keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU
SV | EN | RU

Oahpásnuvvit sápmelašvuhtii sierra gálduiguin.

Internetis diehtu sámegillii gávdno ee. čuovvovaš www-čujuhusain:

http://www.saamicouncil.net/?deptid=1113 (sámiráđđi)

http://www.samediggi.fi (sámediggi)

http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssaamelaiset__Ff%3Afacetlanguages%3Asmi%3Asmi%3Asaame%3A%3A__Ff%3Afacetcollections%3A3%3A3%3AKaunokirjat%3A%3A__Orightresult?lang=fin&suite=cobalt (Listu sámegielat girjjálašvuođas sámegillii mánáide ja ollesolbmuide)

Oahppiid sáhttá juohkit unna joavkkuide, main sii de čielggadit iešguđet temás sápmelašvuhtii gullevaš áššiid. Temá lea binná ráhppojuvvon bajilčállaga vuolde. Temát d. fáttát sáhttet leat ovdamearkka dihte:

1. Sápmelašvuohta rájiid rastá

Sápmelaččaid eallinguovllut ollet njealji riikii: Supmii, Norgii, Ruššii ja Ruŧŧii. Sápmelaččat ásse dáid guovlluid guhká ovdal, go riikkarájit ásahuvvojedje. Norgga sámeálbmoga sturrodagas eai leat fidnemis dárkkes logut, muhto árvvoštallamat sajáiduvvet gosa nu 60 000 ja 100 000 gaskii. Ruoŧas orrot birrasii 15 000 – 25 000 sápmelačča, Suomas badjel 6000 ja Ruoššas 2000.

2. Sápmelaččaid ealáhusat

Sápmelaččaid árbevirolaš ealáhusaide gullet boazodoallu, meahcce- ja guollebivdu, eanandoallu ja duodji.

3. Sápmelaččat odne

Sámediggi lea sápmelaččaid iešráđđenorgána, mii lea vuođđuduvvon jagi 1996 álggus iežas lágain. Dat lea Suoma sámiid alimus politihkalaš orgána. Dat lea iehčanas almmusvuoigatvuođalaš juridihkalaš persovdna, mii iešráđđenluonddu dihte ii leat stáhta virgeoapmahaš iige stáhtahálddahusa oassi. Sámediggi doaibmá vuoigatvuohtaministeriija hálddahussuorggis. Sámediggi ovddasta sámiid sisriikkalaš ja riikkaidgaskasaš oktavuođain ja dikšu sápmelaččaid giela, kultuvrra ja sin sajádahkii eamiálbmogin guoskevaš áššiid. Sámediggi sáhttá dahkat virgeoapmahaččaide álgagiid ja árvalusaid ja addit cealkámušaid.

Dálá sápmelašvuođas buorre ovdamearkan lea tearbma citysápmelaččat. Tearbma oaččui álggu, go Helssega guovllus orru sápmelaččat jagis 1988 vuođđudedje iežaset searvvi City-sámit. Namahusainneaset citysápmelaččat sii háliidit deattuhit etnisitehtaset, muhto buktit ovdan maiddái iežaset urbána ássanbirrasa..

4. Sápmelaččat eamiálbmogin

Sápmelaččat leat Eurohpa uniovnna áidna eamiálbmot. Iehčanas riikkain orru álbmogiid atnet dalle eamiálbmogin, go sii buolvaduvvet álbmogis, mii riikka vuolušteami dahje ássama dahje dálá riikkarájiid šaddama áigge orui riikkas. Eamiálbmot, mii berre ieš atnit iežas dakkárin, lea vuoigatvuođalaš sajádagastis beroškeahttá seailluhan ollásit dahje muhtin muddui iežas sosiálalaš, ekonomalaš, kultuvrralaš ja politihkalaš institušuvnnaid.

5. Sápmelaččaid dáidda ja kultuvra

Sámi kultuvra lea vásihan jahkelogiid áigges nana morráneami. Sápmelaš kultuvrras árbevierru lea ovttastuvvon ja heivehuvvon ođđa áiggi báidnagiidda ja oaidninvugiide.