Filmhandledningen fungerar i undervisningen i högstadiet och gymnasiet.

Om filmen och dess handling: Motstånd är ett skakande drama som skildrar Vilmas liv. Vilma har det kämpigt hemma och hamnar till slut på ungdomshem. Institutionen leds av både hänsynslös och omoralisk personal som Vilma vägrar att böja sig för. Finns det någon annan lösning än att rymma därifrån, och vem är egentligen värd att lita på?

Filmen är baserad på verkliga händelser i Finland på 2010-talet, där barn som klassificeras som hopplösa fall placeras på institutioner som är ännu striktare än fängelser. På dessa institutioner får de inte den psykiatriska hjälp de behöver, och ibland inte ens den grundutbildning som lagen kräver. Trots sitt tunga ämne är Motstånd också en hoppfull uppväxtberättelse om en tonårsflicka och en varm skildring av vänskap mellan unga människor.

The post Uhma (svenska) appeared first on Koulukino.

Oppimateriaali on suunnattu yläkouluun sekä lukioon ja muihin toisen asteen oppilaitoksiin.

Oppimateriaalin on laatinut Osallisuuden aika ry yhdessä nuorten kokemusasiantuntijoidensa kanssa. Huom! Oppimateriaalista on saatavilla myös ruotsinkielinen, Finlandsinstitutet i Stockholmin muokkaama versio.

Oppimateriaalin on tuottanut ja toimittanut Koulukino.

Materiaali on julkaistu vuonna 2025. Linkit on tarkistettu 26.2.2025.

The post Uhma appeared first on Koulukino.

Materiaali on suunnattu yläkouluun ja toiselle asteelle.

Oppimateriaalin ovat laatineet Autismiliitto ja Autismiyhdistys PAUT ry.

Oppimateriaalin on tuottanut ja toimittanut Koulukino.

Materiaali on julkaistu vuonna 2024. Linkit on tarkistettu 27.2.2024.

The post Neurotyypit appeared first on Koulukino.

Materiaali on suunnattu lukioon ja ammatillisiin oppilaitoksiin.

Oppimateriaalin on laatinut aineenopettaja ja elokuvakasvattaja Venla Purhonen.

Oppimateriaalin on tuottanut ja toimittanut Koulukino.

Materiaali on julkaistu vuonna 2024. Linkit on tarkistettu 22.2.2024.

The post Opettajainhuone appeared first on Koulukino.

Eräänä iltana Varpu saa tarpeekseen ratsastuskavereistaan ja äidistään. Hän varastaa auton ja ajaa ylös pohjoiseen etsimään isäänsä (Lauri Maijala), josta tietää ainoastaan nimen. Isä ei kuitenkaan ole aivan sellainen kuin hän olisi odottanut. Kohtaaminen isän kanssa laukaisee Varpun ja Sirun elämässä jotakin, mikä saa heidät molemmat ymmärtämään paikkansa suhteessa toisiinsa, ja maailmaan.

Tyttö nimeltä Varpu on lyhytelokuvallaan Oscar-ehdokkuuden saavuttaneen Selma Vilhusen esikoisnäytelmäelokuva.

Kuvaus: Tuomo Hutri F.S.C.
Pukusuunnittelu: Tiina Kaukanen
Maskeeraussuunnittelu: Pia Mikkonen
Lavastus: Sattva-Hanna Toiviainen
Leikkaus: Samu Heikkilä
Äänisuunnittelu: Tuomas Klaavo
Musiikki: Paula Vesala & Jori Sjöroos
Tuotanto: Kai Nordberg & Kaarle Aho
Tuotantoyhtiö: Making Movies Oy

Oppimateriaali on suunnattu yläkouluihin ja lukioihin sekä ammatillisiin oppilaitoksiin.

Oppimateriaalin ovat laatineet Ida Puustinen (Helsingin kuvataidelukion viimeisen vuoden opiskelija) ja Heta Mulari (FT, tutkija, Nuorisotutkimusverkosto).

Oppimateriaalin on tuottanut Koulukino.

Lue Media-avaimen arvio elokuvasta täältä.

Oppimateriaali on julkaistu vuonna 2016, linkit on tarkistettu 26.9.2016.

The post Tyttö nimeltä Varpu appeared first on Koulukino.

Oppimateriaalin tehtävät on suunniteltu lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin, mutta ne soveltuvat myös yläkoulun 9. luokalle.

Synopsis:
Perintö on elokuva veljeydestä, ja isien pojilleen jättämästä perinnöstä, joka tuhoaa heidät, jos kierrettä ei katkaista.

Elias haluaisi olla isoveljensä Ronin kaltainen: kova ja rohkea. Roni hyljeksii Eliasta, koska tämä on pieni ja avuton. Sen sijaan Roni ihailee isäänsä, joka kasvattaa poikiaan kovalla kädellä. Poikien vaari on jättänyt heille perinnöksi vanhan sota-ajan aseen. Isä lupaa, että Roni saa aseen itselleen sitten, kun on sen aika. Elias haluaa kokeilla asetta, mutta hänen ei anneta. Elias on vielä liian pieni. Elias varastaa aseen ja lähtee kokeilemaan sitä ratapihalle.

Aikuiset veljekset Atte ja Petja ovat riidoissa keskenään. Petja sanoo isän jättäneen jälkeensä vain velkaa, veljesten lapsuudenkotikin pitäisi purkaa. Atte ei usko Petjaa, vaan epäilee Petjan varastaneen isänsä rakentaman perhefirman jättämät perintörahat. Petja ja Atte lähtevät yhdessä autoajelulle. Petja haluaa näyttää Atelle, ettei rahoja tai faijan firmaa enää ole.

"Jussi Hiltusen Perintö on ehyt ja intensiivinen kertomus veljessuhteista. Taitavasti kerrottu elokuva pitää katsojan otteessaan ja onnistuu yllättämään lopussa. Näyttelijätyö on kauttaaltaan erinomaista."
Valtion audiovisuaalinen taidetoimikunta – Laatutuen myöntämisen perusteet

Käsikirjoitus: Petra Forstén
Kuvaus: J-P Passi
Leikkaus: Katja Pällijeff
Lavastus ja pukusuunnittelu: Titi Honkanen
Äänisuunnittelu: Kyösti Väntänen
Tuotanto: Silva Mysterium Oy/Mika ja Niko Ritalahti

Elokuvan viralliset Facebook-sivut.

Oppimateriaalin on laatinut MA, FM Petra Forsten, elokuvan käsikirjoittaja. Oppimateriaalin tekijä on toiminut aiemmin myös äidinkielen opettajana.

Oppimateriaalin on tuottanut Koulukino.

Elokuvasta voi tilata koulukinonäytännön elokuvateatteriin.
 

The post Perintö appeared first on Koulukino.

Oppimateriaalin teemoja: koulukiusaaminen, tunteet, turvaverkko ja selviytymisen keinot. Ohjaaja voi myös koota eri teemojen tehtävistä haluamansa yhdistelmän.

Oppimateriaali on suunnattu erityisesti 9.-luokkalaisille, lukioon ja muihin toisen asteen oppilaitoksiin.

Synopsis: Valkoinen raivo on kertomus Laurista, joka suunnitteli ja valmistautui tekemään massamurhia. Lauri haki kuitenkin apua, eikä toteuttanut “fantasioitaan”. Myöhemmin hänestä tuli ihmismielen aggression ja väkivaltaisen käyttäytymisen akateeminen tutkija ja arvostettu tieteellinen asiantuntija, minkä kautta hän on perehtynyt massamurhiin peilaten myös omia kokemuksiaan niihin. Tältä pohjalta Lauri on luonut teorian “valkoisesta raivosta”. Laurin mukaan on olemassa useita ihmisiä, jotka ovat koulukiusaamisen ja lapsuudessa koetun trauman yhdistelmän seurauksena täynnä “valkoista raivoa”, mikä voi äärimmillään johtaa kouluampumisiin ja muihin väkivaltaisiin tekoihin.

Käsikirjoitus: Arto Halonen

Elokuvan kotisivut

Elokuvan päähenkilön viesti koulukiusatulle, tämän vanhemmille ja opettajille kuuluu seuraavasti: ”Katsokaa Valkoinen raivo; sen voi katsoa montakin kertaa. Pohtikaa elokuvan tapahtumia ja sisältöä ja keskustelkaa niistä. Älkää salatko kiusaamista, uhrin on tärkeä kertoa kokemastaan väkivallasta koulussa opettajalle, kuraattorille tai terveydenhoitajalle. Aikuisen ei tule missään tilanteessa torjua koulukiusatun yritystä ottaa asia puheeksi. Aikuisen ei tule koskaan vähätellä kiusatun kertomaa uhrikokemusta. Koulukiusaaminen on kriminalisoitua väkivaltaa ja siihen tulee suhtautua aivan samoin kuin mihin tahansa muuhunkin väkivaltaan.” (Lähde: “Joukkomurhaa suunnitellut tutkija HS:n haastattelussa: ‘Pystyn hallitsemaan aivoissani asuvaa tappajaa'”, HS 23.11.2015)

MIELI Suomen Mielenterveys ry:n ja Koulukinon laatiman oppimateriaalin avulla Valkoinen raivo -elokuvaa voidaan käsitellä mielenterveyden ylläpitämisen ja vahvistamisen näkökulmasta. Aineisto tarjoaa tehtäviä neljästä teemasta: koulukiusaamisesta, tunteista, turvaverkosta ja selviytymisen keinoista. Opetusaineistoa suositellaan käytettäväksi heti elokuvan katsomisen jälkeen ja mieluusti yhteistyössä koulun oppilashuollon ammattilaisen kanssa.

Suositukset:
–  Käsittelyn ohjaajaksi voi kysyä oppilashuollon edustajaa.
–  Ohjaajan olisi hyvä katsoa elokuva etukäteen.
–  Käsittelyn on tärkeää tapahtua välittömästi elokuvan katsomisen jälkeen.

Purkukysymys teemasta huolimatta:

Mitä tunteita elokuva sinussa herätti? Jakakaa tunteita pienryhmissä tai parin kanssa. Tunnesanoja löytyy Tunteiden tuulimyllystä.

Oppimateriaali on julkaistu vuonna 2015. Linkit on tarkistettu vuonna 2024.

The post Valkoinen raivo appeared first on Koulukino.