keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukinon palautekyselyyn

Arvomme kaikkien palautetta antaneiden kesken elokuvalippuja

SV | EN | RU
Jukka Silokunnas: Elinkaara (2011)

Jukka Silokunnas: Elinkaara (2011), kesto 1:20

Kuvaus teoksesta:

Elinkaara on pysäytyskuvilla animoitu videoteos, jonka lähtökohtana ovat tieteelliset dokumentit maatuvista eläimistä. Teos on kuvattu taiteilijan syntymäkodin pihalla. Taiteilija sai maatuvan auton lahjaksi isältänsä kun hän oli 17-vuotias.

Taiteilijan kuvaus teoksen synnystä, omasta työskentelystään ja taiteesta osana oppimisprosessia.

“Yhden ihmisen jalanjälki on pieni, mutta ajan kanssa kiveenkin ilmestyy kuluma, kun samasta kohdasta kävellään tarpeeksi usein. Mietin ihmisen mahdollisuutta nähdä oman elämänsä aikana ympärillään tapahtuvaa muutosta. Auto maatuisi joskus luontoon, mutta en ehtisi elinaikanani nähdä sen katoamista. Aloin jo ennen tätä elokuvaa kuvaamaan samankaltaisia teoksia, joissa luonnollinen maatumisprosessi tehdään animoiden jollekkin ‘luonnottomalle’ esineelle.”

“Itse tekemisen aikana mietin omaa rooliani tässä ympäristössä, jossa ihminen pystyy luomaan luonnollisista materiaaleista jotain luontoon kuulumatonta. Teos antaa mahdollisuuden miettiä miten paljon aikaa luonnolta kuluu päästä eroon ihmisen jäljistä.”

“Taide antaa luvan leikkiä, ilman leikkiä ei ole mitään.”

Teokseen liittyvät tehtävät:

  1. Keskustelun tueksi

Jukka Silokunnaksen Elinkaara-teos kuvaa humoristisesti auton elinkaarta. Auto hajoaa ja katoaa silmien edessä aivan kuin mädäntyvä hedelmä.
Voiko auto hajota ja maatua itsestään?
Millainen auton elinkaari oikeasti on?

Ps. Elinkaara-teoksen tuotantoon voi tutustua katsomalla YouTubesta videon Näin tehtiin Elinkaara.

  1. Nopeasta hidas

Kuvatkaa jokin nopea tapahtuma ja hidastakaa video. Mitä sellaisia asioita hidastus tuo esille, joita ei normaalinopeudella ehtinyt näkemään ja havainnoimaan?

  1. Projekti

Timelapse-tekniikan avulla voidaan nopeuttaa hitaita tapahtumia, jolloin ne ovat helpommin havaittavissa. Timelapse-kuvauksessa kamera asetetaan pitkäksi aikaa ottamaan valokuva halutuin väliajoin. Timelapse-videoita tehdään usein esimerkiksi luonnonilmiöistä (auringon nousu, pilvien liikkeet) tai maatumisesta (omenan mädäntyminen). Kuvausjakson pituus riippuu kuvattavassa kohteessa tapahtuvan muutoksen nopeudesta. Jos haluaa nähdä omenan mädäntyvän nopeutettuna, pitää kamera asettaa kuvaamaan vaikkapa yksi kuva tunnissa viikon ajan. Kun otetut valokuvat katsotaan peräkkäin videona, syntyy vaikutelma nopeutetusta tapahtumasta.

Tehkää oma timelapse-video. Millaisia hitaita tapahtumia sinä voisit tallentaa timelapse-kuvauksella? Mitä sellaisia asioita timelapse-kuvauksella voidaan tuoda esille, jotka muuten jäävät huomaamatta? 

Monille älylaitteille on saatavissa ohjelmia, joilla voi tehdä timelapse-videoita. Ohjelmissa voi asettaa haluamansa aikavälin kuvien ottamiselle ja katsoa valmiin filmin kuvien ottamisen jälkeen. Voitte hakea sopivia ohjelmia esim. hakusanalla “timelapse”. Timelapse-kuvausta voi tehdä myös tavallisella kameralla, jolloin voi seurata kellosta aikaa ja ottaa kuvan vaikkapa 10 sekunnin välein. Lopputuloksen voi katsoa suoraan kameran näytöltä selaamalla kuvia nopeasti. Kuvat voi tarvittaessa liittää videoksi useilla tietokoneiden editointiohjelmilla.

Huom! Oikea kuvausväliaika riippuu kuvauskohteen liikkeestä ja löytyy kokeilemalla. Kameraa ei kannata liikuttaa kuvauksen aikana, aseta se siis tukevalle alustalle tai jalustalle.