Oppimateriaali on suunnattu lukioihin ja muihin toisen asteen oppilaitoksiin.

Oppimateriaalin ovat laatineet elokuvatutkimuksen yliopisto-opiskelija Aatos Ketvel ja aineenopettaja (inarinsaame, suomi toisena kielenä, äidinkieli ja kirjallisuus) FM Henna Aikio (Saamelaisuus-osio).

Oppimateriaalin on tuottanut ja toimittanut Koulukino.

Oppimateriaali on julkaistu vuonna 2024. Linkit on tarkistettu

Elokuvan ja oppimateriaalin teemojen käsittelyssä on hyvä kiinnittää huomiota turvallisten puitteiden varmistamiseen. Katso täältä Koulukinon ohjeet turvallisen tilan luomiseen elokuvan katsomis- ja purkamistilanteessa.

The post Parvet appeared first on Koulukino.

Oahppomateriála temát: sápmelašvuohta, eamiálbmogat, eamiálbmogiid vuoigatvuođat, kolonialisma, identitehta, bákkosuddadeapmi, miellačájeheapmi, rasisma, vaššiságat, mielladearvvašvuohta, iešmearridanvuoigatvuohta, mediabajásgeassin. 

Oahppomateriála lea oaivvilduvvon logahagaide ja eará nuppi ceahki oahppolágádusaide. 

Oahppomateriála lea ráhkadan nákkosgirjedutki ja Amnesty sámiid vuoigatvuođaid áššedovdi Kukka Ranta. 

Oahppomateriála lea buvttadan ja doaimmahan Koulukino. 

Oahppomateriála lea almmustahtton 2023. 

Cavgileapmi! Lassediehtu ja -bargobihtát sápmelašvuođa birra gávdnojit nuppi ceahki oahppolágádusaide oaivvilduvvon Eatnameamet – Hiljainen taistelumme -filmma oahppomateriálas ja badjeskuvllaide ja oahppolágádusaide oaivvilduvvon Revontulten räppäri -filmma oahppomateriálas. 

The post Anna joen virrata (davvisámegiella) appeared first on Koulukino.

Oppimateriaali on suunnattu 9. luokille, lukioihin ja muihin toisen asteen oppilaitoksiin.

Oppimateriaalin on laatinut väitöskirjatutkija ja Amnestyn saamelaisoikeuksien asiantuntija Kukka Ranta.
Taustatietoa elokuvasta ja analyysitehtäviä -osuuden on laatinut Koulukino.

Oppimateriaalin on tuottanut ja toimittanut Koulukino.

Oppimateriaali julkaistu vuonna 2023.

Vinkki! Lisätietoa ja -tehtäviä saamelaisuudesta löytyy toisen asteen oppilaitoksiin suunnatusta Eatnameamet – Hiljainen taistelumme -elokuvan sekä yläkouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin suunnatusta Revontulten räppäri -elokuvan oppimateriaalista.

The post Anna joen virrata appeared first on Koulukino.

Oppimateriaali on suunnattu lukioihin ja muihin toisen asteen oppilaitoksiin.

Oppimateriaalin ovat laatineet: Amnesty International Suomen osasto, tekstin ovat kirjoittaneet Laura Eklund Nhaga ja Nia Sullivan, tehtävät on laatinut Emma Åman.

Oppimateriaalin on tuottanut ja toimittanut sekä Taide aktivismin välineenä -osuuden on laatinut Koulukino.

The post Kansanvalta appeared first on Koulukino.

Oppimateriaalin on laatinut pohjoissaamen äidinkielen opettaja FM Joni Saijets.
Dokumenttielokuvan keinot ja tekijyys -osuuden on laatinut Koulukino

Oppimateriaalin on tuottanut ja toimittanut Koulukino.

Oppimateriaali pohjoissaameksi

The post Eatnameamet – Hiljainen taistelumme appeared first on Koulukino.

Oppimateriaalin on laatinut pohjoissaamen äidinkielen opettaja FM Joni Saijets.

Oppimateriaalin on tuottanut ja toimittanut Koulukino.

The post Eatnameamet – Hiljainen taistelumme (davvisámegiella) appeared first on Koulukino.

Syrjintä on sitä, että yhtä ihmistä tai ihmisryhmää kohdellaan eri tavoin kuin toisia. Syrjinnän seurauksena tämän ihmisen tai ryhmän mahdollisuudet tasa-arvoiseen kohteluun kapenevat.

Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan jokaiselle ihmiskunnan jäsenelle yhtäläisesti kuuluvia oikeuksia ihmisarvoiseen elämään. Ne ovat yleisiä eli universaaleja ja kuuluvat siten kaikille sukupuolesta, ihonväristä, yhteiskunnallisesta asemasta tai muusta vastaavasta seikasta riippumatta.

Seksuaalioikeudet ovat ihmisoikeuksia. Ne kuuluvat kaikille maailman ihmisille. Niillä tarkoitetaan kaikkien yksilöiden ja parien oikeuksia päättää tietoisesti ja vastuullisesti omaan seksuaalisuuteensa liittyvistä asioista. Näitä asioita ovat esimerkiksi läheisten suhteiden solmiminen, avioituminen ja lasten saaminen ja ajoitus. Seksuaalioikeudet ovat keskeinen osa ihmisen itsemääräämisoikeutta – oikeutta tehdä itse seksuaalisuuteen ja lasten hankkimiseen liittyvät päätökset ilman syrjintää, pakottamista tai väkivaltaa.

Seksuaalioikeudet kattavat myös lisääntymisterveysoikeudet. Seksuaaliterveyteen liittyvä tieto ja kattavat terveydenhuollon palvelut ovat seksuaalioikeuksien ytimessä.

Seksuaalinen itsemääräämisoikeus tarkoittaa yksilön oikeutta määrätä asioissa, jotka liittyvät seksuaalisuuteen ja jotka hän kokee itselleen merkitykselliseksi. Siihen liittyy kyky ymmärtää tekojensa ja valintojensa seuraukset (sekä itselle että muille) ja kantaa vastuu sekä teoistaan että tekemättä jättämisistään.

Seksuaalinormit ovat seksuaalista käyttäytymistä ohjaavia malleja, jotka voivat olla hyvin ahtaita ja yksilön seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaavia. Normit ovat yhteydessä ympäröivään kulttuuriin ja lainsäädäntöön ja ne voivat olla kirjoitettuja tai ääneen sanomattomia tapoja.

Sukupuoliroolit ovat kulttuurisia, uskonnollisia ja yhteiskunnallisia käsityksiä siitä, mitä on olla tyttö tai poika, nainen tai mies. Sukupuoliroolit voivat tukea henkilöiden omaa kasvua tai ne voivat rajoittaa sitä. Sukupuoliroolit perustuvat kahden sukupuolen malliin, ja siten syrjivät niitä joiden sukupuoli-identiteetti tai sukupuolen ilmaisu ei rajoitu nais-mies –kahtiajakoon.

Yhteisöllinen kunnia tarkoittaa kunniakäsitystä, jonka mukaan yksilön teot voivat vahingoittaa koko yhteisöä. Siihen liittyvät erityisesti naisiin kohdistuvat siveysvaatimukset ja seksuaalisen itsemääräämisoikeuden kontrollointi (mm. neitsyys ennen avioliittoa, esiaviolliset suhteet ja seurustelu, aviollinen uskollisuus). Naisen kunnia on siis sidoksissa hänen siveellisyyteensä ja naisen ”siveellisyyden” loukkaus häpäisee myös hänen yhteisönsä. Yhteisö voi puolustautua rankaisemalla syyllisenä pidettyä yksilöä. Suvun kunnia palautetaan pahoinpitelemällä tai ääritapauksessa surmaamalla sitä loukannut henkilö.

Köyhyys, osattomuus ja syrjäytyminen ovat maailmanlaajuisia ongelmia. Suuri osa maailman köyhistä on naisia. Taloudellisten syiden lisäksi (mm. ansiotyön vähyys, pieni palkka, omistussuhteet) köyhyyden naisistumista tuottaa sukupuoliroolien ahtaus ja naisten osattomuus yhteiskunnallisesta vallasta. Köyhyys voi olla suhteellista tai absoluuttista: köyhyys määrittyy eri tavoin teollistuneissa ja kehittyvissä maissa. Absoluuttisessa köyhyydessä elämän perusedellytykset (ravinnonsaanti, asuminen, terveydenhuolto) ovat uhattuna. Köyhät ihmiset jäävät usein yhteiskunnallisen päätöksenteon ulkopuolelle. Köyhyys lisää yksilöiden ja ihmisryhmien osattomuutta ympäröivästä maailmasta edistäessään huono-osaisuuden kasaantumista ja syrjäytymistä tapahtuu niin köyhissä kuin rikkaissa maissa. Syrjäytyneinä (tai osattomina, syrjäytettyinä) pidetään henkilöitä, jotka eivät kykene osallistumaan täysipainoisesti talous-, yhteiskunta- ja siviilielämään ja/tai joiden tulot ja muut resurssit (henkilökohtaiset, perheen ja kulttuuriset) ovat niin riittämättömiä, että he eivät kykene nauttimaan elintasosta, jota heitä ympäröivässä yhteiskunnassa pidetään normaalina.

The post Keskeiset käsitteet appeared first on Koulukino.