Vapaaehtoisessa “maanpaossa” oleva Gonzáles Iñárritu on sanonut että Babelin idea on seuraus kotimaasta lähtemisestä ja jatkuvasta liikkeellä olemisesta.
“Babel ei enää vastannut kysymykseen
`Mistä minä olen?` vaan paremminkin `Mihin olen matkalla?`”
Lähestymistapa kysymykseen oli sellainen, että Babel oli alun perin omarahoitteinen projekti.

Tehtyään kaksi aiempaa elokuvaansa jotensakin helpoissa ja tutuissa maissa, kuvauspaikoissa ja –olosuhteissa, Babel ei merkinnyt González Iñárritulle
ainoastaan syvällistä paneutumista monimutkaisempaan, tunteelliseen ja älylliseen matkaan, vaan myös keinoa tutkia muita kulttuureja ja tapaa nähdä maailmaa mutkikkaamman elokuvaprojektin myötä. Kuten yleensä käy, niin monen kulttuurisen näkökannan törmäys, sekä ideologisen että fyysisen, ei muuttanut vain hänen omaa katsantokantaansa, vaan myös itse luovaa prosessia.

Yksi ohjaajan päämääristä oli välttää ulkopuolista näkemystä kerrottaessa kyseessä olevissa paikoissa syntyneistä ja kasvaneista henkilöhahmoista.
Siihen päästäkseen hän noudatti “tarkkaile ja omaksu –prosessia”, kuten hän sitä nimittää. Sen lisäksi että seurasi tarkkaan paikallisten arkipäiväisiä tapoja,
hän teki töitä ulkomaalaisten amatöörinäyttelijöiden kanssa, jotka auttoivat oivaltamaan kulttuurisia vivahteita. Haasteenaan kertoa tarina henkilöhahmojen,
ei ohjaajan näkökulmasta, hän antoi ensikertalaisnäyttelijöidensä kehittää omat reaktionsa tilanteisiin, joilla saattaisi olla eri merkitys eri maissa. Moni heistä ei ollut koskaan nähnyt elokuvakameraa.

Prosessin kautta, jossa harjoiteltiin hyvin tunnepitoisia kohtauksia oudoilla kielillä ja jossa etsittiin täydellisiä kuvauspaikkoja loputtomasta autiomaasta ja yhdestä maailman suurimmista kaupungeista, Babel todisti oman juoniteesinsä sekä fiktiossa että tosielämässä: “Aidat ja rajat eivät aina ole fyysisiä ja näkyviä”, sanoo González Iñárritu. “Rajat ovat sisällämme ja ennakkoluuloja on kulttuurikehystemme sisällä. Samassa mielessä ne voidaan myös murtaa.” Sellainen oli koettelemus, josta Babelin henkilöhahmojen piti selvitä, ja sellainen oli niiden tarinoiden kankaalle saattamisen mullistava kokemus.

Alejandro González Iñárritu sai parhaan ohjaajan palkinnon elokuvasta Babel Cannesin kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla 28.5.2006.

Meksikolaisen ohjaajan Alejandro González Iñárritun ensimmäinen pitkä elokuva Amores Perros voitti lukuisia palkintoja, ollen myös Oscar-ehdokkaana ja toinen elokuva, 21 Grams, oli niin ikään sekä yleisömenestys että kriitikkojen ylistämä. Babel täydentää Iñárritun kuolemasta kertovan trilogian.