Målgrupp: småbarnsfostran, grundskolans lägre klasser, alla åldersgrupper. Läromedelspaketet är riktat speciellt till småbarnsfostran och undervisningen i grundskolans lägre klasser. Uppgifterna och verken kan också anpassas för äldre elever.

Ordet audiovisuell syftar både på ljud och bild. Till läromedelspaketet Vad hör du? har man valt verk i vilka bild och ljud samverkar på ett intressant sätt eller ljudet spelar en central roll i berättandet. Utgångspunkten är att audiovisuellt berättande väcker känslor samt påverkar och hjälper bearbeta dem.

Detta läromedel innehåller mediekonstverken: 

Läromedelspaketet är indelat i tre delar. De två första delarna innehåller exempelverk och övningar som stöder påbörjandet av egen medieproduktion. Den tredje delen guidar till fiktivt historieberättande. Läromedelspaketet innehåller också tydliga instruktioner om hur man kan arbeta tillsammans med eleverna. 

Uppgifterna i läromedelspaketet baserar sig på verk gjorda av framstående mediekonstnärer som arbetar i Finland. 

Santtu Koivu: Iris (2008, 2:10)

Santtu Koivu: Flygare (2005, 2:39)

Minna Suoniemi: Rödluvan och vargen (2022, 1:33)

Aurora Reinhard: Handväskan (2011, 0:57)

Aurora Reinhard:  Andas in, andas ut (2008, 0:30)

Risto-Pekka Blom: Vad hörs (2010, 3:19)

Seppo Renvall: Janeiro (2004, 2:41)

Pekka Sassi: Det döda huset / The Dead House (2003, 5:22)

Anssi Kasitonni: Masa (2009, 10:49)

Tillverkad av

Läromedlet är producerat av AV-arkkis Mediakonst fostrar -projekt i 2012.

Konstnärer: Risto-Pekka Blom, Anssi Kasitonni, Santtu Koivu, Aurora Reinhard, Pekka Sassi, Minna Suoniemi
Planering: Miia Rinne
Redigering: Elina Liikanen
Produktion: Hanna Maria Anttila
Finansiering: Undervisnings- och kulturministeriet

The post Mediakonst fostrar! – Vad hör du? appeared first on Koulukino.

Kohderyhmä: varhaiskasvatus, alakoulu, kaikki ikäryhmät. Opetuspaketti on suunnattu erityisesti varhaiskasvatukseen ja alakouluikäisten opetukseen. Tehtäviä ja teoksia voi soveltaa myös vanhempien opiskelijoiden kanssa käytettäväksi.

Sana ‘audiovisuaalinen’ viittaa sekä kuvaan että ääneen. Mitä kuuluu?  –opetuspakettiin on valikoitu teoksia, joissa kuva ja ääni toimivat kiinnostavasti yhdessä tai äänen merkitys on keskeistä teoksen kerronnalle. Lähtökohtana on, että audiovisuaalinen kerronta herättää tunteita, vaikuttaa niihin ja auttaa käsittelemään niitä. 

Tähän oppimateriaaliin sisältyvät teemat ja teokset

Opetuspaketti on jaettu kolmeen osaan. Kahdessa ensimmäisessä osassa on teosesimerkkejä ja harjoituksia, jotka tukevat oman mediatuotannon aloittamista. Kolmannessa osassa opastetaan fiktiiviseen tarinankerrontaan. Opetuspaketti sisältää myös selkeitä ohjeita oppilaiden kanssa yhdessä tekemiseen. 

Opetuspakettiin kuuluvat tehtävät pohjautuvat Suomessa työskentelevien eturivin mediataiteilijoiden teoksiin.

OSA 1: ESITYS KAMERALLE

Santtu Koivu: Iris (2008, 2:10)

Santtu Koivu: Lentäjiä (2005, 2:39)

Minna Suoniemi: Punahilkka ja susi (2022, 1:33)

Aurora Reinhard: Käsilaukku (2011, 0:57)

Aurora Reinhard: Hengitä sisään, hengitä ulos (2008, 0:30)

OSA 2: RISTIRIITA KUVAN JA ÄÄNEN SUHTEESSA

Risto-Pekka Blom: Mitä kuuluu? (2010, 3:19)

Seppo Renvall: Janeiro (2004, 2:41)

Pekka Sassi: The Dead House (2003, 5:22)

OSA 3: FIKTIIVINEN TARINANKERRONTA

Anssi Kasitonni: Masa (2009, 10:49)

Oppimateriaalin tekijätiedot 

Oppimateriaali on tuotettu AV-arkin Mediataide kasvattaa! -hankkeessa.
Taiteilijat: Risto-Pekka Blom, Anssi Kasitonni, Santtu Koivu, Aurora Reinhard, Pekka Sassi, Minna Suoniemi
Käsikirjoitus: Miia Rinne
Toimitus: Elina Liikanen
Tuotanto: Hanna Maria Anttila
Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö

The post Mediataide kasvattaa! – Mitä kuuluu? appeared first on Koulukino.

Kohderyhmä: opetuspaketti on suunnattu erityisesti varhaiskasvatukseen ja alakouluikäisten opetukseen. Tehtäviä ja teoksia voi soveltaa myös vanhempien opiskelijoiden kanssa käytettäväksi.

Kuka kertoo? -opetuspaketissa tutkitaan kerrontaa ja tarinan rakentumista sekä kannustetaan median toimeliaampaan käyttöön. Opetuspaketissa mukana olevat videoteokset kyseenalaistavat television, nykyelokuvan ja tietokonepelien tavanomaisia kerronnan tapoja ja kannustavat oppilaita kokeilemaan erilaisia liikkuvan kuvan kerronta- ja ilmaisumahdollisuuksia. Tekemisen myötä kasvaa myös kyky tulkita liikkuvaa kuvaa. 

Opetuspaketti on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäinen osa edustaa niin sanottua perinteistä elokuvakasvatusta, jossa perehdytään klassiseen tarinankerrontaan. Opetuspaketin toisessa osassa päähuomio on dokumentaarisessa elokuvassa. Kolmannessa osassa tarkastellaan kokeellista elokuvaa. Opetuspaketin kaikki osat sisältävät teosesimerkkejä ja harjoituksia, jotka tukevat oman mediatuotannon aloittamista varsinkin pienimpien koululaisten kanssa. Harjoitusten toteuttaminen ei vaadi suuria teknisiä resursseja. 

Opetuspakettiin kuuluvat tehtävät pohjautuvat Suomessa työskentelevien eturivin mediataiteilijoiden teoksiin. 

Tähän oppimateriaaliin sisältyvät teokset

Anssi Kasitonni: Liitäjät (2005, 13:36)

Pilvi Takala: Real Snow White (2009, 9:15)

Juha Mäki-Jussila: Roikku (2005, 2:15)

Oppimateriaalin tekijätiedot 

Oppimateriaali on tuotettu AV-arkin Mediataide kasvattaa! -hankkeessa.

Taiteilijat: Anssi Kasitonni, Juha Mäki-Jussila, Pilvi Takala
Käsikirjoitus: Miia Rinne
Toimitus: Elina Liikanen
Tuotanto: Hanna Maria Anttila
Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö

The post Mediataide kasvattaa! – Kuka kertoo? appeared first on Koulukino.

Oppimateriaali on suunnattu peruskoulun 4.–6. luokille.

Oppimateriaalin ovat laatineet erityisopettaja, FM Tuulia Niemi-Nikkola ja luokanopettaja, KM Henna Frilander-Sepponen.

Oppimateriaalin on tuottanut ja toimittanut Koulukino.

Materiaali on julkaistu vuonna 2024. Linkit on tarkistettu 11.11.2024.

The post Villi robotti appeared first on Koulukino.

Elokuva sopii erityisen hyvin ympäristöopin teemojen käsittelyyn 5.-6. luokalla. Materiaaliin on merkitty OPS:n ympäristöopin tavoitteet, joiden saavuttamista tehtävä tukee. Materiaalissa on mukana harjoituksia myös suomen kieleen ja kuvataiteeseen sekä ilmiöideoita.

OPS:in sisällöistä elokuva sopii erityisesti sisältöalueen S3 Löytöretkelle monimuotoiseen maailmaan käsittelemiseen. Elokuvassa käsitellään sekä luonnonympäristöä että ihmisen toimintaa Amazonilla ja se tarjoaa mahdollisuuden laajempaan ekologis-eettiseen keskusteluun ihmisen vastuusta. Karttojen ja geomedian käyttäminen sopii elokuvan parissa työskentelyyn luonnostaan.

Oppimateriaalin on laatinut erityisopettaja, FM Tuulia Niemi-Nikkola.

Oppimateriaalin on tuottanut ja toimittanut Koulukino.

Materiaali on julkaistu vuonna 2021. Linkit on tarkistettu 31.8.2021.

The post Ainbo – Amazonin sademetsän rohkein tyttö appeared first on Koulukino.

Synopsis
Räyhä-Ralf ja Nelli ovat pelihahmoja, jotka asuvat pelihallissa. Päivisin Nelli ja Räyhä-Ralf ovat  töissä peleissään ja iltaisin he viettävät aikaa yhdessä. Räyhä-Ralf on täysin tyytyväinen rauhalliseen, tasaiseen elämään kun taas Nelli haikailee seikkailujen ja jännityksen perään.

Ralf päättää piristää Nelliä ja tekee tämän kilpa-autopeliin lisäradan, jotta Nelli saisi jännitystä elämäänsä. Nelli innostuu radasta, mutta ihmispelaaja, joka ohjaa Nelliä pelissä, haluaisi Nellin pysyvän omalla radallaan. Ihmispelaaja hermostuu, kun pelikoneen Nelli ei tottele hänen ohjausliikkeitään ja vääntää vahingossa pelikoneen ratin irti. Koska Nellin peliä ei enää valmisteta, on ainut vaihtoehto ostaa uusi ratti käytettynä nettikauppa eBaystä. Ratti on kuitenkin niin kallis, ettei pelihallin omistaja halua ostaa uutta.

Pelihalliin on asennettu uusi laite, WiFi. Ralf on kuullut, että sieltä on mahdollista löytää kaikkea. Niinpä hän päättää lähteä yhdessä Nellin kanssa etsimään uutta rattia WiFin kautta eBaystä. Ralf ja Nelli onnistuvat löytämään ratin, mutta koska he eivät ymmärrä nettihuutokaupan sääntöjä, tarjoavat he ratista epähuomiossa 27 001 dollaria. Kauppa on voimassa 24 tuntia ja siinä ajassa Ralfin ja Nellin pitäisi saada kasaan riittävästi rahaa voidakseen lunastaa ostoksensa.

Nelli ja Ralf kuulevat, että he voivat ansaita rahaa, jos he onnistuvat varastamaan Shank-nimisen pelihahmon auton Teuraantie-nimisessä pelissä. Nelli ja Ralf epäonnistuvat varkausyrityksessään, mutta Nellin ajotaidot tekevät Shankiin vaikutuksen ja tämä neuvoo kaksikkoa hankkimaan rahaa tekemällä hassuja videoita. Ralf ryhtyy tuumasta toimeen ja pian hänen videonsa nousevat nettihiteiksi. Apua Ralf ja Nelli saavat internetin pääalgoritmi Yesssiltä.

Neli lähtee keräämään Ralfin videoille tykkäyksiä ja ymmärtää samalla, että hänen unelmansa on ajaa autoa Teuraantie-pelissä. Ralph ihmettelee, miksei Nelliä kuulu takaisin eBaylle, missä Ralf odottaa tätä lunastamansa ratin kanssa. Kärsimätön Ralf soittaa Nellille ja kuulee vahingossa, kuinka tämä suunnittelee jäävänsä Teuraantielle. Ralf haluaa saada Nellin pois Teuraantie-pelistä ja vie sinne viruksen. Virus karkaa pelistä ja melkein tuhoaa koko internetin. Lopulta Ralf saa viruksen pysäytettyä myöntämällä, että ystävien ei aina tarvitse haluta samoja asioita ja että Nellin ja Ralfin ystävyys voi jatkua, vaikka Nelli viettäisikin aikaa Teuraantie-pelissä.

Oppimateriaali on suunnattu 3.-6. luokille.

Oppimateriaalin on laatinut toimittaja ja mediakasvattaja Anna Takala.

Oppimateriaalin on tuottanut Koulukino.

Lue myös Media-avaimen arvio elokuvasta.

The post Räyhä-Ralf valloittaa internetin appeared first on Koulukino.

Eräänä päivänä Nokia-nimisessä yhtiössä tajutaan, että pian jokaisella on matkapuhelin. Viime vuosituhannen lopussa ja uuden alkaessa Nokia on kuuma nimi ympäri maailmaa. Yrityksen innovatiivinen ja aikaansa askeleen edellä oleva tutkimus- ja tuotekehitystyö sekä harvinaisen innostunut ilmapiiri vie Nokiaa eteenpäin. Voittoisa kulku huipentuu siihen, että joka neljännessä taskussa ympäri maailmaa soi suomalainen kännykkä ja Nokia tune on maailman tunnetuin soittoääni. Suomalainen puhelin on ilmiö.  Nokia: ”Connecting People"

Arto Koskisen dokumenttielokuva Nokia Mobile – matkapuhelimen tarina käy läpi suomalaisen matkapuhelimen synnyn, menestyksen ja tuhon ajan. Nokian avulla Suomi nousi masennuksen kourista matkapuhelinmaailman johtajaksi. Vuonna 2013 Nokia myytiin Microsoftille; minkälaisten vaiheiden jälkeen yksi nykyajan menestyneimmistä teknologiayrityksistä ajautui umpikujaan? Voimmeko oppia saagasta jotain? Tarina aukeaa keksijöiden ja insinöörien näkökulmasta – niiden ihmisten kertomana, jotka työskentelivät yhtiössä alusta alkaen, kukoistuksen aikana ja lopun häämöttäessä: ”We were connecting people”..
(Lähde: Illume Oy)

Oppimateriaali on suunnattu yläkouluihin, lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin.

Oppimateriaalin on laatinut Valentina Mäntylä.

Oppimateriaalin on tuottanut Koulukino.

Elokuvasta voi tilata koulukinonäytännön elokuvateatteriin!

Materiaali on julkaistu vuonna 2018. Linkit on tarkistettu 26.9.2018.

The post Nokia Mobile – matkapuhelimen tarina appeared first on Koulukino.

Synopsis: Elokuvan kesäkurpitsa ei ole vihannes vaan pieni 9-vuotias rohkea poika. Alkoholistiäitinsä äkillisen kuoleman jälkeen Courgette eli Kesäkurpitsa jää orvoksi. Ystävällinen poliisivirkailija Raymond saattaa Kesäkurpitsan lastenkotiin, jossa hän ystävystyy lastenkodin muiden lasten kanssa. Yksi lapsista, Simon, kertoo Kesäkurpitsalle lasten vaikeista perhetaustoista ja lopulta Kesäkurpitsakin uskaltautuu kertomaan omastaan. Simon, Ahmed, Jujube, Alice ja Beatrice, jokainen heistä, on joutunut kokemaan omanlaisen vaikean lapsuuden, joita Simonin sanoin yhdistää se ”ettei rakkautta ole jäänyt heille jaettavaksi”.

Lastenkotiin saapuu uusi lapsi, Camille, jonka jälkeen mikään ei ole ennallaan. Kesäkurpitsa ja muut lapset oppivat ystävyydestä ja luottamuksesta sekä siitä, miltä tuntuu kokea onnellisuutta ja iloa. Poliisivirkailija Raymond pitää säännöllisesti yhteyttä Kesäkurpitsaan. Raymondin, uusien ystävien ja Camillen avulla Kesäkurpitsa lopulta oppii luottamaan, löytää rakkauden elämäänsä ja saa uuden oman perheen.

Oppimateriaali on suunnattu 5.-9. luokille, mutta sopii myös lukioihin ja ammatilliseen opetukseen. Oppimateriaali sopii erityisesti elämänkatsomustiedon, terveystiedon sekä yhteiskuntaopin opetukseen.

Oppimateriaalin on laatinut luokanopettaja ja kulttuurituottaja Melina Lukkarinen.

Oppimateriaalin on tuottanut Koulukino.

Materiaali on julkaistu vuonna 2017. Linkit on tarkistettu 4.5.2017.

The post Elämäni Kesäkurpitsana appeared first on Koulukino.

Oppimateriaali on suunnattu yläkouluihin sekä lukioihin ja muihin toisen asteen oppilaitoksiin. Esitellyt tehtävät ovat pääosin keskustelunavauksia ja monet niistä ohjaavat etsimään lisätietoa. Normit nurin materiaali tarjoaa tarvittaessa hyvää tukea kulttuurisesta syrjinnästä ja normeista keskustelemiseen.

Oppimateriaalin on laatinut FM Myrtti Lehtinen.

Oppimateriaalin on tuottanut Koulukino.

The post Hidden Figures appeared first on Koulukino.

Elokuvan synopsis: Soppalinnan salaseura kertoo 10-vuotiaasta Marista, fiksusta ja rohkeasta tytöstä, joka asuu Soppalinnan satukaupungissa. Marin vanhemmat ovat aina töissä ja hän viettääkin suuren osan vapaa-ajastaan isoisänsä Peeterin kanssa, joka työskentelee yliopistossa professorina. Marilla on kolme oikein hyvää ystävää, joiden kanssa hänellä on salaseura. Tämä neljän nokkelan nuoren porukka ratkoo Marin isoisän keksimiä aarteenetsintätehtäviä.

Eräänä päivänä pikkukaupungin rauha järkkyy, kun salaperäinen myrkky saa aikuiset käyttäytymään pikkulasten tavoin. Salaseura joutuu keskelle huimaa seikkailua! He laittavat kaiken nokkeluutensa ja rohkeutensa peliin löytääkseen vastamyrkyn ennen kuin on liian myöhäistä. Siinä sivussa he joutuvat pakenemaan kiusaajia ja uhkaavaa pahantekijää. Onnistuvatko sankarimme löytämään vastamyrkyn ajoissa ja pelastamaan rakkaimpansa?

Soppalinnan salaseura pohjautuu Mika Keräsen tuotantoon ja suosittuihin lastenkirjoihin Oranssi polkupyörä ja Hopeinen aarrearkku. Elokuva on virolais-suomalainen yhteistuotanto, jonka teema tuo mieleen 1940–1960-luvuilla kirjoitetut Viisikot!

Elokuvan on ohjannut Margus Paju ja suomeksi dubatun version on ohjannut Pekka Lehtosaari. Soppalinnan salaseuran ovat tuottaneet Jesse Fryckman, Esko Rips ja Diana Mikita.

Käsikirjoittaja: Mika Keräsen romaanin pohjalta Christian Gamst Miller-Harris ja Mihkel Ulman

Oppimateriaali on suunnattu 3. ja 4. luokille.

Oppimateriaalin on laatinut luokanopettaja ja kulttuurituottaja Melina Lukkarinen.

Oppimateriaalin on tuottanut Koulukino.

Materiaali on julkaistu 2016. Linkit on tarkistettu 10.4.2020.

The post Soppalinnan salaseura appeared first on Koulukino.