Risto Räppääjä

Elokuvan musiikki ja äänimaailman

Elokuvan musiikin säveltänyt Iiro Rantala kertoo: ”Tämä on mulle ensimmäinen musiikkielokuva. Unelmatyö.” Rantala jatkaa: ” Poikien tehtävä on tuottaa pörinää ympärilleen. Niistä lähtee jonkinlainen moottorin ääni ennen kuin tulee puheeseen viittaavaakaan juttua.” (Lähde: HS 15.2. 2008. C14) Ristokin rummuttelee aina tilaisuuden tullen. Muistelkaa, mitä eri asioita hän käytti elokuvassa ”rumpuinaan”? Miten tarinan eri henkilöhahmot suhtautuivat Riston rummuttamiseen? Rauha, Elvi, bussissa harjoitteleva bändi, Nelli…

1. Omia soittimia

Äänipurkit

Valmistetaan 5-10 äänipurkkiparia. Työskennellään pareittain tai pienissä ryhmissä.

Tarvitaan: Pieniä samanlaisia kannellisia purkkeja. (Filmipurkit ovat hyviä, jos niitä vielä on saatavissa.) Riisiä, siemeniä, jyviä, kiviä, herneitä, papuja, tikkuja, käpyjä, pullonkorkkeja, vettä, liimaa. Maalataan purkit täysin samanvärisiksi niin, ettei niitä voi erottaa ulkoisesti toisistaan. Täytetään kaksi purkkia siten, että niihin laitetaan saman verran jyviä, kiviä, vettä tms. Liimataan purkkien kannet kiinni.

Äänimuistipeli: Sekoitetaan purkit ja yritetään purkkia ravistamalla löytää samanlaiset äänet, ääniparit.

Soivat pullot

Täytetään lasisia pulloja vedellä niin, että kuhunkin tulee eri määrä vettä. Pulloon puhaltamalla tai niitä kepillä kilkuttelemalla saadaan ne soimaan erikorkuisia ääniä. Veden määrä säätelee pullosta kuuluvan äänen korkeutta. Kokeilkaapa, saatteko pullot soimaan melodioita. Helsingissä kesäisiä kulkijoita ihmetytti mies, joka soitteli viinilaseja. Laseihin oli laitettu eri määrä vettä ja mies kostutti vedellä sormiaan ja pyöritteli niitä lasien reunalla niin, että sai lasit soimaan. Onnistuuko teiltä lasien soittelu?

Ihmissoitin

Leikkijät seisovat tai istuvat piirissä. Leikkijät toimivat yksin tai pareittain. Ensimmäinen leikkijä toistaa laulaen jotakin yksinkertaista tahtia esim. pum–pupum–pum–pupum, samalla sävelellä. Toinen leikkijä keksii oman rytminsä esim. Pum–pumzi–pum–pum – Pum–pumzi–pum–pum, samalla sävelellä. Seraava leikkijä valitsee oman rytminsä samalla sävelellä jne. Yksi leikkijöistä on soittaja, joka koskettaa leikkijää päähän ja saa hänet soimaan. Sointi loppuu, vasta kun häntä on kosketettu uudelleen päähän. Soittaja voi halutessaan saada kaikki leikkijät pauhaamaan yhtä aikaa tai kuunnella vain yhden tai kahden ääntä. Leikkiä voi helpottaa niin, että pari toistaa samaa rytmiä. Kokeilkaapa saatteko ihmissoittimenne rytmit soimaan valitsemalla laulettavaksi esim. terssiääniä. Samaa ideaa voi kokeilla myös soittimilla, kuten claveseilla eli rytmikapuloilla tai maracasseilla.

2. Ääniä kirjassa

Etsitään kirjoista kohtia, joissa Risto rummuttaa. Luetaan kohtauksia ääneen.

”Risto katseli puukauhaa ja mietti. Hän koputti kauhalla parvekkeen kaidetta. Hyvä ääni, hän ajatteli. Hän koputti uudelleen, kuvitteli olevansa rumpali

–tsiitsii tsii, tsiitsii, tsii.

Sitten hän rummutti hiukan toisella tavalla:

–Duuppaappaduuppa, duuppaappa daa!

(Lähde: Risto Räppääjä s. 4, Tammi)

Improvisoikaa lukemiinne kirjan kohtauksiin rummutusta tai muuta äänimaailmaa jo olemassa olevilla soittimilla tai ympäristöstä löytyvillä esineillä, kuten tuolin jalalla tai pulpetin pinnalla.

3. Elokuvan musiikki

Elokuva alkaa laululla Ei hassumpaa, joka on tuttu myös Risto Räppääjä-musikaalista. Laulun nuotit ovat mm. oppikirjassa Musiikin mestarit 3-4, Otava, nimellä Tässä tulee Risto Räppääjä. Kirjassa ohjataan myös beat-kompin soittamiseen rummuilla sekä sanarytmillä räppääminen. Oppikirjaan kuuluvalla äänite-cd:llä on lauletun version lisäksi karaoke-versio.

Laulakaa ja räpätkää yhdessä Ei hassumpaa-laulun mukana. Keksikää myös omia sanoituksia: ”Elämä ei ole hassumpaa, kun...” - istutaan piirissä ja kukin saa keksiä jatkon vuorollaan.

Harjoitelkaa beat-kompin soittamista rummuilla. Kokeilkaa myös hauskoja rummutuksia ja rumpusooloja laulun loppuun. Tai yhteisrummuttelua yhden rummuttaessa rytmiä muiden vastatessa siihen.

4. Riimitellen ja räppäillen

a) Kirjojen riimit. Minkälaisia riimittelyitä löydätte Risto Räppääjä-kirjoista? Risto räppää Elvi-tädin lähdettyä:

Otan ykskaks esiin rumpukapulat,

Oli Elvillä hatussaan variksensulat.

Elvi jahtas täitä aika mielellään,

Sillä oli lakumaku kielellään.

Se napsi karkkeja salaa

ja hiipi pakastimelle syömään jäätelöpalaa.

Elvi oli todella jääräpäinen ja välillä aika epäileväinen.

Elvi ei ollut hento,

Mutta huppuhatussa aika rento.

(Lähde: Risto Räppääjä ja Pakastaja-Elvi. s. 128. Tammi)

b) Missä tilanteissa elokuvassa riimiteltiin? Miksi sellaista musiikkia kutsutaan? (Räpiksi) Kuunnelkaa Viluräppi elokuvan soundtrack-levyltä. Keksikää ryhmissä koreografia räppiin. Elokuvasta saatavana myös soundtrack: Risto Räppääjä. IPANAPA records, EMI Finland 2008

c) Räpille on tunnusomaista, että säkeissä on loppusoinnut. Kuunnelkaa Viluräppi uudelleen ja poimikaa laulusta sanat, jotka muodostavat säkeiden loppusoinnut. (syö-yö, kotimaa-armaampaa-armaampaa-kaivertaa-makkaraa, syö-yö). Tutkikaa myös Ei hassumpaa-kappaleen keskellä olevaa räppäämistä. ”Rauha-täti herkkuja valmistaa, meitsi ruuan tuoksua rakastaa, meitsi tiistaina pastaa mussuttaa ja pizzaa perjantaina saa.” Millainen riimiketju siitä löytyy? Keksikää jatkoa saamallenne riimiketjulle. Keksikää lisää loppusointuja, riimipareja tai -ketjuja, kuten rilli-silli-milli-villi-tilli-lilli-pilli tai aula-kaula-laula-taula-naula-paula jne

Jakaantukaa kolmen hengen ryhmiin. Annetaan viisi minuuttia aikaa kilpaillulle: mikä ryhmä ehtii keksiä annetussa ajassa eniten riimipareja tai –jonoja?

d) Tehkää 4-5 hengen ryhmissä muutaman säkeen esittelyrappi kaikista ryhmänne jäsenistä. Esittäkää räppinne toisillenne.

e) Räppääjäpäivä. Pukeutukaa Risto Räppääjäksi ja Nelli Nuudelipääksi. Mukaan Räppääjäpäivänä kouluun otetaan kaikenlaisia kilkuttimia ja kalkuttimia. Mitä luokan tavaroita ja välineitä voisi käyttää rummutteluun?

f) Elokuvan musiikin on säveltänyt Iiro Rantala ja sanoituksista vastaavat käsikirjoittajat Sinikka ja Tiina Nopola. Rantala on leikitellyt sävellyksissään eri musiikin tyyleillä, kuten räpillä, reggaella ja rockilla. Tunnistatteko eri musiikkityylejä kuullun perusteella? Kuunteluesimerkkeinä voi käyttää Oon hattarasi sun eri versioita sekä Viluräppiä. Kokeilkaa tanssia tai liikkua erilaisen musiikin tahdissa. Valitkaa musiikkia elokuvasta ja muilta levyiltä. Keskustelkaa miten reggae, rock, räp, valssi, humppa, marssi tai tango vaikuttivat liikkumiseen? Millaista rytmiä oli helpointa tai hauskinta tanssia?

g) Hip hop-musiikki, jota kutsutaan myös räp-musiikiksi (rap) on 1970-luvulla New Yorkissa, mustien ja latinalais-amerikkalaisten keskuudessa kehittynyt populaarikulttuurin muoto, joka on läheistä sukua muulle afro-amerikkalaiselle populaarimusiikille, erityisesti soulille ja funkille. Hip hopille on tunnusomaista loppusoinnullinen ja rytminen puhelaulu eli räppäys (engl. rapping) sekä toisten kappaleiden lainaaminen eli samplaaminen (engl. sampling). (Lähde: Wikipedia)

Räppien sanoitukset liittyvät usein arkisiin asioihin. Monet ovat nähneet räppäämisen keinona vastustaa vallitsevia trendejä, niinpä räppärit tunnetaankin kadun ongelmien äänitorvena. Sanoituksillaan nuoret tahtovat osoittaa, että heillä on mielipiteitä asioista. 19-vuotias Suomessa asuva angolalainen räppäri Euclides de Almeida kertoo: ”Tykkään kirjoittaa ihan tavallisesta elämästä. Vähän sellaisista ajatuksista, joita haluaisin kertoa, jos kasvattaisin lapsia. 18-vuotias Eevi Savolainen haluaa riimeillään herättää ajatuksia, ei antaa kenellekään valmiita vastauksia. Kiinnostavia aihealueita ovat mm. yksilöllisyys ja ihmisen käyttäytymisen syyt erilaisissa tilanteissa. 23-vuotias Toni Virtanen haluaa joskus kirjoittaa myös siitä, kuinka vaikeaa joillakin on, esimerkiksi lapsilla ja nuorilla. Perheissä on väkivaltaa ja pahoinpitelyitä, ryyppäämistä, huumeita. Hän arvelee, ettei maailma toisaalta muutu sillä, että joku vaan sanoo asiasta. Voi käydä niinkin, että sanat muuttuvat teoiksi, kun vihaa kasaantuu.” (Lähde: Helsingin Sanomat D 5 1.7. 2007) Keitä suomalaisia räppäreita tiedätte?

Iiro Rantala kommentoi elokuvan räppäämistä: ”Siinä mielessä tämä on erikoista räppiä, että teksteissä ei tapeta ketään eikä kukaan ole ollut linnassa, eikä kukaan jätä ketään.” Risto Räppääjäkin poikkeaa myös ulkoisilta merkeiltä tavallisesta tavallisimmasta räp-starasta. Hän asuu Rauha-tädin kanssa ja juoksee karkuun Nelli Nuudelipäätä, joka muuttaa naapuriin. Sekä paukuttaa rumpuja. ”Risto on tavallinen poika, josta lähtee meteliä.” (Lähde: HS 15.2. 2008. C 14.)

5. Musiikkileikkejä

Tossu kulkee piirissä

Leikkijät istuvat piirissä polvillaan lattialla. Kaikilla on jokin esine, kuten penaali, tossu tai myssy tms. esine, johon on helppo tarttua. Lauletaan yhdessä jotakin laulua vaikkapa ”Kanootin kapean...” tai ”Miska soutaa joella...” ja taputetaan perusrytmiä aina ensimmäisen tavun kohdalla (Kanootin kapean vesille työnsin seuraan nyt majavaa vaeltavaa.) Kun laulu taputuksineen sujuu hyvin, otetaan mukaan esineet siten, että taputuksen, kohdalla siirretään esine seuraavan leikkijän kohdalle kopsauttamalla se lattiaan samalla kohdalla, kun edellä taputettiin. Kaikkien esineiden täytyy siirtyä eteenpäin ja olla liikkeessä koko ajan samalla kun lauletaan. Kun leikki sujuu yhdellä esineellä, otetaan mukaan kaksi esinettä kutakin leikkijää kohti. Jokaisen täytyy siirtää laulaen esinettä kulkemaan rytmikkäästi molempiin suuntiin.

Äänipeili

Leikkijät jaetaan kahteen sisäkkäiseen vastakkain seisovaan piiriin. Soitetaan jotakin rauhallista musiikkia. Piirin sisällä olija alkaa paikallaan seisoen tehdä käsillään hitaita liikkeitä musiikin tahdissa. Ulkopiirissä seisova matkii liikkujaa mahdollisimman tarkasti. Muutaman minuutin kohdalla musiikki lakkaa ja leikkijät jähmettyvät siihen asentoon, jossa ovat sillä hetkellä. Sovitusta merkistä ulkopiiri siirtyy askeleen sivulle, jolloin kohdalla on uusi pari, jonka liikkeitä matkitaan. Leikkiä jatketaan kunnes piiri on kiertänyt ympyrän.

Pariliikuntaa

Leikkijät seisovat pareittain kasvot vastatusten. He asettavat toisen käden tai molempien käsien etusormet vastakkain ja liikkuvat yhdessä rauhallisen musiikin tahdissa. Kun musiikki loppuu, vaihtuu myös pari. Kokeilkaa liikkua myös niin, että sormien väliin asetetaan viivotin, tikku, tms. Kokeilkaa myös, kuinka parilta sujuu pallon, esim. ilmapallon kuljettaminen käsien välissä, otsat vastakkain, selät vastakkain, vatsojen välissä, korvat vastakkain, sormien välissä.

Elokuvasta voi tilata koulukinonäytännön elokuvateatteriin.

Materiaaliin liittyvät elokuvat

Risto Räppääjä

Ohjaaja: Mari Rantasila

Maa: Suomi Vuosi: 2008

Kesto: 79min

Levittäjä: Nordisk Film

Näyttelijät:
Niilo Sipilä, Mimmi Lounela, Annu Valonen, Ulla Tapaninen, Martti Suosalo


Risto on kymmenvuotias rummuttava poika. Hän asuu kerrostalossa tätinsä, puhelinmyyjä Rauha Räppääjän kanssa ja haaveilee esiintymisestä.

Oppimateriaalit ja elokuvat Sopivan elokuvan valitseminen Elokuvateatterien ja levittäjien yhteystietoja Koulukinonäytännön järjestäminen elokuvateatterissa Ohjeita elokuvan katsomiseen koulussa