Kotimaisia elokuvia luvallisesti miljoonalle oppivelvolliselle 1,3 miljoonalla eurolla vuodessa monilukutaidon opettamiseen kouluissa ja oppilaitoksissa. Samalla tekijät saavat heille kuuluvat korvaukset elokuviensa käytöstä kouluissa.

Koulukinon hallitusohjelmatavoitteena on saada pysyvä lisäys valtion talousarvioon Opetushallituksen toimintamenojen momenttiin 29.01.02, josta maksetaan korvaukset kouluissa käytetyistä tekijänoikeuden alaisista aineistoista.

Elokuvan täydellinen puuttuminen maksettavien korvausten listalta on ollut jo vuosia täysin kestämätön tilanne. Momenttiin on saatu vuonna 2022 lisättyä maininta elokuvasta ja valtiovarainvaliokunta myönsi vuodelle 2023 eduskunnan jakamattomista varoista 700 000 euroa momentille, jotta kouluissa voidaan katsoa elokuvia Koulukino Suoratoistosta vuonna 2023. Toivomme asiaa ratkaistavaksi julkisen talouden suunnitelmassa. Tämä takaisi Koulukino Suoratoiston käyttöluvan noin miljoonalle oppivelvolliselle. Koulukino Suoratoisto -lupa tukee myös selkeää ja oikeudenmukaista tekijänoikeusjärjestelmää.

Eduskunnan sivistysvaliokunta ja valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaosto ovat pitäneet välttämättömänä jo vuosina 2019, 2020 ja 2021 elokuvien käyttökorvauksien saamista pysyvästi valtion budjettiin Opetushallituksen käyttömenoihin. Opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänyt jo vuonna 2021 momentille 1,3 miljoonan lisäystä ja Opetushallitus taas on esittänyt momentille noin 3,3 miljoonan lisäystä.

Koulukinon toiminta on ollut jo vuosia aliresursoitua. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämään Koulukinon vuosiavustukseen (tällä hetkellä 175 000 euroa) pitää saada korotusta vähintään 100 000 euroa. Näin liitymme toiveeseen kulttuurin osuuden nostosta vähintään yhteen prosenttiin tulevassa valtion budjetissa.

Tuotamme opetussuunnitelmiin sidottuja oppimateriaaleja sekä muuta aineistoa elokuvakasvatuksen tueksi ja audiovisuaalisen lukutaidon edistämiseksi. Koulujen opetussuunnitelmat tähtäävät oppiainerajat ylittävään opetukseen laaja-alaisen osaamisen kautta. Ne istuvat erittäin hyvin elokuvien ja muun audiovisuaalisten materiaalien käyttöön kouluissa ja varhaiskasvatuksessa.

Opetussuunnitelmat huomioidaan kaikissa Koulukinon oppimateriaaleissa. Koulukinon oppimateriaalit ovat pedagogisesti suunniteltuja opetuskokonaisuuksia, joissa on otettu huomioon eri-ikäisten lasten ja nuorten kyvyt käsitellä heille sopivien elokuvien sisältöjä ja audiovisuaalisen kerronnan keinoja. Niitä kohdennetaan varhaiskasvatuksesta lukioon ja ammatillisiin oppilaitoksiin. Oppimateriaalien kehittämisessä otetaan huomioon koulujen muuttuvat tarpeet, kuten opetussuunnitelmat ja ylioppilaskirjoitusten muuttuminen sähköisiksi.

Elokuvateatterikäynti pitää saada mukaan kuntien kulttuurikasvatussuunnitelmiin. Tämä tukisi kulttuurialan tulevaisuustyöryhmän Kulttuurin aika on nyt ja aina -ehdotuksia seuraavalle hallituskaudelle. Tätä teemme yhteistyössä Lastenkulttuurikeskusten liiton kanssa.

Koulukinonäytännön voi tilata yli 170 elokuvateatterista sekä 10 alueellisesta elokuvakeskuksesta ympäri Suomea. Koulukinonäytännöt järjestetään koulupäivän aikana paikallisessa elokuvateatterissa.

Pyrimme saamaan Koulukino Suoratoiston käyttöluvan hankinnan pysyvästi Opetushallituksen käyttölupien piiriin, jotta kotimainen elokuva opetusaineistona saataisiin koulujen käyttöön samoin kuin muutkin tekijänoikeuden alaiset teokset.

Kotimaiset elokuvat ja dokumentit, jotka eivät ole teatterilevityksessä, voi katsoa Koulukino Suoratoistosta. Varsinainen koulukinotoiminta kohdistuu kouluihin, päiväkoteihin, opettajiin ja oppilaisiin. Tavoitteena on tuoda koululaiset elokuvaelämyksen äärelle ja auttaa opettajia käsittelemään nähtyä yhdessä oppilaiden kanssa. Koko koulukinotoiminnan ideana on, että elokuvan katsomisen jälkeen opettajat ottavat elokuvat käsittelyyn keskustelemalla ja analysoimalla niitä yhdessä oppilaiden kanssa syventävien tehtävien avulla.

Koulukinon Media-avain tukee elokuvanlukutaidon kehittymistä perheissä. Palvelu tarjoaa hyödyllistä ennakkotietoa uusista elokuvista ja antaa eväitä elämysten purkamiseen yhdessä. Media-avaimen arviot tukevat kansallisten mediakasvatuslinjauksien tavoitteita ja Kuvaohjelmalain elokuva-alalta vaatimaa tiedottamisvastuuta ikärajoista ja mediakasvatuksesta.

Harrastamisen Suomen mallin elokuvaharrastuksen kehittämiseen 50 000 euroa ja toivomme Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman uudistusta.

Elokuva on toiseksi toivotuin kulttuuriharrastus Harrastamisen Suomen mallin koululaiskyselyissä (2022), joten sille on lasten ja nuorten osallisuuden näkökulmasta painava tarve. Tämän tarpeen toteuttaminen on mahdollista Harrastamisen Suomen mallin puitteissa, mutta jotta tässä onnistuttaisiin, tarvitaan elokuvaharrastustoiminnan valtakunnallista kehittämistä.

Koulukino on hoitanut asiantuntija- ja kehitystehtäviä Suomen mallin harrastustoiminnan järjestämisen ohessa. Lisärahoitus mahdollistaisi mm. pedagogisten materiaalien ja kuntien toimijoille suunnattujen täydennyskoulutusten toteuttamisen.

Toivomme, että lakia taiteen perusopetuksesta päivitetään. Lisäksi elokuvataiteen heikko asema taiteen perusopetuksessa olisi ymmärrettävä ja korjattava. Taiteen perusopetusta antavia oppilaitoksia on Suomessa satoja, mutta näistä vain kuusi antaa opetusta mediataiteissa – ja niistäkään kaikki eivät elokuvataiteessa.

Tällä hetkellä lasten ja nuorten on siis lähes mahdotonta harrastaa elokuvataidetta ohjatusti ja laadukkaasti. Tilanteen korjaamiseen tarvitaan valtakunnallista elokuvakasvatuksen asiantuntijuutta. Laadukkaan elokuvataidekasvatuksen varmistamiseksi elokuvan pedagogiikkaa on kehitettävä ja elokuvataide on kirjattava taiteen perusopetuslakiin itsenäisenä taiteenalueena.