Mediataide kasvattaa! -kokonaisuuden oppimateriaalit ovat saatavilla Koulukinon sivuilla ja teokset ovat katsottavissa Koulukino Suoratoistossa (palvelu vaatii rekisteröitymisen).

Kaikki oppimateriaalit ovat saatavilla myös ruotsinkielisinä lukuunottamatta Mediataidetta saameksi -pakettia, joka on saatavilla ainoastaan pohjoissaameksi, inarinsaameksi ja koltansaameksi.

Mediataide kasvattaa! -kokonaisuuden teos- ja oppimateriaalipaketit

• Mitä kuuluu? (2012)
• Kuka kertoo? (2013)
• Miten tutkin? (2015)
• Miltä tuntuu? (2017)
• Mitä tarkoittaa? (2017)
• Kenen kulttuuri? (2018)
• Queer Bodies (2019)
• Mediataidetta saameksi (2020)
• Kenen luonto? (2020)
• Kenen osallisuus? (2021)

Suomalaisen mediataiteen keskus AV-arkki tuotti Mediataide kasvattaa! -sisältöä vuosina 2012–2021 pääasiassa opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Tarkemmat tekijätiedot ja teosten tiedot löytyvät oppimateriaaleista.

The post Teemapaketti: Mediataide kasvattaa! appeared first on Koulukino.

Tutustu myös globaalikasvatusaiheiseen Maailmankansalaiset-teemapakettiin!

The post Teemapaketti: Alkuperäiskansat appeared first on Koulukino.

Teemapaketteja on tarjolla monipuolisesti erilaisiin tarpeisiin: paketeista löydät kootusti niin kirjafilmatisoinnit kuin luontodokumentit, niin musikaalit kuin elämäkertaelokuvat ja niin sateenkaariaiheet kuin vieraskieliset tai kieltenopetukseen soveltuvat oppimateriaalit. Lisäksi joukossa on peruskouluun ja lukioon soveltuvia elokuvakursseja.

Alkuperäiskansat

Anime

Dokumenttielokuvat

Elokuvahistoria

Elokuvakurssit: Elokuvanlukutaito

Elokuvakurssit: Lukion kuvataidepainotteinen opintojakso

Elokuvakurssit: Lukion opintojakso

Elokuvakurssit: Peruskoulun elokuvakurssi

Elämäkertaelokuvat

Epookkielokuvat

Fantasia ja scifi

Kielet

Kirjafilmatisoinnit

Luonto, ympäristö ja ilmasto

Lyhytelokuvat

Maailmankansalaiset

Mediataide kasvattaa! (AV-arkki)

Musikaalit ja musiikkielokuvat

Nuortenelokuvat

Sateenkaari

Urheiluelokuvat

The post Teemapaketit appeared first on Koulukino.

Lukion kuvataidepainotteinen opintojakso voidaan hyväksyä esimerkiksi kuvataiteen koulukohtaiseksi syventäväksi tai soveltavaksi opintojaksoksi, jolloin kurssi tukee erityisesti opintojaksoja “Omat kuvat, jaetut kulttuurit” (KU1) ja “Kuva viestii ja vaikuttaa” (KU3).

Koulu päättää opintojakson sijoittelusta ja siitä, minkä kokonaisuuden ja oppiaineen osaksi se kytketään. Opintojakso on osa kieli-, kulttuuri-, tapa- ja mediakasvatusta. Kurssi haastaa pohtimaan elokuvaa kulttuurimuotona.

Opintojaksolla voi hyödyntää myös Elokuvakurssit: Lukion opintojakso -materiaalia, joka soveltuu erityisesti äidinkielen oppimäärien (suomen kieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä ja kirjallisuus) opetukseen ja teemaopintoihin ja vastaa Lukion opetussuunnitelman 2021 (LOPS2021) mukaisena 2 opintopistettä (2 op).

Opintojakson on laatinut kuvataiteen opettaja, TaM Salla Iivanainen. Opintojakson aineistossa hyödynnetään myös Elokuvakurssit: Lukion opintojakso -materiaalia, jonka on laatinut suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja, oppikirjailija FL Juha-Matti Tammela.

Oppimateriaalin on tuottanut ja toimittanut Koulukino.

The post Elokuvakurssit: Lukion kuvataidepainotteinen opintojakso appeared first on Koulukino.

Lukion elokuvaopintojakson on laatinut suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja, oppikirjailija FL Juha-Matti Tammela.

Vinkki! Lukion kuvataidepainotteisella elokuvaopintojaksolla syvennytään elokuvanlukutaidon lisäksi elokuvan tekemiseen. Opintojakson aikana tutustutaan elokuvan ideointiin (synopsis) ja kuvakäsikirjoittamiseen (trailerin kuvakäsikirjoitus) sekä elokuvakerronnallisen kokonaisuuden tuottamiseen (synopsis + traileri).

Peruskouluun suunnattu elokuvakurssi puolestaan löytyy täältä: koulukino.fi/peruskoulun-elokuvakurssi

Materiaalin on tuottanut ja toimittanut Koulukino.

The post Elokuvakurssit: Lukion opintojakso appeared first on Koulukino.

Yksi lyhytelokuvan tärkeä tehtävä on uudistaa ja rikkoa elokuvakerrontaa, ja sitä tulisikin katsoa ja tulkita omana elokuvakerronnan muotonaan. Lyhytelokuvan tuotanto, budjetti ja tukisummat ovat pienempiä kuin pitkällä elokuvalla, ja niin siinä voidaan ottaa suurempia riskejä ja sallia rohkeammat kokeilut. Uudet elokuvantekijät tulevatkin mukaan elokuvan tekoon lyhytelokuvien kautta. Joskus lyhytelokuvaa voidaan pitää harjoitustyönä tai käyntikorttina pitkää elokuvaa varten, mutta tämä ei poista tai vähennä sen taiteellista merkitystä itsenäisenä teoksena.

Lyhytelokuvan tekijä pyrkii tiivistämään jonkin ajatuksen, havainnon, tapahtuman tai ilmiön elokuvaksi. Lyhytelokuvat voivat olla fiktiivisiä, dokumentaarisia tai kokeellisia ja ne voivat olla lajityypiltään mitä tahansa. Kokeellinen elokuva voi tarjota kiehtovia kuva- tai äänimaisemia ilman selkeää tarinaa. Kokeellisessa elokuvassa ja siihen lukeutuvassa mediataiteessa pyritään usein saamaan aikaan ihmettelyä ja syvällisempää ajattelua. Niiden sanoma saatetaan kertoa toisin kuin television ja elokuvien valtavirrassa.

Lyhytelokuvia voi joskus luonnehtia metaforiksi: silloin jokin tuttu asia esitetään niin, että se näyttää yllättävällä tavalla joltakin muulta. Toisaalta lyhytelokuva saattaa olla rakennettu vitsin tapaan, jolloin tarinan lopetus on esitellyn tilanteen ”punchline”; varsin tyypillistä on, että tarina päättyy yllättävään käänteeseen. Lyhytelokuvat sopivat koulujen käyttöön paitsi kestonsa takia, myös sen takia, että niissä usein pyritään herättämään ajatuksia ja kiteyttämään havainto tai väite pelkistetymmin kuin pitkässä elokuvassa.

Lyhytelokuva-aihetunnisteella löydät Koulukinon oppimateriaalit lyhytelokuviin, jotka ovat katsottavissa Koulukino Suoratoisto -palvelussa. Tutustu myös Koulukino Suoratoiston muuhun lyhytelokuvavalikoimaan! Toivotamme sinulle antoisaa matkaa lyhytelokuvien maailmaan.

The post Teemapaketti: Lyhytelokuvat appeared first on Koulukino.

Peruskoulun elokuvakurssilla syvennytään elokuvakulttuuriin ja elokuvanlukutaitoon. Kurssin aikana tutustutaan valikoituihin elokuviin, uutuuksiin ja/tai klassikoihin.

Kurssi soveltuu erityisesti äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen, kuvataiteen opetukseen ja uuden opetussuunnitelman mukaiseksi valinnaiskurssiksi. Opettaja voi elokuvavalinnoilla ja valitsemillaan tehtävillä liittää kurssin osaksi mitä tahansa oppiainetta tai oppimiskokonaisuutta. Koulu voi myös ottaa kurssin osaksi valinnaiskurssien tarjontaa, jonka opettaja räätälöi sopivaksi opetusryhmän ikätason, koon ja opetettavan ryhmän kiinnostusten mukaan.

The post Elokuvakurssit: Peruskoulun elokuvakurssi appeared first on Koulukino.

Elokuva ei tietenkään ole mikään muusta todellisuudesta irrallinen saareke, vaan elokuvan historia kulkee käsi kädessä muun historian kanssa. Erityisesti elokuvan historia kietoutuu yhteen kulttuurihistorian kanssa, sillä elokuva sekä peilaa aikakautensa kulttuuria, että luo sitä.

Elokuvan varhaishistoria on jännittävän uuden teknologian historiaa ja asettuu suoraan taikalyhtyjen ja muiden vastaavien elokuvaprojektorin esivanhempien historiaan. Ensimmäisten julkisten näytösten viehätys perustui uuden ja ihmeellisen teknologian lisäksi myös sisällölliseen eksotiikkaan. Trikkitekniikoilla hämmästyttäminen oli sekin alusta asti mukana. Toisaalta myös dokumentaarinen todellisuuden tallentamisen viehätys oli osa varhaisenkin elokuvan lumoa.

Aivan aluksi yleistyessään elokuva vastasi kaupungistumisen myötä syntyneeseen halvan massahuvin tilaukseen. Myöhemmin taloudellisen voiton tavoittelu ei enää onnistunut elokuvasaleja edelleen kasvattamalla, joten lippujen hintoja piti saada korotettua, minkä myötä elokuva keskiluokkaistui niin kuluttajakuntansa kuin sisältöjensäkin puolesta.

Kaikki Koulukinon valikoimassa olevat klassikot, elokuvataiteen historiaan liittyvät elokuvat ja oppimateriaalit löydät elokuvahistoria-aihetunnisteella.

The post Teemapaketti: Elokuvahistoria appeared first on Koulukino.

Urheiluelokuva on lajityyppi, jossa elokuvan viitekehyksenä on urheilu. Urheiluelokuvat käsittelevät kuitenkin varsin laajasti erilaisia aihepiirejä, eikä niitä ole suinkaan aina suunnattu urheilufaneille. Urheiluelokuvissa usein esiintyviä teemoja ovat muun muassa itseensä uskominen, itsensä voittaminen, erilaisuus, sukupuoliroolit, ystävyys, fanikulttuuri ja erilaiset kulttuurit.

Urheiluelokuvat sijoittuvat usein jonkin urheilutapahtuman, -lajin ja/tai urheilijan ympärille. Urheiluelokuvissa luodaan tyypillisesti odottavaa tunnelmaa ja intensiteettiä elokuvallisin keinoin. Tyypillistä urheiluelokuville on myös suhteellisen yksinkertainen juoni, joka kulminoituu merkittävään urheilutapahtumaan. Usein urheiluelokuvat perustuvat tositapahtumiin tai ovat elämäkertoja. Urheiluelokuvat edustavatkin monia erilaisia elokuvan tyylilajeja. Koulukinon oppimateriaalitarjonnan urheiluelokuvat edustavat elämäkerta-, dokumentti-, draama- ja komediaelokuvan tyylilajeja.

1900–2000-lukujen suosituimmat urheiluelokuvat ovat käsitelleet autourheilua, amerikkalaista jalkapalloa, baseballia, nyrkkeilyä, koripalloa, painia, jalkapalloa, yleisurheilua, jääkiekkoa, golfia ja hevosurheilua. Suomessa viime vuosina suosiossa ovat olleet erityisesti urheiludokumentit, joita on valkokankaille asti päässyt useampia. Erityisesti suomalaisista urheiluikoneista kertovat Selänne ja Kuningas Litmanen -elokuvat keräsivät varsin suuria katsojalukuja. Myös urheilusankaruuden kääntöpuoliin on kiinnitetty huomiota muun muassa Arto Halosen elokuvissa Sinivalkoinen valhe ja Isänmaallinen mies.

Urheilu on houkutteleva aihe elokuville, sillä se kerää paljon huomiota, kiinnostaa, koskettaa ja herättää paljon tunteita monissa ihmisissä sekä korostaa usein yhteenkuuluvuuden ja samastumisen tunnetta, niin kansallisella, yhteisöllisellä kuin henkilökohtaisella tasolla. Urheilu onkin ollut tärkeä aihealue elokuvissa aina elokuvan synnystä lähtien.

Urheiluelokuvia on tutkittu eri näkökulmista. Voit tutustua tutkimuksiin esimerkiksi täällä. Muutamia urheiluelokuvia käsitteleviä kirjoja on puolestaan vinkattu täällä.

Lähteet:

Elokuvauutiset.fi 2016. Katsotuimmat suomalaiset dokumenttielokuvat 1970– [online]. Viitattu 31.7.2016.

Filmsite 2016. Sport Films. [online]. Viitattu  31.7.2016.

Routledge 2013. Sport and Film [pdf] Viitattu 31.7.2016.

The Script Lab 2016. Sports. [online] Viitattu 31.7.2016.

The post Teemapaketti: Urheiluelokuvat appeared first on Koulukino.

Koska sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä puhuminen rikkoo vaikenemisen normia, se pistää silmään ja tuntuu äänekkäämmältä kuin on. Vastaavasti cis- ja heteronormien mukainen puhe sukupuolesta ja seksuaalisuudesta on läsnä koko arjessamme, mutta ei juuri siksi tunnu näkyvältä.

Esimerkiksi elokuvan The Kids Are All Right arkinen tapa kuvata sateenkaariperhettä on juuri sellaista positiivisella tavalla normalisoivaa näkyvyyttä, jota sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt tarvitsevat.

Onkin tärkeää, että elokuvien kautta esiin tulevat vähemmistöaiheet kiinnittyvät nuorten katsojien ja kouluyhteisön arkeen, eivätkä jää joksikin joka ei koske meitä. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin liittyvien aiheiden arkistamisessa on kuitenkin hyvä huolehtia näihin vähemmistöihin kuuluvien yhteisön jäsenten turvallisuudesta ja itsemääräämisoikeudesta, eikä nostaa heitä ulkoapäin esimerkeiksi.

Lisäapua sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöaiheiden käsittelyyn löytyy elokuvien oppimateriaaleista sateenkaari-aihetunnisteella sekä alla olevista linkeistä.

• Normit nurin! –kampanja
• Seta 
• Setan materiaalit
• Transtukipiste
• Trasek

The post Teemapaketti: Sateenkaari appeared first on Koulukino.