Kenen joukoissa seisot

1970-luku

Vasemmistolainen nuorisoliike 

70-luvulla radikaalit alkoivat järjestäytyä puolueeseen ja jakautua eri leireihin. Hannu Raittila liittyi –71 Kruununhaan demokraattisiin nuoriin ja muistelee aikaa näin: ”...en tiedä olinko valistajanurani huipulla silloin, kun kävin Valmetin telakalla selittämässä metallityöläisille kuinka näiden olisi viisainta tehdä vallankumous. Luulen sen kuitenkin tapahtuneen, kunpidin luentoa joukolle tutkijoita ja yliopiston opettajia. Aiheena oli opiskelun merkitys. Jotakin maagista taistolaisuudessa täytyi olla, kun se pani kymmenkunta dosenttia, apulaisprofessoria ja lehtoria kuuntelemaan vakavalla naamalla, mitä 16-vuotiaalla koulupojalla on sanottavavana tieteellisestä maailmankuvasta ja filosofian opiskelusta.”  (Lähde: Stadin nuoret, s. 72 Tammi 2000)
 
Laululiike 
 
Laulaminen oli olennainen osa poliittista liikettä. Laulavia ohjelmaryhmiä oli Suomessa 70-luvulla suuri määrä, sillä monilla poliittisilla osastoilla oli oma lauluryhmänsä. Elokuvassa esiintyviä ohjelmaryhmiä: mm. Agit-Prop, Torpeedo, Koiton laulu, Vasara ja Neilikka. Soololaulajia: Anna-Riitta Minkkinen ja Kiti Neuvonen. Maailmaa haluttiin muuttaa laulun avulla. Laulava vallankumous. Suuria laulufestivaaleja järjestettiin mm. Berliinissä ja Helsingissä. Laulut ottivat kantaa työttömyydestä riistokapitalismiin ja menneisiin sotavuosiin tai vuoteen 1918. (ks. Marko Tikka: Valkoisen hämärän maa?) Suojeluskunnat, virkavalta ja kansa 1918- 1921 SKS. Poliittinen väkivalta Suomessa kolmena vuonna kansalaissodan jälkeen vaati yli 200 uhria. Artikkeli aiheesta myös Helsingin Sanomat 13.5. 2006 otsikolla Suojeluskunta – lupa tappaa. Laulettiin solidaarisuudesta, oli ”nyrkit pystyssä julistamista”, mutta toisaalta myös rakkauslauluja laulettiin. Kansanlaulun käyttö lauluryhmien ohjelmistossa kantaa ottavien laulujen rinnalla vahvistaa omaa kansallista kulttuuria vrt. Värttinänmenestystarina.
 
a) Määritelkää seuraavat käsitteet: 
  • taistolaisuus, vähemmistöläiset, stallarit, sinipaidat, johtaja Taisto Sinisalo
  • punapaidat, enemmistöläiset, revisionistit, revarit, johtaja Aarne Saarinen
  • imperialismi, suurvallan pyrkimys vaikuttaa toisiin valtioihin, toisen maailmansodan jälkeen tarkoittaaYhdysvaltoja 
  • solidaarisuus, yhteisvastuullisuus, yhteenkuuluvaisuus, nykyisin vars. työväen luokkataistelua tukeva
  • propaganda, johdattava ja tarkoituksellinen viestintä, joka pyrkii tiettyjen mielipiteiden vahvistamiseen 
  • sosialistinen realismi, taide palvelee sosialistista aatetta, suuntaus, jossa työläiset esitetään ihannoidusti työn sankareina 
  • suuret ikäluokat, sodan jälkeen syntyi paljon lapsia. He ovat nyt jäämässä eläkkeelle. 
  • kylmä sota, leirijako idän ja lännen välillä. Suomi pyrki poliittiseen varovaisuuteen varsinkin suhteessa Neuvostoliittoon. Vakiintui termi "Paasikivi-Kekkosen linja". 
  • suomettuminen, negatiivinen ilmaus, jolla tarkoitetaan Suomen joutumista Neuvostoliiton valtapiiriin 60-70 -luvuilla. Suomessa Neuvostoliiton vaikutusvalta ulottui myös sisäpolitiikkaan ja ilmeni mediassa ns. itsesensuurina.
70-luvulla oli myös työprikaatit, vapaaehtoistyö esim. Kuubaan olivat suosittuja, festivaalit, Spartakiadit, lakkomielenosoitukset, vappumarssit. Huolestuttiin ympäristön saastumisesta; luonnonsuojelu, Koijärvi.Öljykriisi, mielenosoitukset; Shaahin vastainen mielenosoitus 1970 Helsingissä muuttui väkivaltaiseksi. Useita henkilöitä pidätettiin (Iskulauseita mielenosoituksesta: ”Reza, Shell Go ToHell”, ”Cia ja Shaahi pois Persiasta”, ”Esso - Shelli - riiston karuselli”). 
 
Vallankumouselokuvat, yhteiskuntakritiikki, Risto Jarvan elokuvat, yms. Musiikkielokuvat: Saturday night fever, Grease. Suosittuja olivat myös mm. Bay City Rollers, Hurriganes, Wigwam, Irwin Goodman, Rauli Badding. 70-luvun puolivälin jälkeen nousi Punk-liike. 
 
b) Etsikää valokuvia 70-luvulta. Lähteinä voi käyttää mm. seuraavia:
  • Raevaara ”Arjen kuvat”, Veikko Koivusalo ja Timo Kallinen (toim.)
  • Pitkä 70-luku - valokuvia ja muistikuvia. Kustannusyhtiö TA-tieto. Helsinki 2000.
Keskustelkaa em. kirjojen kuvista. Kiinnittäkää huomiota ihmisten pukeutumiseen, mainoksiin, taloihin liikennevälineisiin. Valitkaa muutamia kuvia ja kirjoittakaa niistä tarinoita ja henkilökuvauksia tai valitkaa 5-10 kuvaa, jotka asetatte valitsemaanne tai satunnaiseen järjestykseen ja kertokaa tarina. 
 
c) Kekkosen aika 
Kekkonen oli presidenttinä 50-luvulta 80-luvulle ja vaikuttamassa suomalaiseen yhteiskuntaan ja politiikkaan neljä vuosikymmentä. Sodan jälkeen syntyi paljon lapsia. Nämä suuret ikäluokat, sekä 50 ja 60-luvulla syntyneet ovat siis eläneet koko lapsuutensa ja nuoruutensa Kekkosen aikana.Tutustukaa Kekkosen aikaan ja selvittäkää mm. milloin hänet valittiin presidentiksi ensimmäisen kerran. Montako kautta hän jatkoi presidenttinä? Miten Kekkosen aikana Suomessa suhtauduttiin Neuvostoliittoon? Mitä tarkoittaa 60-luvulla ns. kylmä sota tai 60-70-luvuilla suomettuminen? Kekkonen oli myös tuottelias kirjoittaja. Mitä nimimerkkejä Kekkonen käytti kirjoittaessaan? (Homo Ludens, K.Y., Känä, Laaksonen, Liimatainen, Mies Suomalainen, Pekka Peitsi, R.Y., Seppo Järvinen, Tampio, U.K. ja Veljenpoika.) Mitä Kekkonen harrasti? Etsikää tietoa lähteenä esim. Wikipedia. 
 
70-lukuun liittyvää kirjallisuutta:
  • Saisio Pirkko: Punainen erokirja
  • Honkasalo Laura: Sinun lapsesi eivät ole sinun
  • Hyvärinen Matti: Viimeiset taistot (väitöskirja taistolaisista), Vastapaino. 

 

Materiaaliin liittyvät elokuvat

Kenen joukoissa seisot

(Kenen joukoissa seisot)

Ohjaaja: Jouko Aaltonen

Maa: Suomi Vuosi: 2006

Kesto: 83min

Levittäjä: Sandrew Metronome Distribution Finland Oy

Näyttelijät:
Dokumentti


Kenen joukoissa seisot on musikaalin keinoja käyttävä dokumenttielokuva. muodoltaan ja sisällöltään vallankumouksellinen elokuva.

Oppimateriaalit ja elokuvat Sopivan elokuvan valitseminen Elokuvateatterien ja levittäjien yhteystietoja Koulukinonäytännön järjestäminen elokuvateatterissa Ohjeita elokuvan katsomiseen koulussa