Arjen historiaa lapsen näkökulmasta
Kevät 1945. Liittoutuneiden joukot ovat Berliinin porteilla, ja voitto natsi-Saksasta alkaa häämöttää. Toisen maailmansodan viimeiset päivät ovat käsillä. Amrumin saarella sota tuntuu vain vaimeasti, mutta myös syrjäinen saari kantaa sen jälkiä. Ruokaa on niukasti, ja Saksan itäisiltä alueilta saapuneet pakolaiset kertovat lähestyvästä tappiosta.
Myös kaksitoistavuotias Nanning on paennut pommitetusta Hampurista saarelle raskaana olevan äitinsä, kahden nuoremman sisaruksensa ja tätinsä kanssa. Isän ollessa sotavankina vanhimman pojan on tehtävä kaikkensa perheen elättämiseksi: öisin hän kerää rannalle huuhtoutunutta tavaraa, päivisin työskentelee parhaan ystävänsä Hermannin kanssa maatilan emännän karulla pellolla tai etsii dyyneiltä kaneja ja hanhenmunia.
Sitten saarelle saapuu tieto Hitlerin kuolemasta. Siinä missä monissa ihmisissä syttyy toivo sodan päättymisestä, Nanningin Hitlerille uskollinen äiti vajoaa vauvan syntymän jälkeen syvään masennukseen. Hän oli viimeiseen asti halunnut uskoa natsien voittoon. Kansallissosialistinen ideologia on muovannut hänen ajatteluaan niin syvästi, että hän kysyy itseltään, miten ”sellaisessa maailmassa” voi enää elää, jossa natsismi ei vaikuta.
Tästä lähtien äiti kieltäytyy kaikesta ravinnosta. Hänen lausumastaan toiveesta saada vielä kerran syödä vaaleaa leipää voin ja hunajan kanssa tulee Nanningille pakkomielle. Mutta sodanjälkeisenä aikana vaalea leipä, voi ja hunaja ovat ylellisyystuotteita. Vaihtokauppojen avulla saaren asukkaiden kanssa poika toivoo voivansa osoittaa äidilleen rakkautensa.
Elokuva seuraa Nanningia hänen yrittäessään hankkia äidilleen nämä elintarvikkeet sodan päättymisen jälkeen. Tämän vuoksi hänen on oltava tekemisissä hyvin erilaisten saarelaisten kanssa – avoimesti vastarintaisen maatilan emännän, omapäisten ja taipumattomien saarelaisten, jotka kuuntelevat ”vihollisradioita”, naapurisaaren natsimielisen sedän sekä itäisen saksan alueilta paenneiden pakolaisryhmien kanssa.
Vaihtokauppojensa aikana Nanning kuulee tarinoita, jotka alkavat horjuttaa hänen lapsenomaista luottamustaan Hitlerille uskollisten vanhempiensa arvoihin. Keskeinen hahmo on hänen setänsä Theo, jonka juutalainen vaimo vietiin natsien toimesta keskitysleirille ja murhattiin siellä. Kyseessä on pojan poliittinen herääminen keväällä 1945.
Lähteet:
Die Gewerkschaft Erziehung und Wissenschaft Nordrhein-Westfalen (GEW NRW)
Saksankielinen oppimateriaali elokuvaan (pdf)
Tehtävät
1. Keskustelutehtävä:
- Miten kansallissosialismi näkyy Nanningin perheen ja saarelaisten arjessa?
- Millä lailla sodan loppuminen otetaan vastaan saarella? Miltä se näyttää häviäijien (natsien) näkökulmasta? Kenelle sodan loppuminen on helpotus?
2. Kirjoitustehtävä: Moraaliset valinnat
Elokuvassa keskeisessä osassa on ruuanhankinta. Usein Nanning joutuu arjen selviytymistaistelussa, hankkiessaan ruokaa perheelleen, vastakkain moraalinsa kanssa. Pohdi missä kohtauksissa Nanning joutuu tekemään moraalisia valintoja?
Millä lailla elokuvassa kuvataan kansallissosialistisen ideologian vaikutusta perheeseen? Mikä rooli Nanningin vanhemmilla, erityisesti äidillä on? Millaista miehen ja naisen mallia kansallissosialistinen ideologia piti ihanteellisena, miten tämä näkyy Nanningin perheessä ja suhteissa sukulaisiin?
3. Kirjoitustehtävä: Päiväkirjamerkintä
Kirjoita päiväkirjamerkintä lapsen näkökulmasta, joka käsittelee samaa historiallista aikaa kuin elokuvassa eli vuoden 1945 sodan viimeisiä päiviä. Kerro tapahtumien lisäksi tunteista, millaisia ristiriitaisiakin tunteita sodan loppuminen voisi herättää?
4. Kirjoitustehtävä (A-saksan lukijoille): Päiväkirjamerkintä
Kirjoita päiväkirjamerkintä lapsen näkökulmasta, joka käsittelee samaa historiallista aikaa kuin elokuvassa eli vuoden 1945 sodan viimeisiä päiviä. Pituus noin 80–120 sanaa.
Kerro tekstissä:
- Mitä teit aamulla, päivällä ja illalla
- Keitä tapasit
- Mitä söit tai joit
- Millainen sää oli
- Mikä oli päivän mieleenpainuvin hetki
Käytä:
- Perfektimuotoa (ich habe…, wir sind…)
- Ainakin neljää ajanilmausta
- Yhtä kysymyslausetta ja yhtä huudahdusta.
