Oppimateriaalin teemoja: luokka, näkyvyys/näkymättömyys, stereotypiat, valta, elokuvan kuvauskeinot, genre, ruotsalainen nuortenelokuva

Synopsis: Tervetuloa Laforsiin! Pieni ruotsalainen kaivoskaupunki on epätoivoisesti uuden alun tarpeessa. Saksalainen halpakauppaketju Superbilly tuo muassaan pienen toivonkipinän harkitessaan asettumista alueelle. 500 uutta työpaikkaa saisi aikaan muutoksen! Nyt on aika saada Lafors maailmankartalle, ilmoittaa kunnanjohtaja ja pian onkin päätetty teettää paikkakunnasta elokuva. Kulttuuriin budjetoidut rahat ovat kylläkin lopussa, mutta kunnan palveluksessa oleva Musse saa uskaliaan idean: Annetaan koululaisten tehdä elokuva – kouluprojektina demokratian hengessä! Sehän on nykyaikaa, innovatiivista – ja ilmaista…

Gabriela Pichlerin menestyselokuva Syödä, nukkua, kuolla saa jatkoa uudesta draamasta, joka on täynnä nokkavaa huumoria ja sykkivää pikkukaupungin sydäntä.
 Harva kykenee tekemään ajankuvaa niin kevyin vedoin sekä kärjistäen että lämmöllä kuin Gabriela Pichler. Amatöörit sykkii raakaa energiaa, huumoria ja empatiaa. Feelgood-komedia kaikille!
(Lähde: Kinoscreen)

Oppimateriaalin on laatinut kuvataidekasvattaja Matilda Matsi.

Oppimateriaali on suunnattu yläkouluun ja toisen asteen oppilaitoksiin.

Oppimateriaali on julkaistu vuonna 2018 ja päivitetty vuonna 2023.

Ruostinkielinen oppimateriaali Svenska Filminstitutetin sivuilla.

The post Amatöörit appeared first on Koulukino.

Synopsis:
Sarjakuvataitelija Ola Fogelberg Pekka Puupään ja tämän kommelluksissa mukana touhuavan Pätkän vuonna 1925. Pekka ja Pätkä -sarjakuvaa julkaistiin vuoteen 1975 saakka. Suomen Filmiteollisuus SF Oy innostui suurta suosiota niittäneestä sarjakuvasta ja elokuva Pekka Puupää valmistuikin vuonna 1953. Puupää -elokuvasarjaan tehtiin 13 elokuvaosaa, joista Pekka ja Pätkä lumimiehen jäljillä on sarjan kolmas. Pekka ja Pätkä lumimiehen jäljillä on myös sarjan ensimmäinen elokuva, jonka elokuvan nimessä esiintyi parivaljakon toinen puolisko Pätkä. Puupää -elokuvasarja leimasi suomalaisessa elokuvan historiassa kokonaista aikakautta 1950-luvulla ja Pekka ja Pätkä vakiintuivat kansansuosikeiksi.

Pekka ja Pätkä huomaavat lehdestä uutisen, jonka mukaan Lapissa olisi nähty lumimies ja radiojuontaja Karvajärvi on luvannut miljoona markkaa sille, joka tuo lumimiehen hänen show’hunsa. Pekka ja Pätkä eivät kuitenkaan muista, että on aprillipäivä vaan saavat Justiinankin houkuteltua mukaansa Lappiin lumimiestä nappaamaan. Lapissa Pekka ja Pätkä sotkeentuvat lisäksi kolmiodraaman pyörteisiin, mikä äityykin lopulta neliödraamaksi. Kommelluksilta ei vältytä, mutta lopulta rimpuileva paketti saadaan toimitetuksi Karvajärven ohjelmaan. Pekka ja Pätkä naurattavat edelleen lapsiyleisöä vuosikymmentenkin jälkeen.

Katso elokuvan traileri KAVI:n Elävä muisti palvelusta.

Lisätietoa elokuvasta löytyy KAVI:n Elonetistä.

Oppimateriaali on suunnattu 4.-6. -luokkalaisille.

Oppimateriaalin on laatinut luokanopettaja ja kulttuurituottaja Melina Lukkarinen.

Oppimateriaalin on tuottanut Koulukino.

Materiaali on julkaistu vuonna 2018. Tiedot ja linkit on tarkistettu 2.3.2018.

Elokuvan voi katsoa koulussa maksutta Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVIn) Elokuvapolulla.

Elokuvasta voi tilata myös koulukinonäytännön elokuvateatteriin.

The post Pekka ja Pätkä lumimiehen jäljillä appeared first on Koulukino.

Elokuvan synopsis:
Siirtolainen (The Immigrant) on muita elokuvayhtiö Mutual Filmin elokuvia hidastempoisempi ja tunteikkaampi satiiri. Myrskyn viskelemässä aluksessa kohdataan surkea siirtolaissakki: Albert Austin merisairaana venäläisenä, Henry Bergman tukevana talonpoikaisnaisena ja Loyal Underwood pikkuisena aviomiehenä. Korttipelissä ansioituva Charlie sujauttaa pelivoittonsa ryöstetyn Ednan taskuun. Asiaa tarkemmin ajateltuaan, hän ottaa pari seteliä takaisin ja saa väärinkäsityksen vuoksi syytteen varkaudesta.

Kun siirtolaiset vihdoin saapuvat Vapauden maahan, heidät sullotaan karjan lailla köysikarsinaan, ja Charlie silmäilee merkitsevästi Vapaudenpatsasta. Kohtausta pidetään merkittävänä: sen on nähty kuvastavan Amerikkaan saapuvien siirtolaisten tuntoja, mutta myös Chaplinin henkilökohtaisia tunnelmia, kun hän aikoinaan itse saapui unelmiensa perässä Amerikkaan.

Chaplin pyrki elokuvissaan täydellisyyteen, mikä hämmensi aikana, jolloin elokuvia tehtiin liukuhihnalta ja pääasiassa yhdellä otolla. Chaplin saattoi kuvata yhden kohtauksen kymmeniä kertoja, mikä oli elokuvan varhaisina vuosina äärimmäisen harvinaista. Esimerkiksi Siirtolaista kuvattiin kaksi kuukautta. Chaplin leikkasi tauotta materiaalia neljän päivän ajan ja sai lopulta puristetuksi kymmenen tunnin aineiston 27 minuuttiin.

Tuotantoyhtiö: Lone Star Mutual. Tuottaja, ohjaaja, käsikirjoittaja: Charles Chaplin. Kuvaus: Roland Totheroh. Kuvauspaikka: Lone Star Studios, Hollywood.  Pääosissa: Charles Chaplin (siirtolainen), Edna Purviance (siirtolainen), Kitty Bradbury (Ednan äiti), Albert Austin (slaavisiirtolainen ja lounasvieras), Henry Bergman (slaavilainen siirtolaisnainen ja taiteilija), Loyal Underwood (lyhyt siirtolainen), Eric Campbell (hovimestari). KESTO 27 min. (Chaplinin 61. elokuva). Ensiesitys: 17.6.1917. Ensi-ilta Helsingissä 7.1.1925 Elokuvateatteri Apollo.

The post Siirtolainen appeared first on Koulukino.

Hartzellin ohjaama ja käsikirjoittama Lumikuningatar oli aikanaan poikkeuksellisen suuri tuotanto, kokonaiskustannusten noustessa yli 6 miljoonaan markkaan. Elokuva voitti Jussi-palkinnon parhaasta visuaalisesta suunnittelusta (Reija Hirvikoski) ja musiikista (Jukka Linkola), ja elokuva valittiin myös Suomen Oscar-ehdokkaaksi.

Käsikirjoitus: Päivi Hartzell, H.C. Andersenin alkuperäisen teoksen pohjalta.

Oppimateriaali sisältää taustatietoa opettajalle sekä tehtäviä alakoulujen 3. – 6. luokille ja yläkouluille sekä toisen asteen oppilaitoksille.

Oppimateriaali soveltuu erityisesti perusopetuksen oppiaineisiin äidinkieli ja kirjallisuus, elämänkatsomustieto ja kuvataide sekä perusopetuksen opetussuunnitelman aihekokonaisuuksiin ajattelu ja oppimaan oppiminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot ja monilukutaito.

Oppimateriaalin on laatinut aineenopettaja ja elokuvakasvattaja FM Maria Lehtonen.

Oppimateriaalin on tuottanut Koulukino.

Elokuvasta voi tilata koulukinonäytännön elokuvateatteriin.

The post Lumikuningatar (1986) appeared first on Koulukino.

Oppimateriaali on suunnattu yläkouluihin sekä lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin.
Oppimateriaali sisältää taustoittavaa aineistoa opettajille sekä tehtäviä oppilaiden kanssa tehtäväksi. Opettaja voi poimia tehtävistä omalle ryhmälleen sopivan/sopivat tehtävät.

Synopsis:
Valkoinen peura alkaa päähenkilön, Piritan syntymällä, jota säestää elokuvan tarinan tiivistävä surumielinen joiku:
”Pieni piika, Lapin lapsi/syntynyt oli hangelle/kasvoi tyttö heinäkenkä/niin kuin nuori vaadin. Ei tiennyt isänsä kodossa/miehelähän mennessänsä/että oli noita synnyltänsä/vatsassaan paha valta. Kermikän-seidalle uhrasi/Maddar-Ahkkalle valkovasan/siitä peurana tunturiin juoksi/kunnes koitti hetki. Vasama valkoisen lävisti/ siihen nukkui heinäkenkä/ hanki hyinen peittehenä/lumipielus pään alla.”

Aikuisena Pirita osallistuu poronajokilpailuun, josta hän löytää miehekseen nuoren poromiehen, Aslakin. Miehensä ollessa paljon poissa kotoa Pirita on yksinäinen ja varsinkin öisin levoton. Hän lähtee tapaamaan tietäjä Tsalkku-Nillaa, joka sekoittaa Piritalle lemmenjuomaa ja arpomisrituaalin yhteydessä ennustaa: ”Sinun tulee uhrata suurelle seidalle ensimmäinen elollinen olento, joka tulee vastaan. Silloin kukaan poromies ei voi sinua vastustaa.” Piritaa ensimmäinen vastaantuleva olento on Aslakin lahjoittama porovasa, jonka hän uhraa seidalle. Myöhemmin, täydenkuun aikaan, Pirita muuttuu valkoiseksi peuraksi, jonka hahmossa houkuttelee poromies Niilan peräänsä ja tappaa tämän. Kun Niilan ruumis tuodaan kylään, Piritakin on kauhistuneiden kyläläisten joukossa.

Toisenkin miehen kuollessa salaperäisesti kyläläiset alkavat puhua ”noitapeurasta”, joka täytyy tappaa rautakärkisellä keihäällä, koska ”noidan voi surmata vain kylmällä raudalla”. Etelästä tullut metsänhoitaja päättää tappaa peuran kiväärillään, koska ei usko noituuteen. Kun hän ampuu peuraa kohti, se muuttuu ilkeästi nauravaksi Piritaksi ja kivääri räjähtää metsästäjän käsissä. Illalla juhlissa metsänhoitaja tunnistaa Piritan naurun ja syyttää häntä noidaksi, mutta miestä ei uskota. Pirita itse alkaa kuitenkin aavistella, että hänessä piilee pahoja voimia.

Kun taas yksi mies saa surmansa, kyläläiset ryhtyvät joukolla takomaan keihäitä. Pirita katselee kauhuissaan Aslakin valmistautumista peurajahtiin. Pirita muuttuu ensimmäistä kertaa päivänvalossa valkoiseksi peuraksi ja pakenee miesten lähtiessä takaa-ajoon. Ihmishahmossaan Pirita menee pyytämään seidalta, että tämä päästäisi hänet noituudesta, mutta muuttuu kuitenkin uudelleen poroksi. Aslak onnistuu surmaamaan valkoisen peuran, mutta kuolleen eläimen muuttuessa ihmishahmoonsa, hän huomaakin tappaneensa oman vaimonsa.

Oppimateriaalin on laatinut Marjo Kovanen. Oppimateriaalin saamelaisosuuden on laatinut Tarja Porsanger, Alkuperäiskansojen elokuvakeskus Skábma.

Oppimateriaalin on tuottanut Koulukino.

Elokuvan voi katsoa koulussa maksutta Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVIn) Elokuvapolulla.

Elokuvasta voi tilata koulukinonäytännön elokuvateatteriin.

The post Valkoinen peura appeared first on Koulukino.

Elokuva on katsottavissa KAVIn Elokuvapolku-sivustolla.

Synopsis:
12-vuotiaan pojan Siemin vanhemmat ovat eronneet, mutta hänen isänsä Rik löytää taas uuden rakkauden muutamien yritysten jälkeen. Rik muuttaa päätä pahkaa asumaan yhteen uuden rakkautensa Toscan kanssa. Saman katon alle muuttavat myös Siem ja Toscan tytär Winnie. Rikin ja Toscan tuore parisuhde alkaa pian rakoilla häävalmisteluiden keskellä ja neuvokkaat Siem ja Winnie keksivät suunnitelman pitää uusioperheensä kasassa. Aikaisempia eroja on ollut jo liikaa. Lapset ryhtyvätkin kuvaamaan omatekoista elokuvaa siitä kuinka parisuhde saadaan toimimaan!

Tämä lämminhenkinen ja riemastuttava elokuva avaa uusperheen elämää ja sen tuomia arjen kiemuroita koomisellakin tavalla. Elokuvan tarina kertoo uusperheen rinnalla myös ystävyydestä ja ensirakkaudesta. Nuoret teininäyttelijät ovat erittäin taitavia eläytyessään rooleihinsa sekä elokuvan miljöö on kaunista katseltavaa yksityiskohtineen. Siemin ja Winnien omassa elokuvassa näkyy taitavasti erilaisten elokuvagenrejen käyttö. Raparperimehun katsojaan voikin iskeä kipinä oman elokuvan tekemisestä!

Oppimateriaali on suunnattu 4.-6. luokille.

Oppimateriaalin on laatinut luokanopettaja ja kulttuurituottaja Melina Lukkarinen.

Oppimateriaalin on tuottanut Koulukino.

Elokuva on ollut osa Wrap!-hanketta, josta Suomessa vastasi Espoo Ciné.

The post Raparperimehua appeared first on Koulukino.

Synopsis: Helsinkiläinen seurapiirikeikari Bruno Rygseck järjestää juhlat, joihin osallistuvat hänen sukulaisensa, sisarukset Airi ja AImo Ryhkämö sekä tuttavansa Erik Vaara ja Irma Vanne. Aika on 1930-luku ja illan teemana on rikos. Seuraavana aamuna komisario Palmu saa tiedon, että Bruno on liukastunut saippuaan ja hukkunut uima-altaaseen. Poliisin saapuessa paikalle talossa ovat paikalla vanha neiti Amalia Rygseck, Brunon entinen vaimo Alli Rygseck sekä Aimo, Airi, Erik ja hovimestari “Batler”. Palmu ryhtyy kuulusteluihin ja selvittää, että kyseessä on murha. Tarinaan mahtuu kostea lounas Kämpin kabinetissa, leikkimielellä suunniteltu rikosaalto, dramaattinen pesänselvitystilaisuus ja uusi murha.

Oppimateriaali on suunnattu yläkouluihin sekä lukioihin ja muihin toisen asteen oppilaitoksiin.

Oppimateriaalin on laatinut Kirsi Raitaranta KAVI:sta.

Oppimateriaalin on tuottanut Koulukino.

Elokuvan voi katsoa koulussa maksutta Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI:n) Elokuvapolulla.

Elokuvasta voi tilata myös koulukinonäytännön elokuvateatteriin.

The post Komisario Palmun erehdys appeared first on Koulukino.

Elokuvan esittely ja tietoa opettajalle
Pikku Ilona ja hänen karitsansa on aiheeltaan erittäin ajankohtainen. Sen teemojen pohjalta voi käsitellä paitsi Suomen historiaa myös tämän päivän Euroopan tilannetta. Elokuva kertoo reippaan orpotytön monipolvisesta evakkomatkasta Karjalasta Helsinkiin. Hän saa mukaansa vain pienen karitsansa, suojattinsa. Oma-aloitteisella ja rohkealla Ilonalla ei mene aikaa uusien asioiden ja tapojen opettelemiseen, eikä hän kavahda ikäviäkään tilanteita.

Elokuvan pääosassa nähdään topakka kuopiolaistyttö Riitta Hämäläinen, joka näyttelee ajan tyylin mukaisesti. Koeyleisön, nuorten 3.-4. luokkalaisten mielestä tyttöön ja tämän tarinaan on helppo samaistua.

Ilonan tarina käynnistyy dokumentaarisilla sotakuvilla, mikä tuo muuten sadunomaiseen tarinaan aitoa dramatiikkaa. Elokuvan alkujakso sisältää joitakin voimakkaita kohtauksia. Tarinan alussa Ilona menettää äitinsä traagisesti pommituksessa ja joutuu pakenemaan kotiseudultaan. Vanhempien menetys on usein käytetty teema lastenelokuvissa. Luokan kanssa voi jo etukäteen keskustella aiheesta käyttäen esimerkkeinä Disney-klassikoita. Dokumentaarisen kontekstin takia on myös hyvä keskustella elokuvan keinoista, esimerkiksi trikeistä ja leikkauksesta.

Oppimateriaali on suunnattu 3.-5. luokille.

Oppimateriaalin ovat laatineet Kirsi Raitaranta KAVIsta ja Marjo Kovanen Koulukinosta.

Oppimateriaalin on tuottanut Koulukino.

Oppimateriaalin laatimisessa on käytetty tausta-aineistona Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ja Koulukinon yhdessä neljäsluokkalaisille järjestämiä testinäytöksiä ja niihin liittyviä oppilaiden haastatteluja, KAVIn Elokuvapolku-sivustoa sekä Elokuvakasvatuksen opasta.

Elokuvan voi katsoa koulussa maksutta Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVIn) Elokuvapolulla.

Elokuvasta voi tilata myös koulukinonäytännön elokuvateatteriin.

The post Pikku Ilona ja hänen karitsansa appeared first on Koulukino.

Synopsis: Käpy selän alla kertoo neljän kaupunkilaisnuoren kesäisestä telttaretkestä ja kuvaa samalla terävästi aikansa nuorison asenteita. Elokuva on yksi suomalaisen elokuvahistorian merkkipaaluista. Se valmistui studiojärjestelmän romahtamisen jälkeen suomalaisen elokuvan kriisin ollessa pahimmillaan. Se merkitsi käännekohtaa ja toi uusia tuulia ummehtuneeseen elokuvakulttuuriin ja kotimaiseen filmituotantoon.

Oppimateriaali on suunnattu lukiolaisille sekä muille toisen asteen oppilaitoksille ja soveltuvin osin 8.-9. luokille.

Oppimateriaalin on laatinut FM Marjo Kovanen.

Oppimateriaalin on tuottanut Koulukino.

Elokuvan voi katsoa koulussa maksutta Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVIn) Elokuvapolulla.

The post Käpy selän alla appeared first on Koulukino.

Oppimateriaalin tehtävät on suunniteltu alakoulun 4.-6. luokille. Sopii soveltuvin osin myös yläkouluille.

Oppimateriaalin on laatinut äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Minna Hautaniemi.

Oppimateriaalin on tuottanut Koulukino.

Oppimateriaali on julkaistu vuonna 2002. Oppimateriaali on päivitetty vuonna 2021.

Elokuva on osa vuoden 2021 Elokuvaviikon ohjelmistoa. Elokuva on katsottavissa maksutta Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Elokuvapolku-palvelussa

The post Valasratsastaja appeared first on Koulukino.