Tekijänoikeusbarometrin mukaan 82 % suomalaisista on sitä mieltä, että tekijöiden tulee saada korvaus teosten käytöstä opetuksessa. Eduskunta on pitänyt välttämättömänä elokuvan mukaan ottamista koulujen käyttölupiin, mutta rahoitus tähän vielä puuttuu. 

Opettajat tuskailevat laadukkaan, laillisesti katsottavan elokuvamateriaalin puutetta opetuksessaan. Selkeä ja oikeudenmukainen tekijänoikeusjärjestelmä on sekä luovien alojen tekijöiden että sisältöjä käyttävien etu – tässä tapauksessa noin miljoonan oppivelvollisen. 

Valtiovarainministeriö on julkaissut äskettäin ehdotuksensa vuoden 2023 talousarvioksi. Ehdotus toimii pohjana hallituspuolueiden neuvotteluille syksyn budjettiriihessä. Koulukino on tyytyväinen siihen, että eduskunta on esittänyt panostuksia elokuvan luvanvaraiseen katsomiseen kouluissa ja toisen-asteen oppilaitoksissa.  

Opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänyt 1,3 milj. euron lisäystä kopiointi- ja muihin käyttöoikeuskorvauksiin.  

Koulukino pitää tärkeänä, että ministeriöiden ja valtiovarainministeriön välisissä jatkoneuvotteluissa sekä hallituspuolueiden budjettiriihessä vahvistetaan monilukutaidon ja medialukutaidon toteutumista lisäämällä toimintaedellytyksiä, jotta kotimaista elokuvaa voidaan käyttää opetuksessa. Vaikka Opetushallituksen toimintamenojen momenttiin 29.01.02 on jo lisätty elokuva, tarvittavaa euromääräistä lisäystä ei ole tehty. 

Opettajat tarvitsevat laadukkaita elokuvasisältöjä laillisesti 

Opetushallitus, Kopiosto ja APFI selvittivät yhdessä tv-ohjelmien ja elokuvien käyttöä opetuksessa peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa keväällä 2021. Elokuvia on selvityksen mukaan esittänyt yli 70 % opettajista, mutta vastaajista lähes 80 % ei tiennyt, onko elokuvan esittämiseen hankittu asianmukaista lupaa. Opettajalle voi myös olla epäselvää, mitkä sisällöt kuuluvat Opetushallituksen neuvotteleman nykyisen käyttöluvan piiriin ja mitkä elokuvat vaativat erillisen käyttöluvan hankkimista. 

Elokuvien käyttöä opetuksessa on selvitetty myös Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen tutkimuksessa, jossa nousee esiin audiovisuaalisten sisältöjen hyödyllisyys eri oppiaineiden opetuksessa. Haastatteluissa elokuvien julkisen esittämisen lupien hinta suhteessa koulujen rajalliseen budjettiin mainittiin korkeaksi ja toivottiin, että käyttölupia voitaisiin hankkia kouluille keskitetysti.   

Koulukino on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella sekä Kulttuurirahaston ja AVEKin tuella rakentanut kouluille sopivin esitysoikeuksin kotimaisia elokuvia sisältävän suoratoistopalvelun, joka löytyy osoitteesta koulukino.fi/suoratoisto. Koulukino Suoratoisto on valmis palvelu, joka ratkaisisi helposti laadukkaan elokuvasisällön saamisen keskitetysti koulujen käyttöön.  

Edistääkseen elokuvanlukutaitoa koulussa opettajat tarvitsevat laadukkaiden elokuvasisältöjen lisäksi myös oppimateriaaleja. Oppimateriaalien ja elokuvan tarvetta todentaa Pirjo Kuljun, Reijo Kupiaisen ja Mari Pienimäen raportti luokanopettajien käsityksistä monilukutaidosta.  Raportissa todetaan, että 97 % opettajista katsoo audiovisuaalisten tekstien lukemisen kuuluvan monilukutaitoon. Kuitenkin 46 % vastasi opettaneensa sitä hyvin vähän tai ei lainkaan.  

Koulukinolla on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus elokuvien oppimateriaalituotannosta, ja myös Koulukino Suoratoisto sisältää opetussuunnitelmiin sidotut elokuvaoppimateriaalit. 

Monilukutaito vahvistaa demokraattista yhteiskuntaa 

Elokuvan käyttö ja näyttö kouluissa toteuttaa opetussuunnitelmaa. Monilukutaito on kirjattu opetussuunnitelmiin läpi kaikkien kouluasteiden ja oppiaineiden laaja-alaisena osaamisalueena. Monilukutaidon perustana on laaja tekstikäsitys, johon elokuvakin kuuluu. Ylioppilaskokeisiinkin sisältyy liikkuvan kuvan analyysia, jota pitäisi olla mahdollista myös opettaa kouluissa.  

Kyky lukea audiovisuaalisia tekstejä on avaintaito yhteiskunnassa, jossa tarvitaan monilukutaitoisia kansalaisia. Viime aikoina on käyty laajaa yhteiskunnallista keskustelua lukutaidon heikkenemisestä. Aihe on saanut aikaan myös virallisia toimenpiteitä, kuten Opetushallituksen Lukuliikkeen koordinoiman Kansallisen lukutaitostrategian. Lukutaitoon on tehty panostuksia myös Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman mukaisesti Uudet lukutaidot -kehittämisohjelman sisällä. 

Molempien edellä mainittujen lähtökohtana on monilukutaito ja laaja tekstikäsitys. Tästä huolimatta käytännön toimenpiteissä korostuu yhä perinteinen tekstin luku- ja kirjoitustaito. Samalla monipuolisempi tekstien, kuten elokuvan, käyttö jää huomioimatta. Laajat lukutaidot ovat yksi demokraattisen yhteiskuntamme peruspilareista. Siksi tarvitaan mahdollisuuksia viedä elokuva ja elokuvakasvatus koulujen arkeen.  

Myös Eurooppaa kohdannut sota nostaa esiin kansalaisten medialukutaidon tärkeyden. Sen harjaannuttamiseen kouluissa pitää olla saatavilla laadukkaita aineistoja. Elokuvanlukutaito on perustaito, joka kehittää laajempaa audiovisuaalista lukutaitoa. Se tukee myös yleissivistyksen kehittymistä, ymmärrystä yhteiskunnasta ja itsestä. Audiovisuaalisten kertomusten vaarat tunnistetaan hyvällä lukutaidolla: ne hallitseva on vaikeammin huijattavissa ja harhaanjohdettavissa. 

Elokuvan täydellinen puuttuminen Opetushallituksen oppilaitoksille hankkimista käyttöluvista on korjattava ensi tilassa. Toivomme, että ratkaisu löytyy budjettiriihessä. 

Koulukino on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen yhdistys ja lastenkulttuurikeskus, jonka tavoitteena on laadukas media- ja elokuvakasvatus suomalaisissa kouluissa. Yhdistyksellä on kansallinen tehtävä lasten- ja nuortenelokuvakulttuurin ja elokuvakasvatuksen edistäjänä.