Pyereest puáttim!

Mediataaiđâ sämikielân -máttááttâspakkeet lii pyevtittum ohtsâšpargoost sämitiggijn. 

Tot siskeeld kuttâ jieškote-uv ahasáid uáivildum mediataaiđâtyeje já toid lahtojeijee hárjuttâsâid. Tuojij aherääjih láá merkkejum jyehi tyeje puotâ. 

Tuojij peht piäsá uápásmiđ mediataiđui ovdâmerkkân suogârdmáin, maht jieškote-uvlágán jienah, koveraijimeh tâi filmârähtim tekniikeh vaigutteh tuojij mainâsáid já teemaid. Tuojijn kiävttojeh eereeb iärrás animaatioh, jieškote-uvlágán muštâlemtekniikeh já kuuvij nubástittem. Mediataaiđâ puáhtá valdâliđ maailm, almonijd já ulmuid olâtteijee vuovijguin, já ton peht aašijd puáhtá tarkkuustâllâđ jieškote-uv keččâmkuávluin.

Oppâmaterial tyejeh movtijditeh jurdui já feerimij jyehimân sehe jieijâs taiđâlii olgospyehtimân. Toh tuáimih savâstâllâm algâtteijen já lasetteh nuorâi ibárdâs väldivirde filmâmuštâlmist spiekâsteijee vuovijn muštâliđ taan maailm pirrâ. Mediataaiđâ máhđulist maaŋgâlágán tulkkuumijd, ijge tast lah tuše ohtâ olmâ vyehi. Oppâmaterial tuáimá-uv pyereest kovetaaiđâmáttááttâs uássin mutâ meiddei maaŋgâpiälásii luuhâmtááiđu já kriittâlii medialuuhâmtááiđu toorjân eres amnâsijn já maaŋgâsuárgásijn oppâolesvuođâin.

Máttáátteijee kannat ain keččâđ tuojijd muuneeld sehe uápásmiđ tađe várás vuávájum hárjuttâssáid, já smiettâđ mii lii pyeremus vyehi kevttiđ oppâmaterial suu jieijâs juávhoin.

Moos material uážžu kevttiđ?

Máttááttâsân, mii lii párnáid já sii šoddâdeijeid nuuvtá.

Material ij uážu kevttiđ kávpálijn ohtâvuođâin tâi mäksimnáál tilálâšvuođâin já škoovlâin.  

Puohlágán kávpálâš ávhástâllâm palvâlus siskeldem materialijguin lii iävtuttáá kieldum. Oppâmaterialijd já palvâlusâst almostittum tuojijd ij uážu kevttiđ mäksimnáál máttááttâsâst tâi kávpáláid ulmijd.

Palvâlus kevttim ij vaađâ siisâčáládâttâm tâi registeristem.

Puoh palvâlus videomaterial lii munetärhistum já merkkejum aherajijguin.

Máttááttâsmaterial nuuvtá finnimvuođâ máhđulisteh AV-arkki mediašoddâdemhaavah, moid tuárjuh eereeb iärrás máttááttâs- já kulttuurministeriö, Uusimaa taaiđâtoimâkodde, Jenny já Antti Wihuri vuáđudâs já Svenska Kulturfonden. 

Taidâráid máksojeh čäittimmáávsuh haahân mieđettum išeruuđâin.

Tyejeh já hárjuttâsah

Jukka Silokunnas: Elinkaara (2011, 01:20)

Minna Suoniemi: Ruopsiskappeer já kumppi (“Punahilkka ja susi”) (2012, 01:33)

Risto-Pekka Blom: Mii kulloo (“Mitä kuuluu”) (2010, 3:19)

Anssi Kasitonni: Masa (2009, 10:49)

Marja Helander: Tulâstâllâđ (“Tulistella”) (2016, 5:48)

The post Mediataaiđâ sämikielân (Mediataidetta saameksi) appeared first on Koulukino.

Mediačeäppõs säämas – Tiõrv pueʹttem!

Mediačeäppõs peâmm! Lij läddla mediačeäppõõzz kõõskõs AV-arkk õnnum media- da čeäppõsšõddeem mättmateriaaʹlid tuejjeei da taʹrjjeei säiʹmmkääzzkös. Tõt ainsmâtt Lääʹddjânnmest reâuǥõõtti õuddriâdd čeäppniiʹǩǩi tuejjõõzzi da tõõi plaanʼjum mättmateriaali äuʹǩǩummuž vueʹssen mättʼtõõzz. Kääzzkõs lij määusteʹmes ij-ǥa õõlǥat pååđai sizz piâssmõõzz.

Mediačeäppõs säämas -mättʼtempaʹǩat lij rajjum õõutsââʹjest sääʹmteeʹǧǧin. Tõt âânn seʹst kutt jeeʹres âkksaid årra pijjum mediačeäppõstuejjõõzzid da tõõi õhttneei tuâjaid. Tuejjõõzzi ââʹǩǩraajj lij miârkkum juõʹǩǩ tuejjõõzz sâjja. 

Tuejjõõzzi pääiʹǩ piâssât tobdstõõttâd mediačeäppõʹsse õuddmiârkkan tuʹmmjeeʹl, mäʹhtt jeeʹres jiõn, karttrajjõõzz leʹbe jieʹllikarttraajjmõõžž tekniikk vaaikte tuejjõõzzi mainnsid da teeʹmid. Tuejjõõzzin ââʹnet jeäʹrbi mieʹldd animaatioid, jeeʹresnallšem mainnâz jååʹđtummuž tekniikk da karttmeiddmõõžž. Mediačeäppõs vuäitt kovveed maaiʹlm, eettmõõžžid da oummuid ǩeukklõs naaʹlin, da tõn pääiʹǩ aaʹššid vueiʹtet taʹrǩstõõllâd jeeʹres vueiʹnnemkuuʹlmin.

Mättmateriaal tuejjõõzz äʹjsmâʹtte juʹrddi da ǩiõččlâsttmõõžži juâkkmõʹšše da jiiʹjjes čeäpplõs õõlmtõʹsse. Tõk tuåimmje saǥǥstõõllmõõžž counnleeʹjen da lââʹzzte nuõri fiʹttjõõzz väʹlddveerd jieʹllikarttjååʹđtummšest moksteejes naaʹlin mušttled tän maaiʹlmest. Mediačeäppõs ainsmâtt määŋgnallšem tuʹlǩǩummšid, õõut grååtnai nääʹll ij leäkku. Mättmateriaal tuåimmai-i puârast vueʹssen karttčeäppõsmättʼtõõzz leâša še määŋglookkâmsilttõõzz da kriittlaž medialookkâmsilttõõzz tuärjjõssân jeeʹres aunnsin da määŋgsueʹrǧǧla mättjemobbvuõđin.

Uʹčteela lij pâi šiõǥǥ ǩiõččâd tuejjõõzzid ouddǩiõʹtte da tobdstõõttâd tõõi plaanuum tuejjõõzzid da smiõttâd jiiʹjjes jouʹǩǩe pukin pueʹrmõssân suåvlaž nääʹll ââʹnned mättmateriaal. 

Koozz materiaal vuäǯǯ ââʹnned?

Mättʼtem-meäʹrid, mii lij päärnaid da sij peâmmjid däära.

Materiaal ij õõlǥ ââʹnned kaaupla õhttvuõđin leʹbe määusla pooddin di škooultõõzzin.Materiaal, kook lie kääzzkõõzz seʹst, juõʹǩǩnallšem kaauplaž äuʹǩǩummuš lij aainâs ǩiõlddum. Mättmateriaal da kääzzkõõzzâst õlmstõttum tuejjõõzz ij õõlǥ ââʹnned määuslaž mättʼtõõzzâst leʹbe kaaupla meäʹrid.

Lââʹzzteâđ

Kääzzkõõzz âânnmõš ij õõlǥât sizz piâssmõõžž leʹbe registâttmõõžž.

Kääzzkõõzz puk videomateriaal lie ouddtaʹrǩǩuum da ââʹǩǩraajjmiârkkum.

Mättʼtem-materiaal lij dääras vuäǯǯamnalla AV-arkk mediapeâmmhaʹŋǩǩõõzz diõtt, koid tuärjjee jeärbi mieʹldd mättʼtõs- da kulttuurministeria, Ođđjânnam čeäppõstuåimmkåʹdd, Jenny da Antti Wihuri fondd da Svenska Kulturfonden. Čeäppniiʹǩǩid määuʹset čuäʹjtõskoʹrvvõõzzid haʹŋǩǩõʹsse miõttum veäʹǩǩtieʹǧǧin.

Tue’jjõõzz da tuâi:

Jukka Silokunnas: Elinkaara “Reissjeei”  (2011, 01:20)

Minna Suoniemi: Ruõʹppsespeeiǥaž da pââʹldes (“Punahilkka ja susi”) (2012, 01:33)

Risto-Pekka Blom: Mâiʹd kollai (“Mitä kuuluu”) (2010, 3:19)

Anssi Kasitonni: Masa (2009, 10:49)

Marja Helander: Tollstõõllâd (“Tulistella”) (2016, 5:48)

The post Mediačeäppõs säämas (Mediataidetta saameksi) appeared first on Koulukino.

Mediadáidda sámegillii – Buresboahtin!

Mediataide kasvattaa! lea suopmelaš mediadáidaga guovddáža AV-arkki bajásdoallin media- ja dáiddabajásgeassima oahppamateriálaid buvttadeaddji ja fáladeaddji neahttabálvalus. Dat dahká vejolažžan ávkkástallat Suomas bargi njunušdáiddáriid dujiiguin ja daidda plánejuvvon oahppamateriálaiguin oahpahusa oassin. Bálvalus lea nuvttá iige gáibit sierra sisačáliheami.

Mediadáidda sámegillii -oahpahuspakeahtta lea buvttaduvvon ovttasbarggus sámedikkiin. 

Dat sisttisdoallá guhtta iešguđetge ahkásaččaide čujuhuvvon mediadáiddaduoji ja dáidda laktáseaddji hárjehusaid. Dujiid ahkerájit leat merkejuvvon juohke duoji oktavuhtii. 

Dujiid bokte beassat oahpásnuvvat mediadáidagiin ovdamearkka dihte suokkardallamiin, mo iešguđetlágan jienat, govvaráddjemat dahje filbmaduoji teknihkat váikkuhit dujiid muitalusaide ja temáide. Dujiin atnet earret eará animašuvnna, iešguđetlágan muitalanvugiid teknihkaid ja govaid nuppástuhttima. Mediadáidda sáhttá govvidit máilmmi, albmonemiid ja olbmuid vuordemeahttun vugiiguin, ja dan bokte sáhttá seassat áššiid iešguđetge perspektiivvain.

Oahppamateriálaid duojit movttiidahttet jurdagiid ja vásáhusaid juogadeapmái sihke iežas dáiddalaš olggosbuktimii. Dat bohciidahttet ságastallama ja lasihit nuoraid áddejumi váldorávnnji filbmamuitaleamis spiehkasteaddji vugiin muitalit dán máilmmi birra. Mediadáidda dahká máŋggalágan dulkojumiid vejolažžan, ii leat dušše okta rivttes vuohki. Oahppamateriála doaibmáge muttágit govvadáiddaoahpahusa oassin, muhto maiddái máŋggabealat lohkanmáhtu ja kritihkalaš medialohkandáiddu doarjjan eará ávdnasiin ja máŋggasuorggat oahppoollesvuođain.

Oahpaheaddji gánneha ain geahččat dujiid ovddalgihtii sihke oahpásnuvvat daidda plánejuvvon hárjehusaide ja smiehttat iežas jovkui buoremus vuogi geavahit oahppamateriála.

Gii sáhttá geavahit bálvalusa?

Mediataide kasvattaa lea oaivvilduvvon ovda- ja vuolleskuvlaahkásaččaid sihke badjeskuvlaahkásaččaid dáidda- ja mediabajásgeassimii Suomas. Sin oahpaheaddjit ja bajásgeassit sáhttet geavahit bálvalusa.

Masa materiála oažžu geavahit?

Oahpahussii, mii lea mánáide ja sin bajásgeassiide nuvttá.

Materiála ii oaččo geavahit gávppálaš oktavuođain dahje máksinláhkái dilálašvuođain ja skuvlejumiin.  

Buotlágan gávppálaš ávkkástallan bálvalusa sisttisdoallan materiálaiguin lea oalát gildojuvvon. Oahppamateriálaid ja bálvalusas almmustahttojuvvon dujiid ii oaččo geavahit máksinláhkái oahpahusas dahje gávppálaš ulbmiliidda.

Lassedieđut

Buot bálvalusa videomateriála lea dárkkistuvvon ovddalgihtii ja merkejuvvon ahkerájiiguin.

Oahppamateriála nuvttá fidnema dahket vejolažžan AV-arkki mediabajásgeassinprošeavttat, maid dorjot earret eará oahpahus- ja kulturministeriija, Uusimaa dáiddadoaibmagoddi, Jenny ja Antti Wihuri ruhtarádju ja Svenska Kulturfonden. 

Dáiddáriidda máksojuvvojit čájehanbuhtadusat prošektii mieđihuvvon doarjagiin.

Duojit ja hárjehusat

Jukka Silokunnas: Elinkaara (2011, 01:20)

Minna Suoniemi: Ruksesgahpir ja gumpe (“Punahilkka ja susi”) (2012, 01:33)

Risto-Pekka Blom: Mii gullo (“Mitä kuuluu”) (2010, 3:19)

Anssi Kasitonni: Masa (2009, 10:49)

Marja Helander: Dolastallat (“Tulistella”) (2016, 5:48)

The post Mediadáidda sámegillii (Mediataidetta saameksi) appeared first on Koulukino.

Oppimateriaali on suunnattu yläkouluun. Sitä voi soveltaa käyttöön myös lukiossa ja ammatillisessa opetuksessa.

Synopsis saameksi: Tave-Taažân sajadum mainâs kuávdáást lii sämmilâš nuorâ Elvira. Nieidân lii muštâlum, ete suu enni lii sovâttum tanskalâš klinikkast, mutâ talle pääihi oolâ almostuvá suu olmâ ee?i. Elvira maailm nubástuvá pisovâžžân.

Vinkki! Tutustu myös Koulukinon Media-avaimen arvioon elokuvasta.

Oppimateriaalin on laatinut aineenopettaja (inarinsaame, suomi toisena kielenä, äidinkieli ja kirjallisuus) FM Henna Aikio.

Oppimateriaalin on tuottanut ja toimittanut Koulukino.

Materiaali on julkaistu vuonna 2025. Linkit on tarkistettu 30.4.2025.

The post Biru Unjárga – Fucking Uuniemi appeared first on Koulukino.

Oppimateriaali on suunnattu lukioihin ja muihin toisen asteen oppilaitoksiin.

Oppimateriaalin ovat laatineet elokuvatutkimuksen yliopisto-opiskelija Aatos Ketvel ja aineenopettaja (inarinsaame, suomi toisena kielenä, äidinkieli ja kirjallisuus) FM Henna Aikio (Saamelaisuus-osio).

Oppimateriaalin on tuottanut ja toimittanut Koulukino.

Oppimateriaali on julkaistu vuonna 2024. Linkit on tarkistettu

Elokuvan ja oppimateriaalin teemojen käsittelyssä on hyvä kiinnittää huomiota turvallisten puitteiden varmistamiseen. Katso täältä Koulukinon ohjeet turvallisen tilan luomiseen elokuvan katsomis- ja purkamistilanteessa.

The post Parvet appeared first on Koulukino.

Oppimateriaali on suunnattu yläkouluille ja toisen asteen opiskelijoille.

Oppimateriaalin on laatinut Maria Aikio, FM. Aikio on laatinut oppimateriaaleja ja koulutuksia saamelaisesta kulttuurista ja globaalikasvatuksen teemoista useissa hankkeissa.

Oppimateriaalin on tuottanut ja toimittanut Koulukino.

Oppimateriaali on julkaistu vuonna 2023.

The post Je´vida appeared first on Koulukino.

The post War Pony appeared first on Koulukino.

Oppimateriaali on suunnattu lukioihin ja muihin toisen asteen oppilaitoksiin.

Oppimateriaalin on laatinut Maria Aikio, FM. Aikio on laatinut oppimateriaaleja ja koulutuksia saamelaisesta kulttuurista ja globaalikasvatuksen teemoista useissa hankkeissa.

Oppimateriaalin on tuottanut ja toimittanut Koulukino.

The post Máhccan – kotiinpaluu appeared first on Koulukino.

Oahppomateriála temát: sápmelašvuohta, eamiálbmogat, eamiálbmogiid vuoigatvuođat, kolonialisma, identitehta, bákkosuddadeapmi, miellačájeheapmi, rasisma, vaššiságat, mielladearvvašvuohta, iešmearridanvuoigatvuohta, mediabajásgeassin. 

Oahppomateriála lea oaivvilduvvon logahagaide ja eará nuppi ceahki oahppolágádusaide. 

Oahppomateriála lea ráhkadan nákkosgirjedutki ja Amnesty sámiid vuoigatvuođaid áššedovdi Kukka Ranta. 

Oahppomateriála lea buvttadan ja doaimmahan Koulukino. 

Oahppomateriála lea almmustahtton 2023. 

Cavgileapmi! Lassediehtu ja -bargobihtát sápmelašvuođa birra gávdnojit nuppi ceahki oahppolágádusaide oaivvilduvvon Eatnameamet – Hiljainen taistelumme -filmma oahppomateriálas ja badjeskuvllaide ja oahppolágádusaide oaivvilduvvon Revontulten räppäri -filmma oahppomateriálas. 

The post Anna joen virrata (davvisámegiella) appeared first on Koulukino.

Tutustu myös globaalikasvatusaiheiseen Maailmankansalaiset-teemapakettiin!

The post Teemapaketti: Alkuperäiskansat appeared first on Koulukino.