Kollektivschuld tarkoittaa ajatusta siitä, että rikoksista tai vääryyksistä eivät ole vastuussa vain yksittäiset tekijät, vaan myös kokonainen ryhmä tai yhteiskunta kantaa osan vastuusta.

Käsite tuli erityisen tunnetuksi toisen maailmansodan jälkeen keskusteluissa siitä, oliko Saksan kansalla yhteisvastuu kansallissosialismin rikoksista. Tällöin ei yleensä tarkoiteta jokaisen yksilön henkilökohtaista syyllisyyttä, vaan pikemminkin moraalista tai yhteiskunnallista vastuuta – esimerkiksi hyväksynnän, sivustakatsojuuden tai vastarinnan puutteen kautta.

Nykyään käsitettä tarkastellaan usein kriittisesti, koska syyllisyys nähdään ensisijaisesti yksilöllisenä eikä sitä voida automaattisesti siirtää kokonaisille ryhmille.

Lähteet:
Wikipedia: Kollektivschuld
Wikipedia: Westdeutsche_Studentenbewegung_der_1960er_Jahre

Kysymyksiä keskustelun tueksi

• Elokuvassa Amerikkaan muuttanut Theo-eno sanoo Nanningille unisegvenssissä “Du bist nicht schuld, aber du hast dennoch damit zu tun?” (Sinä et ole vastuussa, mutta olet osallisena). Mitä tämä voisi tarkoittaa suhteessa kollektiiviseen syyllisyyteen?
• Minkälaisia tunteita sodan hävinneillä saksalaisilla saattoi olla? Millä lailla häpeä ja syyllisyys liittyvät kokemukseen sodan häviäimisestä? Löydätkö yhtäläisyyksiä suomalaisten kokemukseen jatkosodasta ja sen häviämisestä?
• Onko Nanning elokuvassa uhri vai sivustakatsoja? Voivatko lapset olla vastuussa vanhempiensa teoista? Millä lailla sodan traumat voivat vaikuttaa ylisukupolvisesti?
• Elokuva kuvaa Nanningin kasvua ja poliittista heräämistä, hän tulee tietoiseksi ympäristönsä ristiriitaisuuksista ja vanhempiensa teoista. Kansallissosialistinen maailmankuva saa säröjä. Kuvittele miten Nanningin tarina jatkuisi Hampuriin muuton jälkeen sodan jälkeisessä Saksassa?