The post Biru Unjárga – Fucking Uuniemi appeared first on Koulukino.

Rakkautta etsivä Nora kokee, että hänet nähdään vain hänen tumman ihonsa ja kiharan tukkansa kautta. Rasistiset kommentit kaikuvat läheisiin ihmissuhteisiin ja saavat Noran epäilemään uuden ihastuksensa tarkoitusperiä. Valkoisissa tiloissa kasvanut Selma jää harjoituksissa kuoronsa kanssa lukkojen taakse maanalaisiin tunneleihin. Selma joutuu etsimään omaa tietään ulos ja kohtaa pimeydessä oman painajaisensa suomalaisuuden muotista.

Nuori aktivisti Piera Niillas haaveilee sorrosta vapaasta yhteiskunnasta. Yhdessä oman saamelaisyhteisönsä kanssa hän osallistuu omia oikeuksiaan koskettavaan poliittiseen keskusteluun. Hiljainen mies on mietteliäs kulkiessaan kaupungin kaduilla. Hän näkee viitteitä monien muiden kokemuksista.

Fiktiivinen Parvet-elokuva pohjautuu tosielämän tilanteisiin ja tekee tilaa tarinoille, joita ei kuulla. Miten eri taustoista olevat ihmiset kokevat olevansa osa yhteiskuntaa tai sen ulkopuolella.

Monitarinallinen elokuva katsoo rehellisesti rakenteista, joiden osa olemme. Suomen uuden aallon elokuvantekijöiden ja moninkertaisten Jussi-ehdokkaiden Hannaleena Haurun ja Katja Gauriloffin ohjaama elokuva on toteutettu yhteisöllisin menetelmin. Päänäyttelijät kehittivät omaa hahmoaan läpi elokuvan tuotannon, ja osa hahmoista perustuu omakohtaisiin kokemuksiin. Se on luotu ainutlaatuisesti 70-henkisellä työryhmällä, joka valittiin avoimilla hakemuksilla ja joka pääsi vaikuttamaan elokuvan sisältöön ja tuotantotapoihin. Tavoitteena on ollut kehittää dramaturgisia työkaluja, jotka edesauttaisivat vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä Suomessa.

The post Parvet appeared first on Koulukino.

Suomen kansallismuseo toimii kansainvälisessä museomaailmassa edelläkävijänä. Vuonna 2021 Kansallismuseo palautti saamelaisilta viedyt tuhannet käyttöesineet Saamelaismuseo Siidaan. Kyse on maailman mittakaavassa merkittävästä repatriaatiosta. Samaan aikaan saamelaisten pyhimmät esineet, rummut, ovat vankeina maailman museoiden kellareissa. Siinä missä käyttöesineiden paluu tuo iloa ja voimaantumista saamelaisille, poissaolevat rummut jatkavat sukupolvelta toiselle siirtynyttä surua.

Elokuvan ohjaaja Suvi West vie katsojan museomaailman kulisseihin, joiden takaa paljastuu visuaalinen, filosofinen ja henkinen maailma. West etsii yhteyttä esivanhempiin vanhoista museoesineistä päätyen saamelaisten kollektiivisten kipupisteiden äärelle. Hän kysyy, voivatko palaavat esineet auttaa rikki revittyä kansaa käsittelemään vanhoja suruja?  Miten kuulla esivanhempien ääni, joka perinteisesti on auttanut saamelaisia navigoimaan elämässä? Entä miten kohdata väkivallalla riistetty pyhä rumpu, jota ei saisi kuvata, eikä siihen saisi koskea, sillä se ei kuulu kenenkään muun kuin omistajansa käteen?

West matkaa museoesineiden perässä Helsingistä Inariin ja Berliinistä jäämeren rannoille. Matkakumppaneina  ja neuvonantajina Westillä on museomaailmaan perehtyneet ihmiset, menneet sukupolvet ja unet, jotka johdattavat tarinaa. Unenomaisen matkan edetessä hän joutuu syvemmälle saamelaisten veriseen menneisyyteen ja käsittelemättömien surujen äärelle. Historian tapahtumien vaikutukset tuntuvat ja tulevat näkyväksi nykyhetkessä. Elokuvassa West kysyy, miten antaa anteeksi? Miten korjata ulkopuolisten tekemät vahingot, jotta kollektiiviset kivut voitaisiin vihdoin jättää taaksepäin?

—

Ohjaajien sana

“Kun saimme tiedon, että Suomen kansallismuseo aikoo palauttaa saamelaisilta viedyt esineet, tiesimme, että meidän tulee lähteä dokumentoimaan prosessia. Olimme silloin keskellä Eatnameamet –Hiljainen taistelumme –elokuvan julkistamista, eikä meillä olisi ollut resursseja uudelle projektille, mutta jokin museomaailmassa veti meitä puoleensa. Emme tienneet mistä tarinassa olisi kyse tai miten se tulisi kertoa, mutta jatkoimme prosessin taltioimista.

Itse tarina oli kuitenkin pitkään piilossa. Elokuvanteko takkusi kun emme saaneet kiinni elokuvan hengestä ja tunteesta.  Olimme jo lähellä luovuttaa, kunnes yhtenä iltana Suvi maalasi taulun kahdesta eri maailmasta; näkyvästä todellisuudesta, jossa elämme ja Sáivusta, joka on saamelaisten pyhä paikka, jonne kuolleet menevät. Saamelaisen kosmologian mukaan esivanhemmat asuvat Sáivussa, josta neuvovat eläviä. Suvi näytti maalauksen Anssille, joka innostui. Yhtäkkiä kaikki loksahti paikoilleen; elokuvan tarinassa, museoesineissä, jopa repatriaatioissa oli kyse väkivalloin katkaistusta ja kadotetusta yhteydestä esivanhempiin. Tämän jälkeen elokuvan kanssa oli ihanaa ja helppoa työskennellä, vaikka välillä käsittelimme raskaitakin teemoja.

Ydintyöryhmämme on tehnyt yhteistyötä jo vuosia. Teoksiamme yhdistää yhteiskunnallisuus ja kantaaottavuus. Myös Máhccan – Kotiinpaluu on yhteiskunnallinen elokuva. Aiheen käsittely on saanut silmämme avautumaan, kuinka suuri valta museoilla todella on ja kuinka paljon museot vaikuttavat siihen millaista tarinaa kerrotaan. Toivomme, että elokuva toimii keskustelunavauksena äärimmäisen tärkeälle yhteiskunnalliselle keskustelulle. Silti, meille tekijöille, elokuvan tekoprosessi on ennen kaikkea ollut henkinen, rakkaudellinen matka ja taiteellisesti vapaa luova prosessi. Elokuvan kuvaukset, leikkaaminen ja jälkityöt ovat olleet ammatillisesti onnellista aikaa. Nyt on kuitenkin aika päästää elokuvasta irti ja saattaa se myös vihdoin muiden nähtäville. Toivomme elokuvalle hyvää matkaa, mikä ikinä sen kohtalo onkaan.”

Ohjaaja-käsikirjoittaja Suvi West & ohjaaja-kuvaaja Anssi Kömi

Lähde: Vaski Filmi

The post Máhccan – Kotiinpaluu appeared first on Koulukino.

Oahppomateriála temát: sápmelašvuohta, eamiálbmogat, eamiálbmogiid vuoigatvuođat, kolonialisma, identitehta, bákkosuddadeapmi, miellačájeheapmi, rasisma, vaššiságat, mielladearvvašvuohta, iešmearridanvuoigatvuohta, mediabajásgeassin. 

Oahppomateriála lea oaivvilduvvon logahagaide ja eará nuppi ceahki oahppolágádusaide. 

Oahppomateriála lea ráhkadan nákkosgirjedutki ja Amnesty sámiid vuoigatvuođaid áššedovdi Kukka Ranta. 

Oahppomateriála lea buvttadan ja doaimmahan Koulukino. 

Oahppomateriála lea almmustahtton 2023. 

Cavgileapmi! Lassediehtu ja -bargobihtát sápmelašvuođa birra gávdnojit nuppi ceahki oahppolágádusaide oaivvilduvvon Eatnameamet – Hiljainen taistelumme -filmma oahppomateriálas ja badjeskuvllaide ja oahppolágádusaide oaivvilduvvon Revontulten räppäri -filmma oahppomateriálas. 

The post Anna joen virrata (davvisámegiella) appeared first on Koulukino.

Elokuvaan on saatavilla tekstitys suomeksi ja ruotsiksi. Elokuvateatterinäytöksiin on saatavilla myös kuvailutulkattu versio sekä pohjoissaameksi tekstitetty versio.

The post Anna joen virrata appeared first on Koulukino.

Oppâmateriaal lii uáivildum pajetáásán, luvâttâhân já eres nube tääsi oppâlájádâssáid.

Oppâmateriaal lii ráhtám aamnâsmáttáátteijee (anarâškielâ, suomâ nubbe kielân, eenikielâ já kirjálâšvuotâ) FM Henna Aikio.

Oppâmateriaal lii pyevtittâm já toimâttâm Koulukino.

Oppâmateriaal lii almostum ive 2023.

The post Revontulten räppäri (anarâškielâ) appeared first on Koulukino.

Ohjaajan sana: “Olen tuntenut Mihkkun viisivuotiaasta lähtien, eli lähes koko hänen elämänsä. On ollut upeaa seurata, miten esiintymisestä tykänneestä vilkkaasta pojasta on varttunut poikkeuksellisen karismaattinen ja syvällinen nuorimies. Mihkkun tarinassa kiteytyy vahvasti saamelaisuuden huominen: kulttuuri säilyy, jos se kykenee uudistumaan ja vastaamaan sen keskellä kasvavien ihmisten tarpeisiin. Sama pätee kulttuuria kannattelevaan kielelliseen ilmaisuun. Revontulten räppäri tarjoaa raikkaan näkökulman monimuotoiseen saamelaisuuteen, saamelaisnuoren itsensä kokemana ja kertomana.” -Petteri Saario

The post Revontulten räppäri appeared first on Koulukino.

Suomen valtio rikkoo toistuvasti omaa lainsäädäntöään ja pyyhkii saamelaiset pois omimalla loputkin saamelaisten maat ja vedet, kulttuurin, elinkeinot, symbolit ja jopa identiteetin. Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt, kuten YK, ovat toistuvasti huomauttaneet Suomea saamelaisten kohtelusta. Elokuva näyttää, miten kokonaisen kansan tulevaisuus on uhattuna, ilman että suomalaiset edes huomaavat sitä.

Viime vuosina informaatiohyökkäykset ja vihapuhe saamelaisia kohtaan ovat lisääntyneet hurjasti. Saamelaiset pääsevät puhumaan mediassa lähinnä vain feikkisaamenpuvuista, mikä lisää ymmärtämättömyyttä heitä kohtaan. Lisäksi saamelaisten elinkeinoa uhkaavat mm. Jäämerenrata, kaivosteollisuus ja muut isot ympäristölle kohtalokkaat hankkeet.

Elokuvan ohjaaja Suvi West pureutuu saamelaisten nykytilanteeseen ja tuntemuksiin sekä yrittää löytää ratkaisuja parempaan tulevaisuuteen. Eatnameamet – hiljainen taistelumme antaa äänen heille, joita ei kuunnella, vaikka he kuinka lujaa huutaisivat.

Tarina on universaali, sillä monet alkuperäiskansat käyvät samankaltaista taistelua ympäri maailmaa.

Lähde: Pirkanmaan elokuvakeskus

The post Eatnameamet – Hiljainen taistelumme appeared first on Koulukino.