Machines

Vaatteesta jätteeksi

Vaatteiden kierto on nykyään nopeaa, uusia tuotteita ja mallistoja saapuu kauppoihin tasaiseen tahtiin. Erilaisia alennusmyyntejä ja myyntikampanjoita on vähän väliä. Monella liikkeellä tuntuu nykyään olevan oma urheiluvaate- tai farkkumallistonsa, kun aikaisemmin nämä vaatteet on hankittu ennen kaikkea omista erikoisliikkeistään. Vinkkejä pukeutumiseen voi hankkia nopeasti verkosta, nykyään myös sosiaalisella medialla on suuri rooli sen määrittämisessä, mikä on juuri nyt in. Verkkokaupat ovat yleistyneet kovaa vauhtia, ja vaatteen kuin vaatteen voi hankkia helposti vaikka parilla näpäytyksellä puhelimen kautta. Kaikenlaisesta ostamisesta on tehty helppoa ja vaivatonta.

1. Pohtikaa omaa kuluttamistanne vaatteiden suhteen. Käyttäkää apuna seuraavia kysymyksiä:

  • Kuinka usein ostat uusia vaatteita?
  • Mistä syystä tai mitä varten ostat uusia vaatteita?
  • Paljonko käytät rahaa uusiin vaatteisiin kuukaudessa?
  • Mikä merkitys vaatteen hinnalla on ostotilanteessa?
  • Ostatko vaatteesi normaalihintaisina vai odotatko alennusmyynteihin saakka?
  • Kuinka kauan yleensä käytät ostamaasi vaatetta? Mistä syystä lakkaat käyttämästä vaatetta?
  • Mistä liikkeestä yleensä ostat vaatteesi? Käytätkö ostamiseen verkkokauppoja?
  • Hankitko vaatteita kirpputoreilta, second hand –liikkeistä tai kavereilta? Miksi/miksi et?

2. Kuunnelkaa seuraava Yle Puheen Noston ohjelma vaatteista ja kulutuksesta, jossa sivutaan myös elokuvaa. Keitä ohjelmassa on puhumassa, ketä tai mitä tahoa he edustavat? Mitä puhujat kertovat vaatetuotannosta (materiaalit, kustannukset, kuluttajahinnat)? Mitä ajatuksia ohjelma sinussa herätti? Nousiko keskustelun myötä esille jotain uutta, mistä et ennen tiennyt tai ollut kuullut?

3. Tehkää tutkimusmatka omaan vaatekaappiinne. Voitte tutkia koko kaapin sisällön tai lempivaatteitanne. Kirjatkaa ylös a) mistä liikkeestä vaate on hankittu, b) missä vaate on valmistettu, c) mitä kautta vaate on hankittu (kivijalkaliike, verkkokauppa, kirpputori).

Käykää sitten tehtävä läpi ryhmän kesken. Mitkä vaatemerkit nousevat esille, entäpä valmistusmaat? Kuinka moni vaatteista on hankittu käytettynä? Käykää läpi myös syitä, miksi tai mitä varten kyseinen vaate on hankittu.

Pohtikaa sitten, miten hyvin vaatteenne vastaavat seuraavia määritelmiä. Onko määritelmiin helppo vastata? Mistä tai keneltä voi saada vastauksen, jos haluaa tietää vaatteen taustoista enemmän?

Ekologinen vaate
  • Tuotteen koko elinkaari kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän
  • Tuotannossa käytetään mahdollisimman vähän energiaa, luonnonvaroja ja haitallisia kemikaaleja
  • Vaate on laadukas ja designiltaan pitkäikäinen
Eettinen vaate
  • Valmistettu niin ihmisiä kuin eläimiäkin kunnioittaen
  • Työntekijöillä on turvalliset työolosuhteet ja kohtuudenmukaiset työajat
  • Työntekijät saavat reilun korvauksen työstään
  • Lapsityövoiman hyväksikäyttö on kielletty
Lähde: vihreätvaatteet.com

Tutkikaa tämän jälkeen vaatteittenne valmistajien verkkosivuja. Mitä siellä kerrotaan vaatteiden valmistuksesta, hoidosta, materiaaleista, vaatetehtaiden työoloista ja työntekijöistä? Mitä kerrotaan kankaan valmistuksesta? Mitä kerrotaan vaatteiden tuotantokustannuksista ja siitä, miten vaatteiden hinnat määritellään kuluttajalle? Kerrotaanko, mitä ylimääräisille ostamatta jääneille vaatteille tehdään? Tutkikaa myös, tarjoaako valmistaja vinkkejä kuluneen vaatteen kierrättämiseen tai uusiokäyttöön.

Lukekaa seuraavaksi Nuorten Luonnon teksti liittyen vaatehävikkiin. Mitä ajatuksia teksti teissä herättää? Miten itse hoidat vaatteitasi, entä mitä teet vanhalle tai puhki kuluneelle vaatteelle? Voitte myös katsoa tekstin lopusta löytyvän linkin kautta Planet Moneyn T-paidan valmistuksesta kertovan videon (englanninkielinen).

Pohtikaa vielä lopuksi sitä, mitä kuluttaja ylipäänsä voi tietää ostamastaan uudesta vaatteesta. Mitä valmistuslapun ”Made in … ” oikeasti kertoo meille? Miten voimme luottaa siihen, että valmistaja noudattaa esimerkiksi ihmisoikeuksia vaatteiden tuotannossa? Kenellä on lopullinen vastuu vaatteen valmistuksesta, entä sen oikeaoppisesta hävittämisestä?

Kuluttaja-aktivismi ja vastamainonta

Lukekaa seuraava Maailman Kuvalehden artikkeli kuluttamisesta ja kuluttajan vallasta. Minkälaisesta kulutuksesta artikkelissa puhutaan? Mitä kerrotaan kuluttajan vastuusta? Mitä kerrotaan ihmisistä kuluttajina? Minkälaista kuluttaja-aktivismia tuodaan esille? Mitä ajatuksia teksti teissä herättää?

Tutustukaa sitten seuraaviin kuluttaja-aktivismia edustaviin tahoihin, hankkeisiin ja tempauksiin. Ovatko ne teille entuudestaan tuttuja? Mitä vastaan tai minkä puolesta tahot/tempaukset kampanjoivat? Kenelle tempaukset on suunnattu?

Älä osta mitään –päivä

Siivouspäivä

Vaatevallankumous

Puhtaat vaatteet

Pohtikaa vielä, mikä merkitys mainonnalla on kulutuksen suhteen. Selatkaa jotain mainoskuvastoa, verkkosivua tai uutiskirjettä: mitä mainostetaan, miten mainostetaan, kenelle mainostetaan? Miten tuotteet on laitettu esille? Miten kuluttajaa houkutellaan ostamaan tuotetta?

Toteuttakaa sitten vastamainos jostain tuotteesta tai tuotemerkistä. Apua tehtävään saatte Eetti ry:n vastamainosmateriaalista ja Mainoskuplan kilpailumainoksista. Tutustukaa huolellisesti vastamainosoppaaseen ja tehkää myös taustatehtävät. Pohtikaa sitten mainosta tehtäessä mm. kenelle se suunnataan (ikäryhmä, sukupuoli, etninen tausta), mitä haluatte mainoksella kertoa (osta/älä osta, syö/älä syö) ja mikä on mainoksen tyyli (vakava, provosoiva, humoristinen). Esitelkää työt lopuksi ryhmällenne.

Vaatevallankumous

Rana Plaza -rakennus romahti Bangladeshissa 24. huhtikuuta 2013. 1 133 ompelutehtaan työntekijää kuoli ja yli 2 000 ihmistä loukkaantui. Siksi joka vuosi huhtikuun viimeisellä viikolla järjestetään Vaatevallankumous-kampanja, englanniksi Fashion Revolution. Vaatevallankumouksessa ihmiset ympäri maailman näyttävät, että haluavat vaateteollisuudelta vastuulisuutta ja läpinäkyvyyttä.

Vaatevallankumous-koulumateriaalista löytyy vinkkejä siitä, miten aihepiiriä voi käsitellä eri oppitunneilla kaikenikäisten oppilaiden kanssa

Elokuvasta voi tilata koulukinonäytännön elokuvateatteriin.

Materiaaliin liittyvät elokuvat

Machines

(Machines)

Ohjaaja: Rahul Jain

Maa: Intia, Saksa, Suomi Vuosi: 2016

Kesto: 71min Ikäraja: 7

Levittäjä: Pirkanmaan elokuvakeskus

Näyttelijät:
Dokumentti


Dokumenttielokuva työstä, koneista ja työläisistä Intian Gujaratissa sijaitsevassa suuressa tekstiilitehtaassa, jossa kankaita painetaan kuin puoli vuosisataa sitten.

Oppimateriaalit ja elokuvat Sopivan elokuvan valitseminen Elokuvateatterien ja levittäjien yhteystietoja Koulukinonäytännön järjestäminen elokuvateatterissa Ohjeita elokuvan katsomiseen koulussa