Liikkumavara

Lainsäädäntötyöskentely

1. Mitä tiedätte eduskunnan lainsäädäntötyöstä? Selvittäkää lainsäädäntötyön ketju. Käyttäkää lähteinä sanomalehtiä, kirjoja ja nettiä. Kirjatkaa lakiesityksen kulku paperille ranskalaisilla viivoilla.
 
2. Rakentakaa luokkaan ”minieduskunta” ja kokeilkaa lainsäädäntötyötä käytännössä.
 
  • Jakakaa luokka kahtia. Jakakaa oppilaat eri puolueisiin (esim. neljä tai viisi eri puoluetta, riippuen oppilaiden määrästä.) Valitkaa, mitkä puolueet kuuluvat hallitukseen ja mitkä oppositioon.
  • Hallituspuolueet suunnittelevat yhdessä lakiesityksen. Esitys voi olla jotain yksinkertaista ja taatusti keskustelua herättävää, esimerkiksi: ”Asevelvollisuus pitää lakkauttaa ja puolustus hoitaa palkka-armeijalla” tai ”Karkki- ja limsa-automaatit pitää poistaa kouluista” tai ”Lukio-opetuksen pitää muuttua maksulliseksi” tai ”Turkistarhaus pitää muuttaa laittomaksi.”
  • Hallitus- ja oppositiopuolueet valitsevat keskuudestaan tasamäärän edustajia, jotka osallistuvat valiokuntatyöskentelyyn. Valiokunta kokoontuu keskellä luokkaa ja sekä hallitus että oppositiopuolueiden edustajat seuraavat ”lain” käsittelyä.
  • Lopuksi äänestetään.
 
3. Keksikää laki ja sen perustelut. Laki voidaan kehitellä joko yksin tai ryhmissä. Muistakaa perustella, miksi tällaista lakia tarvittaisiin tai miksi muuttaisitte jo olemassa olevaa lakia. Miettikää, missä valiokunnassa laki käsiteltäisiin? Minkä alan asiantuntijoita valiokuntiin voitaisiin kutsua kuultavaksi? Ketkä (kansanedustajat, puolueet) mahdollisesti kannattaisivat ja ketkä vastustaisivat lakia? Esimerkkejä erilaisista lakisäädöksistä 
 
4. Valitkaa Finlexin sivuilta joku eduskunnan käsittelyssä ollut laki ja järjestäkää keskustelupaneeli, jossa puidaan lain hyviä ja huonoja puolia. Ottakaa selvää lain aihepiiristä yksin tai ryhmissä.Paneeliin osallistujille voidaan määrätä tietyt kannat tai jokainen voi kertoa omia mielipiteitään lain sisällöstä ja tarkoituksenmukaisuudesta. Lopussa laista voidaan järjestää luokan kesken äänestys.
 
Valiokunnat:
Eduskunnassa on 15 pysyvää erikoisvaliokuntaa ja erityisesti EU-asioita koordinoiva suuri valiokunta. Jokaisella puolueella on oma valiokuntaryhmä, jossa päätetään puolueen linjauksista. Kun asia on päätetty valiokuntaryhmässä, sitä ei välttämättä enää viedä eduskuntaryhmälle.Valiokunnilla on velvollisuus palauttaa saamansa asiat kohtuullisessa ajassa seuraavaan käsittelyyn, joten asioita ei voida haudata ja jättää käsittelemättä. Valiokuntatyön on sanottu mittaavan kansanedustajan kykyä tehdä yhteistyötä. Valiokuntatyöskentelylle olennaista onkin se,että edustajat työskentelevät yhdessä yli puoluerajojen. Monet kansanedustajat ovat kertoneet, että valiokuntatyöskentelyssä ystävystyy usein muiden puolueiden edustajien kanssa ja ristiriitatilanteissa riitelevät asiat, eivätkä ihmiset.
 
Eduskuntaryhmä:
Eduskuntaryhmä on saman puolueen kansanedustajien yhteistyöelin. Jokainen kansanedustaja kuuluu eduskuntaryhmään, joissa määritellään ryhmän yhteinen kanta käsiteltävänä oleviin asioihin. Kansanedustajia sitoo niin kutsuttu ryhmäkuri eli velvollisuus sitoutua ryhmän kantaan. Ryhmäkuria ei ole niin kutsutuissa omatunnon kysymyksissä, kuten esimerkiksi abortti- tai adoptiolait.
 
Lainsäädännön kulku:
Lakiehdotus voi tulla eduskunnan käsittelyyn kahdella tavalla: joko kansanedustajan tekemän lakialoitteen pohjalta tai hallituksen esityksenä. Hallitus antaa eduskunnalle vuosittain noin 220–300 esitystä. Yksittäisten kansanedustajien tekemiä lakialoitteita valmistuu 150–200.Käytännössä suurin osa eduskunnan hyväksymistä lakiesityksistä perustuu hallituksen esityksiin. Kansanedustajien tekemien lakialoitteita hyväksytään vuosittain vain muutamia.
 
Lain käsittely aloitetaan eduskunnan täysistunnossa niin kutsuttuna lähetekeskusteluna. Tässä keskustelussa ei vielä päätetä, hyväksytäänkö laki vai ei, vaan keskustelun on tarkoitus evästää valiokunnan työskentelyä. Lopuksi päätetään, lähetetäänkö laki valiokunnan käsittelyyn. Valiokunnasta laki palaa eduskunnan täysistuntoon, jossa valiokunnan puheenjohtaja esittelee valiokunnan mietinnön. Tämän jälkeen laista käydään yleiskeskustelua, jonka yhteydessä lakiin voidaan tehdä muutosesityksiä. Tarvittaessa lainkohtien sisällöstä äänestetään.Tavallisen lain hyväksymiseen tai hylkäämiseen riittää äänienemmistö. Jos kyseessä on perustuslakiin tehtävä muutos, hyväksytään laki sen toisessa käsittelyssä äänienemmistöllä. Sitten laki jätetään lepäämään seuraavien eduskuntavaalien yli. Uuden eduskunnan pitää hyväksyä laki kahden kolmasosan enemmistöllä. Jos perustuslakia koskeva ehdotus äänestetään kiireelliseksi viiden kuudesosan enemmistöllä, sitä ei jätetä lepäämään vaalien yli.
 
Kun eduskunta on käsitellyt lain, siitä laaditaan eduskunnan vastaus, joka sisältää hyväksytyn lakitekstin. Vastauksen allekirjoittavat eduskunnan puhemies ja pääsihteeri. Laki toimitetaan tasavallan presidentille, joka vahvistaa lain. Presidentti voi myös jättää lain vahvistamatta, jolloin se palautetaan eduskunnan käsiteltäväksi. Lakipitää tällöin hyväksyä niin, ettei sen asiasisältöä muuteta tai hylätä se kokonaan. Jos eduskunta hyväksyy lain uudestaan, se tulee voimaan ilman presidentin vahvistamista. 
 
 
Lähteet ja lisätietoa:
  • Hilden, Mikael, Honka-Hallila, Helena, Miten eduskunta toimii, Helsinki 2006.
  • Ollila, Anne, Paloheimo, Heikki, Kansanedustajan työ ja arki, Helsinki 2007.
  • Nousiainen, Jaakko, Suomen poliittinen järjestelmä, Juva 1998.
  • www.eduskunta.fi

 

Elokuvasta voi tilata koulukinonäytännön elokuvateatteriin.

Materiaaliin liittyvät elokuvat

Liikkumavara

(Liikkumavara)

Ohjaaja: Annika Grof

Maa: Suomi Vuosi: 2009

Kesto: 89min

Levittäjä: Pirkanmaan elokuvakeskus (www.elokuvakeskus.fi)

Näyttelijät:
Suomen eduskunta


Demokratiaa käsittelevä dokumentti seuraa kansanedustajien hektistä työtä eduskunnassa ja vie katsojan politiikan kulissien taakse. Oppimateriaali on suunniteltu yhteiskuntaopin opetukseen erityisesti lukioikäisille.

Oppimateriaalit ja elokuvat Sopivan elokuvan valitseminen Elokuvateatterien ja levittäjien yhteystietoja Koulukinonäytännön järjestäminen elokuvateatterissa Ohjeita elokuvan katsomiseen koulussa