keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukinon palautekyselyyn

Arvomme kaikkien palautetta antaneiden kesken elokuvalippuja

SV | EN | RU

Kannanotto: Lastenkulttuuri saa osansa leikkauksista lupauksista huolimatta

Suomalaisesta kulttuurista ja taiteesta leikataan. Juhlapuheissa sekä tämänhetkinen tiede[1]ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie (kok.) että hänen edeltäjänsä Sari Multala (kok.) ovat painottaneet, että kulttuurin leikkaukset eivät kohdistu lastenkulttuuriin. Tämä lupaus ei ole pitänyt.

Tällä viikolla julkistetuissa Opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2025 yleisavustuksissa taiteen ja kulttuurin valtakunnallisten yhteisöjen toimintaan leikkausten alle ovat jääneet muun muassa Koulukino (leikkaus 39 000 €, -24 %), Konserttikeskus (85 000 €, -13 %), Lukukeskus (45 000 €, -13 %), Lastenkirjainstituutti (39 000 €, -26 %) ja Taiteen perusopetusliitto (10 000 €, -13 %).

Yleisavustus on monen lastenkulttuuritoimijan päärahoitus. Esimerkiksi Konserttikeskukseen kohdistuneen leikkauksen vuoksi arviolta 45 000 lasta ja nuorta eri puolilla Suomea jää vaille kulttuurikokemusta pelkästään tänä vuonna.

Aiemmin tänä vuonna tulleet Taiteen edistämiskeskuksen eli Taiken avustuksissa tehdyt supistukset vaikuttavat nekin moneen lastenkulttuuritoimijaan. Avustussummia lastenkulttuurikeskuksien ja Suomen lastenkulttuuriliiton toimintaan vuodelle 2025 ei ole päätetty, vaikka vuodesta on pian neljännes kulunut.

Kaikkien tukien pieneneminen karsii lastenkulttuuria

Lastenkulttuuriin kohdistuvien määrärahojen ja tukien laskemisen tekee vaikeaksi se, että tukia myönnetään monille laajasti kulttuurin parissa toimiville tahoille, joiden toiminta vaikuttaa suoraan tai välillisesti myös lastenkulttuuriin. Tällaisia toimijoita ovat esimerkiksi kirjastot, teatterit, orkesterit, museot ja festivaalit, jotka järjestävät lasten tapahtumia muun toimintansa ohessa.

Koska lapsille suunnattu ohjelma on usein ollut maksutonta tai lähes maksutonta, valtion tuen väheneminen pakottaa toimijoita keskittymään maksukykyisimpiin yleisönosiin – eli ei ainakaan lapsiin ja nuoriin. Monet toimijat, jotka eivät suoraan identifioidu lastenkulttuuritoimijoiksi, hyödyntävät myös paljon lastenkulttuuripalveluita. Kun tällaisilta tahoilta leikataan, loppuvat myös monet ostopalveluina tai yhteistyönä toteutettavat lastenkulttuuritoiminnot.

Tilanne on Suomessa kulttuurin kentällä tällä hetkellä erittäin vakava, ja myös lastenkulttuurikentällä näkymät ovat huolestuttavat. Suomen lastenkulttuuriliitto on huolissaan sekä alan toimijoista ja taiteen ammattilaisten toimeentulosta että lasten ja nuorten kulttuurin saavutettavuudesta. Kulttuuri on hyvinvointia, ja lastenkulttuurista leikkaamalla leikataan aina myös lasten hyvinvoinnista – tulevaisuudesta.

Aleksi Valta

toiminnanjohtaja, Suomen lastenkulttuuriliitto ry

Joonas Keskinen

päällikkö, Taidetestaajat-ohjelma, Suomen lastenkulttuuriliitto ry

Noora Herranen

toiminnanjohtaja, Konserttikeskus

Outi Freese

toiminnanjohtaja, Koulukino