Tulisilla hiilillä

Turvaton koti

Elokuvassa seurataan Jennyn ohella lähipiirin aikuisten elämää, joka sekään ei suju ongelmitta ja murheitta. Jennyn äiti on työttömänä, vetäytyy syrjään suruissaan ja hurvittelee aika ajoin teinitytön lailla. Jennyn ystävän Joeyn vanhemmat kohtelevat poikaa paikoin kaltoin ja välinpitämättömästi. Monet elokuvan aikuiset tiuskivat nuorille tai toisille aikuisille. Nuoret ottavat mallia käytökseen aikuisilta, ja huonot tavat ja epäystävällisyys toisintuvat nuoremman sukupolven kautta.

• Keitä aikuisia muistat elokuvasta? Miksi juuri he ovat jääneet mieleen? Miten he käyttäytyvät toisia aikuisia tai nuoria kohtaan? Miten taas Jenny suhtautuu elokuvan aikuisiin ja muiden lasten vanhempiin?

• Mitä tunteita elokuvassa esiintyvät aikuiset sinussa herättävät? Mitä luulet, mikä on saanut elokuvan aikuiset ajautumaan tähän tilanteeseen ja mikä saa heidät reagoimaan tällä tavalla?

• Oletko joskus itse törmännyt huonosti käyttäytyviin aikuisiin, joko oikeassa elämässä tai verkossa? Millaisesta tilanteesta oli kyse? Ratkesiko tilanne jollain tavalla vai jäikö asia ”roikkumaan”?

 

Lukekaa seuraava MLL Vanhempainnetin teksti liittyen väkivaltaiseen kotiympäristöön. Mitä ajatuksia teksti teissä herättää? Mitä väkivallan tai väkivaltaisen käytöksen piirteitä tunnistatte elokuvasta tekstin perusteella? Miten elokuvan lapset ja nuoret reagoivat aikuisten väkivaltaiseen tai aggressiiviseen käytökseen? Mitä arvelette, miten väkivaltaiseen tilanteeseen on päädytty tai miksi aikuinen käyttäytyy uhkaavasti lasten läsnä ollessa?

Pohtikaa vielä lopuksi, miten toimisitte, jos näkisitte väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyviä aikuisia lähipiirissänne. Kenen puoleen kääntyisitte ensi sijassa asian suhteen? Miten ottaisitte asian esille?

Kaikenlainen väkivalta on lapselle ja nuorelle haitallista. Jotkut vanhemmat sallivat väkivallan ja hyväksyvät kurituksen osana kasvatusta. Alkoholin käyttö lisää väkivaltaisuutta. Lapsi saattaa joutua kotonaan näkemään monenlaista väkivaltaa televisiossa, internetissä, tietokonepeleissä ja sarjakuvissa. Eniten hän kärsii sekä vanhempien välisestä että häneen itseensä kohdistuvasta väkivallasta.

Fyysinen väkivalta on lapsen kehon satuttamista eri tavoin. Myös ruumiillinen kuritus on lapseen kohdistuvaa väkivaltaa eikä sitä saa sallia. Se on myös laissa kielletty. Lasta ei saa esimerkiksi läimäyttää, tukistaa eikä hänelle saa antaa luunappeja. Lapsi voi vaurioitua, vaikkei häntä vahingoitettaisi fyysisesti. Lapsen jatkuva nimittely, nöyryyttäminen, tekemisten ja mielipiteiden mitätöinti, naurunalaiseksi tekeminen, uhkailu ja pelottelu ovat henkistä väkivaltaa ja aiheuttavat lapselle ahdistusta, pelkoa ja turvattomuutta. Seksuaaliseen väkivaltaan kuuluvat mm. seksuaalinen ahdistelu ja koskettelu ja pakottaminen seksiin tai sen yritys. Lapseen kohdistuvat kaikki seksuaaliset teot ovat aina rikoksia.

Väkivallan näkeminen ja kuuleminen on lapseen kohdistuvaa henkistä väkivaltaa, joka aiheuttaa lapsessa samantapaisia oireita kuin fyysinen väkivalta. Väkivallan seuraaminen sivusta on lapsesta pelottavaa ja hämmentävää. Lapsi ahdistuu nähdessään, kuinka omaa vanhempaa tai sisarusta satutetaan. Hän voi myös pelätä, että joutuu itse väkivallan kohteeksi. Lapseen kohdistuva väkivalta haavoittaa aina lapsen ja vanhemman välistä suhdetta. Lapsen kannalta erityisen vaurioittavaa on juuri oman vanhemman väkivalta lasta kohtaan. Vanhemman pitäisi olla lapselle turvan lähde.

Nuoret ovat taitavia salaamaan perheessä tapahtuvan väkivallan. Hämärtynyt kyky ymmärtää, mikä on oikein ja mikä väärin, saa heidät keskittymään jälkien peittelyyn ja todisteiden salailuun. Nuori ehkä häpeää perhettään eikä viihdy kotona. Väkivaltaa kokenut nuori, jolla on huono itsetunto, hakee huomiota negatiivisella käyttäytymisellä (alkoholi, huumeet, rikokset, väkivaltaisuus). Toisaalta nuori voi myös eristää itsensä muista, eikä aiheuta hiljaisella surullaan ongelmia.

Koettu väkivalta heikentää lapsen ja nuoren itsetuntoa, vääristää minäkuvaa ja aiheuttaa vaikeuksia hallita omaa elämää. Ongelmat saattavat kuitenkin ilmaantua vasta vuosien kuluttua tapahtuneesta. Lapsi tai nuori saattaa alkaa käyttäytyä itse väkivaltaisesti, sillä hän on oppinut lyömisen tavaksi purkaa kiukkua. Väkivaltaa perheessä kokenut voi joutua tulevaisuudessa toistuvasti väkivallan uhriksi. Kun voimat kasvavat, väkivallan uhriksi joutunut saattaa lyödä takaisin.

     Lähde: MLL Vanhempainnetti

 

 

Roolimallit

Elokuvassa nousee esille hyvien aikuisten ja roolimallien puute. Elokuvan lapset ja nuoret viettävät paljon aikaa kadulla, ilman suurempi tulevaisuuden suunnitelmia, ajautuen ongelmiin ja kahnauksiin. Lapsilta ja nuorilta puuttuu elämästä aikuisten tuki ja turva. Roolimallien puute taas ajaa nuoret kohti päämäärätöntä tulevaisuutta.

  • Pohtikaa pareittain tai ryhmissä, minkälaisia roolimalleja lapsille ja nuorille on olemassa. Voitte lähestyä teemaa eri aihealueiden kautta, kuten elokuva, musiikki, urheilu, tubettajat ja (video)bloggaajat. Pohtikaa sitten, mikä näissä ihmisissä erityisesti kiinnostaa nuoria.
     
  • Miettikää, onko roolimallien välillä eroa. Keitä tytöt ihailevat ja keitä pojat? Mitä piirteitä roolimalleissa erityisesti ihaillaan? Minkälaiset ihmiset ovat mielestänne hyviä roolimalleja? Minkälaiset piirteet heissä nousevat esille?
Elokuvasta voi tilata koulukinonäytännön elokuvateatteriin.

Materiaaliin liittyvät elokuvat

Tulisilla hiilillä

(Glutnester)

Ohjaaja: Katja Sambeth

Maa: Saksa Vuosi: 2016

Kesto: 90min Ikäraja: 12

Levittäjä: Espoo Ciné/Wrap!-hanke

Näyttelijät:
Jorinde Lea Miller, Dominik Görlach, Marlène Meyer-Dunker, Antonio Wannek, Gerdy Zint, Steffen Schult


Saksalainen nuortenelokuva kertoo voimauttavan tarinan yhteisöllisyydestä ja oman paikan löytämisestä betonilähiöiden todellisuudessa.

Oppimateriaalit ja elokuvat Sopivan elokuvan valitseminen Elokuvateatterien ja levittäjien yhteystietoja Koulukinonäytännön järjestäminen elokuvateatterissa Ohjeita elokuvan katsomiseen koulussa