keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU
SV | EN | RU
Orava (2026) Kuva: B-Plan Distribution Oy.

Luku- ja keskustelutehtävä

Orava-elokuvan sisäinen jännite perustuu osaltaan ihmisen ja luonnon vastakkainasettelulle. Ihminen edustaa järjestystä, ennakoitavuutta, sääntöjä ja selkeyttä. 

Eläin puolestaan näyttäytyy arvaamattomana, metsämaasto epätasaisena ja ehkä epämukavanakin. Siitä huolimatta – tai ehkä juuri sen ansiosta – ihmiset Pasi ja Emilia ovat inhimillisempiä ja aidompia silloin, kun he ovat tekemisissä luonnon kanssa.

Lukekaa ennen keskustelua ohjaaja Markus Lehmusruusun ajatuksia ihmisestä, luonnosta ja Oravasta:

“Elokuvan taustalla on oma tragikoominen luontosuhteeni. Rakastan luontoa ja eläimiä, mutta yhtä lailla rakastan mukavaa, teknologian kyllästämää ja luonnosta monella tapaa vieraantunutta kaupunkielämääni. Tästä havainnosta syntyi idea: miltä näyttäisi tulevaisuuden maailma, jossa ei ole enää lainkaan luontoa tai eläimiä? Ja voisiko ihminen olla onnellinen tuollaisessa maailmassa?” (Lähde: B-Plan.fi)

“Rakastan luontoa ja eläimiä ja viihdyn luonnossa. Samaan aikaan olen kaupungistunut, mukavuudenhalunen nykyihminen, joka muutaman yön jälkeen kaipaa suihkua tai mikroaaltouunia tai jotain.” (Lähde: Episodi.fi)

“Samalla – – herkkien ja vaistonvaraisten villieläinten kanssa työskentely konkretisoi yhden elokuvan ydinajatuksista: Ihminen ei voi, eikä hänen kuulukaan kontrolloida kaikkea. Lopulta Orava on minulle elokuva rakkaudesta ja kaipuusta yhteyteen sekä itsensä, toisen ihmisen että luonnon kanssa.” (Lähde: elokuvan presskit)

“Jossain vaiheessa kirjoittamista tajusin, että se [elokuva] kertoo välinpitämättömyydestä. En halunnut tehdä mitään perusdystopiascifiä. Pyrkimys oli, että se on enemmän utopia kuin dystopia. – – Ihmiset ovat vapaita ja tekevät mitä tahansa, mutta se on johtanut maailmaan, joka on tavallaan mitä he haluavat ja vaikuttaa kivalta. Pääsin ihmislajin tarkasteluun kiinni sitä kautta, että jos minulle annetaan vapaat kädet niin en välttämättä tee mitään epämukavia valintoja.” (Lähde: Episodi.fi)

Keskustelkaa pienryhmissä:

  • Yksi elokuvan mainoslauseista sosiaalisessa mediassa on “Elokuva eläimellisistä vieteistä”. Miten se mielestäsi näkyy elokuvassa?
  • Kitkan tavoittelu tai friction maxxing on ilmiö, jossa asioiden eteen pyritään näkemään enemmän vaivaa. Liian helppo ja optimoitu elämä koetaan tylsistyttävänä ja jopa lamaannuttavana. Mitä mieltä olet tästä?
  • Sanotaan, että “seksi on maailman luonnollisin asia”. Mitä se tarkoittaa? Pitääkö se paikkansa elokuvassa? Pitääkö se paikkansa sinun arjessasi, yhteiskunnassasi tai kulttuurissasi?
  • Muistele elokuvan loppukohtausta. Pasi sanoo: “Mutta ehkä tämä metsä voisi olla jotenkin hiukan… avarampi?” Mitä mieltä olet Pasin lausahduksesta? Mitä arvelet, että Pasille ja Emilialle tapahtuu?

Luontokato

Orava-elokuvassa eläinten kerrotaan kuolleen sukupuuttoon, ja koko eläimen käsite on ihmisille vieras. 

  • Millaisia tunteita elokuvan luontokato herätti sinussa?
  • Voivatko ihmiset elää kokonaan erillään luonnosta? Miksi tai miksi ei?

Vinkki! Jos haluatte käsitellä elokuvaa luonnonsuojelun ja ympäristötunteiden näkökulmasta, hyödyntäkää Koulukinon oppimateriaalia elokuvaan Havumetsän lapset!

Elokuvan oravat

Orava-elokuvan orava on oikea, elävä eläin, jota näyttelee vuorotellen kolme koulutettua rescue-oravaa. “Kokenut unkarilainen eläinkouluttaja Árpád Halász koulutti elokuvaa varten kolme oravaa. Halász on aiemmin kouluttanut muun muassa erilaisia eläimiä Yorgos Lanthimosin Poor Thingsiin, Harrison Fordin koiran Blade Runner 2049:seen ja yli 200 koiran joukkokohtauksen White God -elokuvaan.” (Lähde: Orava-elokuvan presskit)

Kuvataiteen tehtävä. Omakuva eläimen kanssa. Toteuta valitsemallasi tekniikalla omakuva, jossa on mukana myös eläin. Minkä eläimen valitset ja miksi? Liittyykö valintaasi symboliikkaa?