joku valehtelee. Arjessa tulee usein syytettyä valehtelusta kaveria, jonka näkökulma tilanteeseen on toinen.

  • Pelatkaa Kuutamolla-peliä, jossa kolme oppilasta kertoo itsestään jonkin asian. Kaksi puhuu totta ja yksi valetta. Muiden tehtävänä on päätellä, kuka valehtelee.
  • Kirjoittakaa tarina, aiheena voi olla vaikka oma päivä. Tarinan tulee kuulostaa     todelta, vaikka ainakin osa on valetta. Yrittäkää kirjoittaa hyvin uskottava vale. Lukekaa tarinat ja yrittäkää arvata, mikä oli valetta. Kuka saa muut uskomaan isoimman valeen? Pohtikaa, mikä tekee valeesta uskottavan.
  • Mandrake puhuu puhtaasta öljystä. Todellisuudessa puhdasta öljyä ei ole, mutta puhumalla siitä hän saa muut uskomaan asiaansa. Kokeilkaa samaa koulussa. Valitkaa epämiellyttävä asia, esimerkiksi ruokalan pöytien siisteys. Keksikää sille toinen, positiivinen nimi ja alkakaa käyttää sitä. Jatkakaa sitkeästi. Miettikää parin viikon päästä, miten suhteenne asiaan on muuttunut.

           

Miksi ihmiset uskovat valheita?

           

Opettajalle löytyy hyvää taustamateriaalia Ylen artikkelista ”Miksi uskomme valheisiin?”

           

Isompien oppilaiden kanssa artikkelin voi myös joko kuunnella tai lukea yhdessä.            

Monelle oppilaalle artikkeli on pitkä ja sisältää vierasta sanastoa. Sen voi jakaa 5-6 osaan ja antaa yhdelle oppilaalle yhden osan luettavaksi.

           

Teksti toimii hyvänä luetun ymmärtämisen harjoituksena, kun oppilas alleviivaa tuntemattomat sanat ja selvittää niiden merkityksen. Lopuksi oppilaat referoivat oman osansa ja siitä koostetaan taululle ajatuskartta tai lista.

 

Somevaikutus

 

Elokuvassa valtamedia esitetään virheellistä tietoa toistavana, kun taas sosiaalinen media edustaa vapautta. Siitä saa helposti kuvan, että totuus paljastetaan sosiaalisen median kautta.

 

Sosiaalinen media on mahdollistanut tiedonkulun ennen kokemattomalla tavalla. Sen kautta on ollut mahdollista jakaa tietoa esimerkiksi mielenosoituksista tavalla, jollaista ei ennen ollut. Esimerkiksi arabikevät* oli mahdollinen vain uudenlaisen tiedonvälityksen ansiosta.

 

Arabikevään jälkeen sosiaalisen median mahdollisuudet oivallettiin myös valtaa pitävien taholla. Sosiaaliseen mediaan voi kuka tahansa luoda tilin, millaisen järjestön tai yrityksen nimissä tahansa.

 

Valtioiden edustajat alkoivat luoda valetilejä, joiden avulla levittivät väärää tietoa. Toisaalta aina ei tarvita valetiliäkään: valheellista tietoa voidaan levittää tarkoituksellisesti myös omalla nimellä.

 

*Arabikevät tarkoittaa vuonna 2011 arabimaissa tapahtunutta mielenosoitusten ja kansannousujen aaltoa. Arabimaissa oli aiemminkin ollut mielenosoituksia valtaa pitävää eliittiä vastaan, mutta matkapuhelimet ja internet mahdollistivat tiedon levittämisen niin nopeasti ja tehokkaasti, että tieto mielenosoituksista levisi salamannopeasti sekä kaupunkien sisällä että maasta toiseen.

 

Tehtävä: Tiedontarkistuspäiväkirja

 

Kuinka usein te tarkastatte, mistä lukemanne ”tieto” on peräisin?

Pitäkää kirjaa esim. viikon ajan käyttäytymisestänne sosiaalisessa mediassa. Merkitkää ylös aina, kun kuulette uuden asian, vaikkapa luokkakaverista tai tubetähdestä tms. Merkitkää, uskotteko uutisen ja tarkistatteko sen jostakin toisesta lähteestä.

 

Tehtävä: Somekupla

 

Sen lisäksi, että sosiaalisessa mediassa voi levittää väärää tietoa, sosiaalisen median algoritmit tarjoavat tietyille käyttäjille tietynlaista tietoa. Vertailkaa, millaisia mainoksia saatte vaikkapa YouTubessa. Myös tästä voi pitää päiväkirjaa.

 

Isompien oppilaiden kanssa voi myös tutkia Ylen tutkimusta siitä, miten Ylen tätä tarkoitusta varten luomien käyttäjätilien näkymät muuttuivat sen mukaan, millaisista asioista he tykkäsivät Instagramissa. Valekäyttäjiä on neljä. Heidät voi jakaa oppilasryhmille ja pohtia, miten ja miksi heidän näkemänsä sisältö muuttui tiettyyn suuntaan.

 

Google-haku

 

Googlea pidetään usein puolueettomana tiedonhankintavälineenä, mutta todellisuudessa myös Google tarjoaa tiedonhakijalle sellaista sisältöä, jota arvellaan tämän haluavan. Lisäksi yritykset voivat vaikuttaa siihen, kuinka usein heidän sivustonsa nousee esiin tietyillä hakusanoilla ja kuinka ylös se hakutuloksissa sijoittuu. Hakukoneoptimointi on oma ammattialansa.

 

Personoitu haku on osa Googlen hakukoneen perustoimintoja. Hakukone päättelee 50+ tekijän perusteella, millaisia sivuja kullekin käyttäjälle näytetään. Se käyttää tietoja aiemmista hauista (kirjautuneena henkilökohtaisia, muuten selaimen), laitteen ominaisuuksista (tabletti, puhelin, pöytäkone...) ja sijainnistasi. Kone arvioi myös lähteen laatua. Ensimmäiset osumat ovat yleensä maksettuja mainoksia.    

 

Kokeilkaa hakea Googlesta tietoa samalla hakusanalla mutta eri laitteilla. Hakusana voi olla vaikkapa Fortnite tai liittyä johonkin ajankohtaiseen aiheeseen. Tämä on hyvä antaa myös kotitehtäväksi niin, että samaa tietoa kokeillaan hakea oppilaan ja vanhemman laitteilla.

 

Voitte myös kokeilla hakea samaa tietoa Googlen ja toisen hakukoneen kautta, verraten hakutuloksia.

Muita hakukoneita:

duckduckgo.com

searchyandex.com

Elokuvasta voi tilata koulukinonäytännön elokuvateatteriin.

Materiaaliin liittyvät elokuvat

Isojalan perhe

(Bigfoot Family)

Ohjaaja: Jeremy Degruson, Ben Stassen

Maa: Belgia, Ranska Vuosi: 2020

Kesto: 88min Ikäraja: 7

Levittäjä: Finnkino Oy

Näyttelijät:
Suomenkielisen ääniversion rooleissa Adam - Waltteri Helisalo, Arlo - Sasu Moilanen, Becky Dabmore - Viivi Tamminen, Isojalka - Tero Koponen, Connor Mandrake - Antti LJ Pääkkönen, Emma - Hanna Mönkäre, Shelly - Sanna-June Hyde, Trapper - Jani Karvinen, Wilburg - Pasi Ruohonen, Susi - Markus Bäckman


Isojalan poika Adam eläinystävineen lähtee etsimään isäänsä ja pelastamaan aarniometsän ympäristökatastrofilta.

Oppimateriaalit ja elokuvat Sopivan elokuvan valitseminen Elokuvateatterien ja levittäjien yhteystietoja Koulukinonäytännön järjestäminen elokuvateatterissa Ohjeita elokuvan katsomiseen koulussa