Toisinajattelija

Pentti Linkolan ajattelu ja elokuvan sanoma

1. Tutustu Pentti Linkolaan ja hänen ajatteluunsa Ylen Elävässä arkistossa: Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta.
Lue myös Taneli Viitahuhdan kirjoitus Pentti Linkola - fasistien legenda Tutkijaliiton blogissa ja etsi lisätietoa muista lähteistä.

2. Elokuva loppuu seuraavaan sitaattiin:

Maailmassa on harvoja vesiselviä totuuksia.
Yksi niistä on se, että niin luonnon kuin ihmisen suojelu edellyttää ensiksi väestömäärien ankaraa rajoittamista ja toiseksi jyrkkiä supistuksia teollisuustuotannossa, tavaran ja energian kulutuksessa ja ennen kaikkea kansainvälisessä kaupassa.

Mitään muita teitä niinsanotun ekokatastrofin välttämiseksi ei ole.
 
- Pentti Linkola, radioesitelmä 1970.

a. Mieti sitaatin suhdetta koko elokuvaan. Miten olisit tulkinnut elokuvan, jos se olisi loppunut ilman sitaattia, iltaan ja Linkolan mökkiin? Miten sitaatti vaikutti tulkintaasi Linkolan rauhallisesta mökkielämästä linturetkineen – ja toisinpäin? Millainen viesti näistä yhdessä muodostuu?

b. Linkola tunnetaan syväekologisen ajattelusuuntauksen edustajana. Ota selvää, mitä syväekologia on ja pohdi miten kyseinen ajattelusuuntaus suhtautuu elokuvan lopun sitaattiin. Onko sitaatissa jotain, joka on mahdollisesti ristiriidassa syväekologisen ajattelun kanssa?

3. Pentti Linkola kuoli 7.4.2020 87-vuotiaana. Tutustu yhteen Linkolan muistoartikkeleista Tarvitsemme uusia unelmia – Jäähyväiset Pentti Linkolalle. Vastaa seuraaviin kysymyksiin:

  • Mikä on kirjoittajan oma suhde Linkolaan?
  • Mitä hän arvostaa Linkolassa?
  • Mitä hän arvelee syyksi Linkolan radikalisoitumiselle
  • Miksi kirjoittajan mielestä tällä hetkellä suhde Linkolan diktatuurien ihailuun on muuttunut?
  • Mitä artikkelin nimellä mielestäsi tarkoitetaan?

4. Linkola oli Suomessa varsin arvostettu hahmo. Tommi Nieminen kirjoittaa Helsingin Sanomissa tekstissään Ulkomailla moni hämmästyisi, jos kuulisi suomalaisten syvästä rakkaudesta Pentti Linkolaan – paitsi uusnatsit ja hörhöt  hänestä kuitenkin seuraavasti:

Toisinajattelu on raaka ja yksinäinen laji, mutta jos Linkola todella eläisi kuten opettaa, jälki olisi aivan kamalaa. Kukaan ei hyväksyisi, ei eliitti eikä taviskansa.

Ihmiskunnan karsimiseen Linkola on ehdottanut kaikenlaista, vaikkapa suurkaupunkien juomaveden myrkyttämistä ja keskosten jättämistä kuolemaan.

”Niin kauan kuin yksikin terroristi on hengissä, on toivoa. Eivät ne ole talebanit, jotka tuhoavat maapallon, vaan länsimainen elämäntapa”.

Suomen intellektuellilistojen kärkipaikoille pääsee tuskin vähään aikaan toista ihmistä, joka arvosti Libyan diktaattoria Muammar Gaddafia, Kambodžan kansanmurhan toteuttanutta Pol Potia, kommunistisen Romanian Nicolae Ceausescua ja Adolf Hitlerin natsi-Saksaa.

Googleta ”Pentti Linkola + muistokirjoitus”, ja katso sitä, miten löytämäsi muistokirjoitukset on otsikoitu. Voit myös vertailla niiden aloituskappaleita tai sisältöä syvemmin. Kiinnitä huomiota siihen, mitä puolia Linkolasta niissä käsitellään. Mitä ihailtiin, mistä hänet haluttiin muistaa? Keskustelkaa tai kirjoittakaa lyhyt teksti siitä, mitä ajattelette ihailun taustalla olevan.

Väestönkasvu ja ihmiskunnan tulevaisuus

1. Tutkija Ville Lähde kommentoi Helsingin Sanomien haastattelussa Linkolan ajatuksia väestönkasvusta.

a. Mitkä ovat Lähteen mielestä todelliset keinot väestönkasvun hidastamiseen? Miten ne eroavat Linkolan esittämistä keinoista?
b. Mikä Lähteen mielestä on väestönkasvua olennaisempi tekijä ilmastonmuutoksessa?
c. Voivatko täydellinen pessimismi ja toivo elää yhtä aikaa? Entä täydellinen pessimismi ja toiminta? Ota kantaa seuraavaan väitteeseen: ”Lähteen mielestä Linkolan täydellistä tuhoprofetiaa onkin helppo kannattaa, sillä se ei jätä minkäänlaisia mahdollisuuksia toiminnalle (…) ”Usein linkolalaisiksi tunnustautuvat sellaiset ihmiset, joita ympäristöasiat eivät niinkään kiinnosta.”

2. Kuten Oxfamin raportissa ilmastopäästöjen jakautumisesta todetaan, ilmastonmuutos liittyy kiinteästi taloudelliseen epätasa-arvoon: se on kriisi, jonka pääaiheuttaja ovat rikkaiden päästöt, mutta jonka seuraukset iskevät pahiten köyhiin. Auttaako tässä tapauksessa väestömäärien rajoittaminen ilmastonmuutokseen? Jos se ei auta, mikä auttaisi?

 


 

Materiaaliin liittyvät elokuvat

Toisinajattelija

Ohjaaja: Georg Grotenfelt

Maa: Suomi Vuosi: 2019

Kesto: 26min

Levittäjä: Koulukino Suoratoisto

Näyttelijät:
dokumenttielokuva


Kalastaja, kirjailija, filosofi Pentti Linkolan arkinen päivä metsän keskellä.

Oppimateriaalit ja elokuvat Sopivan elokuvan valitseminen Elokuvateatterien ja levittäjien yhteystietoja Koulukinonäytännön järjestäminen elokuvateatterissa Ohjeita elokuvan katsomiseen koulussa