Heta Kuchka: Hurmaavat 2000, kesto 12:00

Kuvaus teoksesta

Nuori nainen uskoutuu katsojalle kuin parhaalle ystävälleen ja kertoo mieskokemuksistaan. 

Tietoja taiteilijasta

Heta Kuchka on suomalais-amerikkalainen taiteilija, joka asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän valmistui taiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta vuonna 2001. Kuchka on monipuolinen ja tuottelias taiteilija, joka käyttää töissään valokuvaa, liikkuvaa kuvaa ja piirroksia. Kuchkan teosten aiheina on kuolema ja vanheneminen, mutta yhtä lailla nuoret ja heidän ajatuksensa, ja taiteilija lähestyy aiheitaan lämpimällä huumorilla. Kuchka on palkittu vuoden nuorena taiteilijana vuonna 2006, ja 2014 hän edusti Suomea ARCOmadrid-taidemessujen FocusFinland-paviljongissa.

Teoksen teemat

Digitaalisuus ja siihen liittyvät ilmiöt vaativat uudenlaisia taitoja, tietoa ja asennetta. Kuka tahansa voi tuottaa sisältöä internetiin ja sosiaaliseen mediaan. Sisällön tuottamiselle ja sen julkaisemiselle on olemassa erilaisia digitaalisia alustoja. Blogit ovat sivustoja, joilla käyttäjät jakavat tarinoita omasta elämästään, ajankohtaisista aiheista tai kiinnostuksen kohteistaan tekstein ja kuvin. Julkaistu materiaali jää talteen blogiin luettavaksi ja julkaisuja on mahdollista kommentoida. Ihmiset voivat esiintyä blogeissaan omilla nimillään tai nimimerkeillä.

Vlogit eli videoblogit ovat Youtube-videopalvelussa yleistyneitä blogin kaltaisia julkaisuja. Vlogien pitäjiä kutsutaan myös tubettajiksi, ja vlogien seuraamisen ympärille on syntynyt oma fanikulttuuri.

Vlogeissa, kuten blogeissakin, sisällöt ovat usein henkilökohtaisia, liittyvät tekijän osaamiseen ja kiinnostuksen kohteisiin tai ajankohtaisiin aiheisiin.  

Sosiaalisen median henkilökohtaisten profiilien kautta ajatukset, kokemukset ja vastoinkäymiset tulevat enemmän tai vähemmän julkisiksi riippuen yksilön toimintatavoista ja periaatteista. Julkaisemiseen on olemassa erilaisia kanavia, joissa yleisöä on mahdollista rajata ja muokata haluamallaan tavalla. Käyttäjä voi valita, kuka julkaisut näkee ja hallita yksityisyyttään internetissä. Näitä kanavia ovat esimerkiksi Facebook, Instagram ja Snapchat. Palvelusta riippuen jakaminen voi tapahtua tekstein, kuvin tai videoin.

Teokseen liittyvät tehtävät:

1. Yksityinen vs julkinen

”Sä oot ainut joka tästä tietää. Et sit hiiskahda kenellekkään”, taiteilija vannottaa keskustelun toista osapuolta ja avautuu rakkaussuhteistaan. Hetki on tallennettu videolle ja julkaistu esitettäväksi. Henkilön yksityiselämästä ja tarinoista tulee näin julkisia. Sosiaalisen median aikana kuka tahansa voi jakaa elämäänsä ja kokemuksiaan muille ja valita, missä ja miten asia julkaistaan.

Pohtikaa, mitkä asiat ovat liian henkilökohtaisia jaettavaksi ja julkaistavaksi.

– Missä menee yksityisen ja julkisen raja?

– Miten yksityisen ja julkisen raja muuttuu eri tilanteissa?

– Käytätkö eri sosiaalisen median kanavia? Missä jaat kaikkein henkilökohtaisimmat asiat? Entä missä julkisempia? Käytätkö esimerkiksi eri sosiaalisen median kanavia yhteydenpitoon eri ihmisten kanssa? Jos, niin miksi?

Videoiden ja kuvien julkaisemiseen liittyy eettisiä kysymyksiä. Minkä kuvan julkaiseminen on oikein ja minkä väärin? Tutkikaa tapauksia, joissa julkaistusta videosta on aiheutunut ongelmia esimerkiksi kouluympäristössä. Keskustelkaa näistä tapauksista.

– Miten itsensä kuvaaminen eroaa toisten ihmisten kuvaamisesta?

– Mitä tarkoittaa yksityisyyden suoja?

– Tutkikaa, miten yksityisyyden suoja toteutuu sosiaalisessa mediassa?

– Onko se sama kaikille ihmisille?

– Julkisuus ja siihen liittyvä näkyvyys on myös monien ihmisten työtä.

– Millaisilla henkilöillä on pieni tai rajallinen yksityisyyden suoja?

2. Sometarina

Keksikää klassinen tarina, jolla on alku, keskikohta ja loppu. Se voi olla yksinkertaisesti pieni tapahtuma, jossa on yllättävä käänne lopussa. Kirjoittakaa se ensin perinteiseen tarinamuotoon. Kun tarina on valmis, pilkkokaa se osiin ja miettikää, miten kertoisitte sen sosiaalisen median päivitysten avulla. Päivityksiä ei ole välttämätöntä julkaista. 

Pohtikaa kenen tai keiden näkökulmasta tarinan kerrotte ja missä järjestyksessä julkaisut tehdään, jotta tarinasta tulee ymmärrettävä. Voitte käyttää julkaisuissa kuvia, tekstejä tai videoita ja valita haluamanne sosiaalisen median kanavan tai käyttää useita, esimerkiksi Facebook tai Instagram. 

Käykää julkaisut läpi ja keskustelkaa tehtävän herättämistä ajatuksista:
Miten kirjoitettu tarina eroaa sosiaalisen median avulla kerrotusta tarinasta?
Millaista tietoa sosiaalisen median päivitykset antavat, mitä ei kirjoitetussa tarinassa ollut?
Entä jäikö jotain kertomatta?

P.S. Voitte tutustua klassiseen tarinankerrontaan ja erilaisiin elokuvakerronnan muotoihin Mediataide kasvattaa! -sarjan Kuka kertoo? -oppimateriaalin avulla.

3. Mitä sylki someen tuo?

Sosiaalisen median päivitykset ja julkaisut voivat olla hyvin suunniteltuja ja harkittuja. Joskus näin ei kuitenkaan ole. Seuraavassa harjoituksessa päästetään irti kontrollista ja kokeillaan, millaisia asioita nopealla reagoinnilla ja improvisaatiolla voi saada aikaan!

Tehkää yhdessä improvisoitu video, jossa jokainen yksitellen asettuu kameran eteen. Valitkaa yhdessä jokin tunnetila tai aihe videolle, esimerkiksi kateus, ihastuminen, kaipaus, nolous tai julmuus. Ensimmäinen asettuu kameran eteen ja alkaa kertoa Heta Kuchkan Hurmaavat- teoksen tapaan tarinaa annetusta aiheesta tai tunnetilasta noin minuutin ajan. Seuraava jatkaa tarinaa siitä, mihin edellinen jäi, ja näin jatketaan, kunnes kaikki ovat osallistuneet videon tekoon. Voitte halutessanne muuttaa esiintyjien tunnetiloja! Tarkoitus on heittäytyä tarinoimaan vapaasti ja tunnetiloihin voi eläytyä haluamallaan tavalla: liikkumalla, katseella tai vaikka olemalla hiljaa!

Pyrkikää kuvaamaan video erillisessä tilassa ilman yleisöä. Jokainen esiintyjä voi käydä tilassa vuorotellen ja katsoa kamerasta edellisen tarinan.Katsokaa video kuvauksen jälkeen yhdessä ja keskustelkaa käyttäen apuna seuraavia kysymyksiä.
Miltä improvisoiminen tuntui?
Millaisia asioita videolle päätyi?
Missä tälläisen videon voisi julkaista?
Onko videolla kohtia, joita ei voisi julkaista?
Olisiko julkaisualustalla, esimerkiksi sosiaalisen median alustalla merkitystä julkaisemiselle?