Kuva: Tuffi Films
Kuva: Tuffi Films

Orkesterin edessä

Taustatietoa elokuvasta

Orkesterin edessä on elokuva luovasta johtajuudesta kerrottuna kolmen nuoren kapellimestarin tarinan kautta. Heitä mentoroi professori Atso Almila, joka tekee parhaansa rohkaistakseen nuoria kapellimestareita alalla, jossa kilpailu on todella kovaa. Ihailtu vieraileva professori, Radion Sinfoniaorkesterin ylikapellimestari Hannu Lintu sähköistää ilmapiirin lahjomattoman täsmällisellä palautteellaan. Yksi tämän hetken seuratuimmista kapellimestareista, Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestari Susanna Mälkki korostaa opiskelijoille, kuinka tärkeää on tietää tarkalleen mitä orkesterilta pyytää ja olla periksi antamaton
sen pyytämisessä. Orkesterin edessä - elokuvassa nähdään ensimmäistä kertaa sitten 90-luvun kun ”kapuluokka” avaa ovensa elokuvantekijöille. Se on intiimein opiskelijan näkökulmasta tehty seurantakuvaus Sibelius-Akatemiassa koskaan.

Ohjaajan sana

"Seurasimme orkesterinjohdon luokan opetustilanteita noin kolmen vuoden ajan. Pitkästä kuvausajasta huolimatta minusta tuntuu edelleen, että kapellimestarin työssä on jotain hyvin mystistä. Se on tavallaan tekninen suoritus, mutta toisaalta täydellinen tekniikka ei auta, jos tunne ja herkkyys puuttuvat. Kapellimestari muistuttaa tanssijaa, jonka liikkeet ovat tiukan harjoittelun tulosta, mutta jonka esitys murenee jos siinä ei ole vauhdikasta hetkessä elämistä ja vaaran tuntua. Opiskellessa on otettava riskejä ja epäonnistuttava orkesterin ja opettajien edessä, ja tässä tapauksessa myös kuvausryhmän edessä.

Orkesterin johtamisessa yhdistyvät persoonallisuus, tekniset taidot, fyysiset ominaisuudet, kommunikaatio ja tulkinnan selkeys. Pitää olla aidosti oma itsensä, ja se vaatii hyvää itsetuntemusta ja samanaikaisesti sekä itseluottamusta että nöyryyttä. Vai onko sittenkin kyse rakennetusta suuren maestron roolista joka pitää opetella?

Elokuvan avulla pääsin tutkimaan hierarkian rakenteita klassisen musiikin maailmassa, mutta uskon että täällä kohdatut lainalaisuudet pätevät myös muualla missä ihmiset ovat tekemisissä toistensa kanssa: Mitä piiloasenteita meillä on johtajuudesta; kuka kelpaa johtajaksi, mitkä taidot tai ominaisuudet voivat nostaa henkilön johtajaksi? Mitä kapellimestari tekee, jotta saa orkesterin toimimaan haluamallaan tavalla?

Klassinen sinfoninen musiikki edustaa vanhan ajan sivistystä, eurooppalaista perinnettä ja arvomaailmaa. Se on kuin madonreikä yhteiseen tai yhteiseksi koettuun sielunmaisemaan. Kapellimestarin ammatti syntyi alunperin 1800-luvulla kun orkesterisävellyksistä tuli monimutkaisempia ja kokoonpanot
kasvoivat. Monet säveltäjät johtivat itse omia teoksiaan. Kun musiikkia alettiin levyttää huomattiin, että levyt myivät paremmin jos niitä markkinoitiin tunnetun kapellimestarin maineella. Moderni menestyvä kapellimestari on mediapersoona ja opiskelijana joutuu jo valmistautumaan siihen, että työ on hyvin julkista. Kapellimestarin ammattia on kiinnostava tutkia ilmiönä tässä ajassa sillä elämme huomiotaloudessa.

Elokuvaohjaajana samaistun nuoriin kapellimestareihin sillä elokuvan ohjaaminen vaatii myös luovaa johtajuutta. Ohjaajan työ on näkemyksen näkyväksi tekeminen oman “orkesterin” eli työryhmän avulla. Monesti muistelen omaa opiskeluaikaa ja mietin miten ohjaajan identiteetti alkoi muodostua ja miten eri opettajat vaikuttivat siihen. Tunnistan myös ilmiön, että kriittinen ja kovasanainen opettaja saa opiskelijoiden suurimman ihailun. Uskon, että johtajuuden opettelu tapahtuu kriisien kautta ja että oma näkemys kirkastuu kun sitä peilaa työtovereihin. Luonteva johtajuus on suurelta osin kuuntelemista. Kuuntelemisesta ei tarvitse tehdä isoa numeroa ulospäin, mutta se on kaiken perusta jonka päälle voi kehittää muita johtamisen taitoja.

Päähenkilömme I-Han Fu, Emilia Hoving ja James Kahane uskaltavat olla elokuvassa myös epätäydellisiä, ja nyt elokuvan valmistuttua ymmärrän kuinka rohkeaa se on. Olen ikuisesti kiitollinen siitä, että opiskelijat ja opettajat avasivat oven maailmaansa."

-Anna-Karin Grönroos-

Anna-Karin Grönroos on helsinkiläinen käsikirjoittaja-ohjaaja. Hänen ensimmäinen tunnin mittainen dokumenttielokuvansa Ekopolis sai
ensiesityksensä IDFA:n (International Documentary Film Festival Amsterdam) kilpasarjassa vuonna 2013 ja se palkittiin valtion elokuvataidetoimikunnan laatutuella. Grönroosin edellinen ohjaustyö Kirjeitä kotiin voitti pääpalkinnon lyhytelokuvafestivaali Kettupäivillä vuonna 2017. Parhaillaan Anna-Karin viimeistelee dokumentaarisen elokuvan MA-opintoja Aalto-yliopistolla.

Tuottajan sana

"Olen kuvataiteilijan tytär, ja niin kauan kuin muistan, on minua kiehtonut taideteoksen syntyminen, teoksen tarina. Olen pitkään haaveillut, että vielä joskus tuotan elokuvan joko äidistäni, tai jostain muusta kuvataiteilijasta. Elokuvassa seurattaisiin teoksen syntyä, taitelijan työtä, teoksen sielua ja sitä miten
katsoja lopulta teoksen kokee, kun tekijä luopuu siitä ja jättää teoksen yleisön eteen. Kukaan ei varmasti tee taidetta pelkästään itselleen, vaan haluaa taiteen kautta etsiä kontaktia muihin ihmisiin. Juuri tuo taitelijakuvani on vielä tekemättä. Koen, että Orkesterin edessä -dokumenttielokuva on sisarteos tämän vielä siemen-asteella olevan elokuvan kanssa.

Opiskelin ja työskentelin Iso-Britanniassa lähes 14 vuotta, ja mottoni on Suomeen paluun jälkeen ollut kansainvälisesti kiinnostavien elokuvien tekeminen. Itse en edes osaa lukea nuotteja, mutta elokuva Sibelius-Akatemiasta tuntui heti erittäin kiehtovalta, oli melkein kummallista miksi tällaista elokuvaa ei
oltu vielä tehty.

Olen tuottanut aikaisemmin yhden Anna-Karin Grönroosin dokumenttielokuvan, Ekopolis (2013), ja Grönroos oli heti suosikkini, kun mietin vaihtoehtoja tämän elokuvan ohjaajaksi. Grönroosilla on ihailtavaa herkkyyttä, rohkeutta ja huumorintajua kertoa tämä tarina taideteoksen syntymisestä, taitelijaksi
kasvamisesta ja johtajuudesta. Oli haastavaa tehdä elokuvaa erityisesti nuorista taiteilijoista, jotka ovat superlahjakkaita, mutta jotka ovat vielä itsetuntemisen prosessissa. Elokuva on tutkielma tulkinnasta, jossa tila sallitaan myös elokuvan katsojan tulkinnalle. Oikea meta-elokuva taiteentekemisestä siis!

-Venla Hellstedt-

Tuffi Films on vuonna 2010 perustettu helsinkiläinen elokuva- ja TV- tuotantoyhtiö, jonka viimeisimpiä julkaisuja ovat Suomen Oscar-ehdokkaaksi valittu,
parhaan käsikirjoitus-Jussin saanut ja myös Berliinin elokuvajuhlien nuortenelokuvien sarjan voittanut Hölmö nuori sydän (2018), sekä 2019 syksyllä julkaistu
seitsemän ohjaajan yhteistyö, sukupuolista vallankäyttöä draaman ja huumorin avulla tutkiva Yksittäistapaus. Tuffi tunnetaan myös Oscar-ehdokas lyhytelokuvasta Pitääkö mun kaikki hoitaa? Tuffi Films saa nimensä wupperthalilaisesta norsusta, joka karkasi sirkuksesta, hyppäsi liikkuvasta junasta ja selvisi hengissä. Tuffin omistaja-osakkaat ovat Elli Toivoniemi, Venla Hellstedt, Kirsikka Saari, Selma Vilhunen ja Jenni Toivoniemi.

Elokuvan henkilöt

I-HAN FU
Taiwanista Eurooppaan vuonna 2012 muuttanut I-Han aloitti orkesterinjohdon maisteriopinnot Taideyliopistossa Sibelius-Akatemian kapellimestariluokalla vuonna 2016. Sitä ennen hän opiskeli orkesterinjohtoa ja lyömäsoittimia Amsterdamin konservatoriossa. Etäällä länsimaisesta kulttuuripiiristä varttuneelle I-Hanille on tärkeää oppia ymmärtämään eurooppalaista kulttuuria laajemmin ja syvemmin kuin vain partituureja opiskelemalla. I-Han on teknisesti
edistynyt ja tarkka kapellimestariopiskelija, mutta tarvitsee rohkaisua eleiden ja ilmeiden käyttämiseen osana kapellimestarin työkalupakkia.
Muusikoiden innostaminen ja välittömän palautteen antaminen spontaanisti ja ilmeikkäästi ei ole itsestään selvää nuorelle kapellimestarille, joka on kasvanut pidättyväistä ilmaisua arvostavassa aasialaisessa kulttuurissa.

EMILIA HOVING
Pianoa, selloa ja klarinettia soittava Emilia aloitti opintonsa Sibelius- Akatemiassa vuonna 2013 musiikkikasvatusosastolla, josta valmistuu musiikinopettajia. Osaston laaja kurssitarjonta auttoi Emiliaa tarkentamaan omia musiikillisia ammattihaaveitaan, ja kolmen vuoden aikana hänellä kypsyi päätös pyrkiä kapellimestariluokalle. Emilia on orkesterin edessä luonteva ja kommunikatiivinen. Hänestä välittyy orastavasti vahvaa tulkinnallista tahtoa, jonka ilmentämistä kuitenkin pidättelevät pohdinnat ”luvasta” tulkita teos oman mielen mukaisesti. Omaan tahtoon luottaminen ja sen välittäminen orkesterille
ovat keskeisiä haasteita Emilian kapellimestarinpolulla. Hän pitää tärkeänä sitä, että jo opintojen aikana tulisi runsaasti kaikenlaisia kapellimestarikeikkoja; mikä tahansa niistä saattaa olla Se Suuri Konsertti, joka käynnistää kapellimestarin uran toden teolla.

JAMES KAHANE
James, pariisilaisen kulttuuriperheen lapsi, aloitti pianotunnit 6-vuotiaana ja kiinnostui orkesterinjohtamisesta jo 14-vuotiaana. Siitä lähtien kaikki hänen musiikilliset toimensa ovat tähdänneet kohti kapellimestarin uraa. James aloitti kapellimestariopinnot yksityisessä koulussa kotikaupungissaan. Lukion jälkeen hän jatkoi opintojaan Tel Avivissa ja valitsi sitten Sibelius-Akatemian jatko-opintopaikakseen vertailtuaan useiden eurooppalaisten konservatorioiden kapellimestarikoulutusta ja kyseltyään alan asiantuntijoiden mielipiteitä maailman parhaasta opinahjosta.

ATSO ALMILA
Atso Almila on suomalainen kapellimestari ja säveltäjä. Hän on laaja-alainen ja arvostettu kapellimestaripedagogi. Almila on toiminut vuodesta 2013 Sibelius-Akatemian kapellimestari- ja orkesterikoulutuksen professorina, josta jäi eläkkeelle elokuussa 2019. Almila on ollut teatterimuusikkona Suomen Kansallisteatterissa ja taiteellisena johtajana Tampereen, Joensuun sekä Kuopion kaupunginorkestereissa. Almila on säveltänyt lukuisia sinfonioita, konserttoja, kamarimusiikkia ja oopperoita kuten Kolmekymmentä hopearahaa, Auringonkukat ja Salapoliisiooppera. Almila on ollut valtion säveltaidetoimikunnan jäsen.

HANNU LINTU
Hannu Lintu on suomalainen kapellimestari. Hän aloitti Radion sinfoniaorkesterin, RSO:n, ylikapellimestarina 2013, ja jatkaa tässä tehtävässä kevääseen 2021 asti. Vuoden 2022 alussa Lintu aloittaa Suomen kansallisoopperan ylikapellimestarina. RSO:n lisäksi Lintu vierailee kuluvalla kaudella johtamassa mm. Montrealin, Detroitin, Chicagon ja Bostonin sinfoniaorkestereita, Pariisin orkesteria ja Hollannin radion sinfoniaorkesteria. Edellisellä kaudella hän debytoi mm. Bostonin sinfoniaorkesterin ja Unkarin kansallisen filharmonisen orkesterin kanssa. Lintu sai Pro Finlandia -mitalin vuonna 2015.

SUSANNA MÄLKKI
Susanna Mälkki on suomalainen kapellimestari. Mälkki aloitti Helsingin kaupunginorkesterin, HKO:n, ylikapellimestarina 2016 ensimmäisenä naisena virassa ja jatkaa vuoteen 2023 asti. Mälkki päättää ensi vuonna kolmivuotisen kautensa Los Angelesin filharmonikoiden päävierailijana. Musical America -lehti valitsi Mälkin Vuoden kapellimestariksi vuonna 2017, ja samana vuonna hänet palkittiin Pohjoismaisen neuvoston Musiikkipalkinnolla. Vuonna 2011 Mälkki oli ensimmäinen nainen, joka johti oopperaproduktion Milanon Teatro alla Scalassa. Mälkki vierailee vuonna 2019 ja 2020 myös mm. New Yorkin ja Lontoon filharmonikkojen sekä Bostonin, Chicagon ja Lontoon sinfoniaorkesterien kapellimestarina. Mälkki debytoi Aix en Provencen festivaalilla vuonna 2020 johtaen Kaija Saariahon Innocence-teoksen maailmanensi-illan.

Elokuvan orkesterit

Sibelius-Akatemian kapubändi, Radion sinfoniaorkesteri, Helsingin kaupunginorkesteri, Nordiska Kammarorkestern

Lähde: Elokuvan mediainfo

Lisätietoa elokuvan kotisivuilta ja Tuffi Filmsin sivuilta.

Elokuvasta voi tilata koulukinonäytännön elokuvateatteriin.

Materiaaliin liittyvät elokuvat

Orkesterin edessä

Ohjaaja: Anna-Karin Grönroos

Maa: Suomi Vuosi: 2020

Kesto: 75min

Levittäjä: Tuffi Films Oy

Näyttelijät:
Dokumentissa esiintyvät: Emilia Hoving, I-Han Fu, James Kahane, Atso Almila, Hannu Lintu, Susanna Mälkki.


Dokumenttielokuva Sibelius-Akatemian kapellimestariluokan opiskelijoista.

Oppimateriaalit ja elokuvat Sopivan elokuvan valitseminen Elokuvateatterien ja levittäjien yhteystietoja Koulukinonäytännön järjestäminen elokuvateatterissa Ohjeita elokuvan katsomiseen koulussa