Nälkämaan Sampo

Kriisiviestintä ja imago

Dokumentissa nousee keskiöön Talvivaaran toiminnassa ilmenneiden ongelmien hidas ja vaillinainen tiedottaminen, ja tästä aiheutunut mielipaha, suoranainen viha kansalaisten keskuudessa. Johtoportaan edustajat eivät herätä kansan ja medioiden edessä luottamusta, ja totuutta tapahtumista tunnutaan moneen otteeseen kiertelevän ja kaartelevan. Moni yrityksen edustaja ja yhteistyötaho joutuukin epäsuotuisan tilanteen eteen, missä heidän on kohdattava tuohtuneet kansalaiset kasvokkain.

Matti Karhu määrittelee kriisiviestintää seuraavalla tavalla:

”Kriisiviestintä ei ole mitenkään erilaista viestintää organisaation muuhun viestintään verrattuna. Samat mekanismit, viestinnän keinot ja lainalaisuudet toimivat ”rauhan aikana” ja kriisitilanteissa. Merkittävä ero on yleensä tehokkuudessa, nopeudessa ja oivalluskyvyn merkityksessä: kriisiviestintä on tehostettua viestintää (äkillisissä) tilanteissa, joissa yhteisön toimintaedellytykset tai muu etu on uhattuna.
Kriisiviestinnän tulee olla luotettavaa, aktiivista ja avointa tiedonvälitystä olennaisista asioista. Tietojen on oltava oikeita ja riittäviä, jotta vastaanottajille muodostuisi oikea mielikuva tilanteesta. Ammattiin sekä toimialaan liittyvää erikoista ammattisanastoa on syytä välttää. Tiedot välitetään mahdollisimman selkeiksi tulkittuina.”

Karhu tiivistää kriisiviestinnän päätavoitteet kolmeen kohtaan:

  1. julkisuudessa syntyy oikea mielikuva tilanteesta
  2. yhteisön näkökulmat ja viestit otetaan huomioon
  3. yhteisön toimintaedellytykset ja jatkuvuus turvataan

Lähde: Henriksson, Arto & Karhu, Matti: Skandaalit & Katastrofit. Käytännön kriisiviestintäopas. Otava. Keuruu, 2008.

  • Miten Talvivaaran taholta viestitään ilmenevistä ongelmista? Kuka niistä viestii, millä tavalla ja missä viestintäkanavissa/medioissa?
  • Miten kansalaiset reagoivat Talvivaaran viestintään? Ovatko he siihen tyytyväisiä? Jos eivät, niin mistä he erityisesti kritisoivat Talvivaaraa? Näyttäytyykö Talvivaara luotettavana tahona heidän silmissään?
  • Miten Talvivaaran sisäinen viestintä toimii? Ovatko kaikki tietoisia tapahtumista, niiden vakavuudesta ja mahdollisista seurauksista?
  • Miten Talvivaaran, päättäjien ja yhteistyökumppaneiden taholta puolustaudutaan kansalaisten ja medioiden kritiikiltä?
  • Mikä on tavallisen kansalaisen rooli Talvivaaran kriisiviestinnässä ja sen esiintuonnissa? Mitä medioita he käyttävät? Mitä asioita ja epäkohtia kansalaiset nostavat esille?
  • Onko Talvivaaran toiminta viestinnän saralla mielestäsi ns. sääntöjen mukaista? Herättääkö se sinussa luottamusta?

 

Maineenhallinta

Yrityksen viestintäongelmat heijastuvat myös yrityksen imagoon ja uskottavuuteen, mikä saattaa konkreettisesti näkyä esimerkiksi rahoituksen vähenemisenä, kun yhteistyötahot kaikkoavat ympäriltä, peläten itse myös joutuvansa huonoon valoon. Yrityksen mainetta ei pidä yllä vain yksi henkilö mutta, kuten kriisinkin sattuessa, halutaan usein nostaa esille joku taho, joka ottaa ”vastuun” tapahtuneesta. Joskus yritys palkkaa imagokonsultin avukseen, konsultti voi kuitenkin olla mukana jo yrityksen perustamisesta lähtien.

Matti Karhu jatkaa kriisiviestinnästä yrityksen kokemaan iskuun maineen saralla:

”Kriisi on lähes poikkeuksetta negatiivinen asia. Se vaikuttaa todennäköisesti myös yhteisön imagoon, tuotebrändiin sekä muihin tärkeisiin etuihin. Kriisitilanteissa yhteisön kyvyt ja osaaminen sekä muut ominaisuudet joutuvat koetukselle. Kriisissä yhteisö ja sen avainhenkilöt punnitaan. Silloin on tärkeää, että yrityksen tai yhteisön toimintaa arvioidaan oikeiden sekä asiallisten tietojen valossa ja että sen oma näkemys tulee riittävän selkeästi esille. Kriisistä selviytymisestä ja siihen liittyvän viestinnän tehokkuudesta riippuu merkittävästi yrityksen yrityskuva ja uskottavuus pitkälle tulevaisuuteen.”

Lähde: Henriksson, Arto & Karhu, Matti: Skandaalit & Katastrofit. Käytännön kriisiviestintäopas. Otava. Keuruu, 2008.

  • Miten Talvivaara yrittää parantaa mainettaan ja imagoaan dokumentissa?
  • Mitä konkreettisia muutoksia Talvivaaran maineessa ja julkisuuskuvassa tapahtuu dokumentin myötä? Miten niihin reagoidaan kansalaisten ja medioiden taholta?
  • Miten tavalliset kansalaiset voivat vaikuttaa yrityksen maineeseen? Millä keinoilla ja minkä medioiden välityksellä?
  • Minkälainen maine ja imago Talvivaaralla (nyk. Terrafame) on nykyään?
  • Mitä mieltä olet, mikä rooli yrityksen maineella ja imagolla on ylipäänsä? Muistuuko mieleesi joku muu yritys, taho tai henkilö, joka olisi kamppaillut imago-ongelmien kanssa? Miten ongelmat lopulta ratkaistiin?

 

Elokuvasta voi tilata koulukinonäytännön elokuvateatteriin.

Materiaaliin liittyvät elokuvat

Nälkämaan Sampo

(Nälkämaan Sampo)

Ohjaaja: Mika Koskinen

Maa: Suomi Vuosi: 2016

Kesto: 98min

Levittäjä: Pirkanmaan elokuvakeskus PEK


Nälkämaan Sampo on vuosien tilanneseurantaan perustuva elinkaaridokumenttielokuva Talvivaaran kaivoksen tähänastisista vaiheista.

Jättiläinen

(Jättiläinen)

Ohjaaja: Aleksi Salmenperä

Maa: Suomi Vuosi: 2016

Kesto: 97min Ikäraja: 12

Levittäjä: Nordisk Film

Näyttelijät:
Peter Franzén, Saara Kotkaniemi, Elena Leeve, Joonas Saartamo, Pertti Sveholm ja Jani Volanen


Oppimateriaalit ja elokuvat Sopivan elokuvan valitseminen Elokuvateatterien ja levittäjien yhteystietoja Koulukinonäytännön järjestäminen elokuvateatterissa Ohjeita elokuvan katsomiseen koulussa