Chocolat

Sirkus ja klovneria

Klovnerian historia

Monilla alkuperäiskansoilla on ollut kulttuurissaan ilveilijöitä, joilla on ollut lupa tehdä pilaa yhteisön pyhistä rituaaleista mitä erilaisimmilla tavoilla (esim. väärinpäin ratsastaminen hevosen selässä, takaperin juokseminen, käsillä kävely). Tärkeitä vaiheita klovnerian historiassa ovat kuitenkin olleet antiikin Kreikan ja Rooman aika, jolloin teatterin arvostuksen myötä monenlaiset ilmaisumuodot pääsivät kehittymään. Antiikin ajan esityksissä nähtiin esittäjiensä kehittämiä ja improvisoimia farsseja.

Kaikkein merkittävimmin nykypäivän klovnerian syntyyn on vaikuttanut italialainen teatterityyli commedia dell’arte, joka kukoistuskausi jatkui 1400-luvulta aina 1800-luvun alkuun saakka. Tyyliltään se oli farssimaista, meluisaa ja improvisoivaa.

Klovnit ja sirkus löysivät toisensa vasta 1800-luvulla, ja vähitellen klovnin rooli vakiintui korvaamattomaksi osaksi sirkusta. Klovnin tehtäväksi tuli purkaa jännitteet vaarallisten ja jännittävien ohjelmanumeroiden jälkeen. Hänen rooliinsa kuului myös yhteyden synnyttäminen katsomon ja esiintymisalueen, maneesin, välille.

Klovnerian tärkeimmäksi hahmoksi muotoutui vähitellen augustiklovni (yleensä klovneista puhuttaessa ihmiset viittaavat juuri augustiin). Augustiklovnin syntytarina on mielenkiintoinen. Kerrotaan, että eräänä päivänä vuonna 1869 Berliiniläisessä Renz-sirkuksessa esiintynyt taitoratsastaja Tom Bellinger laittoi peruukin päähänsä, käänsi takkinsa nurinpäin ja hyppäsi hevosen selkään ratsastamaan; tämä aiheutti välittömän naurunremakan yleisössä, ja se teki vaikutuksen sirkuksen johtajaan. Yleisö huusi esiintyjälle ”Auguste!”, joka sen aikaisella saksalaismurteella tarkoitti idioottia.

Lähde: Siljamäki, Jari: Klovnerian käsikirja. Atena kustannus Oy. Porvoo 2010.

 

Klovnityypit

Klovnihahmot jaetaan pääosin kolmeen tyyppiin: valkoiseen klovniin, augustiin ja kulkuriklovniin. Vaikka kullakin tyypillä on omat piirteensä, saattavat ne tekijästä tai kulttuurista riippuen sekoittua.

Valkoinen klovni

Valkoinen klovni on olemukseltaan elegantti, jopa aristokraattinen. Hän käyttäytyy arvokkaasti mutta on aina valmis kujeilemaan augustiklovnin kustannuksella (nämä kaksi kulkevat usein parina). Valkoinen klovni edustaa korkeaa statusta, auktoriteettia ja on alati neuvomassa augusteja. Valkoisen klovnin kasvot on maalattu valkoisiksi, hänellä ei ole punaista nenää ja kulmakarvat ovat korostetusti esillä oikeiden kulmakarvojen yläpuolella. Huulet ja korvat voivat olla punaiset. Vaatetuksena hänellä on jotain tyylikästä, kuten paljettiasu, ja päässä valkoinen suippohattu.

Augusti

Augustiklovni on se klovneista, joka joutuu aina vaikeuksiin ja käyttäytyy kuin pieni lapsi. Hän näyttää tekevän kaiken väärin ja yksinkertaisimmatkin tehtävät ovat hänelle ylivoimaisen vaikeita. Naiivius ja leikkimielisyys tekevät augustista kuitenkin sympaattisen ja rakastettavan hahmon.

Klassisella augustilla on päällään liian isot vaatteet, näyttävä meikki, punainen nenä ja suuret kengät. Vaikka augustilta puuttuisivatkin klassiset ulkoiset tunnusmerkit, kyse on ennen kaikkea hahmon henkisistä ominaisuuksista ja sitä kautta tavasta toimia ja reagoida ympäristöönsä. Monet augustiklovnit eivät nykyään käytä meikkiä laisinkaan. Augusti on klovnerian keskeisin ja tärkein tyyppi.

Kulkuriklovni

Kulkuriklovni syntyi alun perin vaudeville-näyttämöillä kulkurihahmoisten jonglöörien saadessa suurta suosiota. Uusi kulkurityyppi parodioi hienostuneita jonglöörinumeroita, ja menestys oli taattu.

Hahmon esikuvia ovat tosielämän kodittomat kulkurit, jotka matkustavat paikasta toiseen ja kerjäävät ruokansa. Kulkuri on ristiriitainen hahmo: hän on samaan aikaan melankolinen ja huono-onninen mutta myös aina optimistinen. Vaatteinaan hän käyttää kuluneitä, repaleisia rytkyjä, hänellä on punertava nenä ja usein myös ajamaton parransänki (tavallisesti maalattu).

Lähde: Siljamäki, Jari: Klovnerian käsikirja. Atena kustannus Oy. Porvoo 2010.

Kysymyksiä

  • Minkälaiselta Devreaux’n pariskunnan sirkus näyttää? Minkälaisia ohjelmanumeroita sirkusesitys sisältää?
     
  • Miltä sirkuslaisten elämä näyttää esitysten ulkopuolella? Miten he asuvat? Mistä asioista he keskustelevat?
     
  • Miten Footit löysi Chocolatin, ja miksi hän halusi tämän parikseen?
     
  • Minkälaista hahmoa Footit esitti ennen Chocolatin tapaamista, entä Chocolat?
     
  • Miten valkoisen klovnin hahmo ilmenee Footitissä, entä augustin Chocolatissa?
     
  • Miten Footitin ja Chocolatin hahmot kehittyvät yhteisen esiintymisen myötä? Mitä uutta tai erilaista hahmoissa on aikaisempaan verrattuna? Mitä arvelet, miksi hahmot kehittyvät sellaisiksi kuin kehittyvät?
     
  • Miten Footitin ja Chocolatin klovnihahmot edustavat heitä itseään? Näkyykö heidän oma persoonansa hahmoissa?
     
  • Miten Footitin ja Chocolatin elämä muuttuu Pariisiin siirtymisen jälkeen? Näkyykö tämä muutos heidän persoonassaan?
     
  • Mitä arvelet, oliko tarjous liittyä arvostettuun pariisilaiseen sirkukseen hyvä vai huono ajatus? Mitä siitä seurasi Footitille ja Chocolatille? Entä mitä tapahtui Footitin ja Chocolatin väliselle ystävyydelle?

Tehtävä

Mikäli klovnihahmot kiinnostavat enemmän, voitte luoda sellaiset pareittain itsellenne ja valmistella lyhyen esityksen! Mikä hahmotyyppi olisit, miltä hän näyttäisi, mikä hänen nimensä olisi? Mikä olisi esityksenne keskipiste, olisiko se vaatetuksellinen vai akrobaattinen näyttävyys?

Suomalainen sirkus

  • Keskustelkaa vielä siitä, miltä sirkus näyttää tänä päivänä (Suomessa ja maailmalla) ja minkälaista sirkustoimintaa nykyään järjestetään. Onko se enemmän katsottavaa performanssia vai osallistavaa, sosiaalista toimintaa? Minkälainen asema sirkustoiminnalla on suomalaisessa yhteiskunnassa? Entä minkälainen mielikuva sinulla on sirkuksesta? Oletko joskus käynyt sirkuksessa? Mitä vierailusta jäi mieleen?

Voitte tutustua kotimaiseen sirkustarjontaan ja –koulutukseen mm. seuraavilla sivustoilla:

http://www.sirkusinfo.fi/fi/

http://www.cirko.fi/

Elokuvasta voi tilata koulukinonäytännön elokuvateatteriin.

Materiaaliin liittyvät elokuvat

Chocolat

(Chocolat)

Ohjaaja: Roschdy Zem

Maa: Ranska Vuosi: 2015

Kesto: 119min Ikäraja: 12

Levittäjä: Future Film

Näyttelijät:
Omar Sy, James Thierrée


Koskettava tarina klovnikaksikosta, joka valloitti ranskalaisten sydämet 1800-luvun lopussa.

Oppimateriaalit ja elokuvat Sopivan elokuvan valitseminen Elokuvateatterien ja levittäjien yhteystietoja Koulukinonäytännön järjestäminen elokuvateatterissa Ohjeita elokuvan katsomiseen koulussa