keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU

Osallistu Koulukinon palautekyselyyn 2026

Arvomme kaikkien palautetta antaneiden kesken elokuvalippuja

SV | EN | RU
Lapin sota (2026) © Oy Nordisk Film Ab

Elokuva Lapin sota (Aku Louhimies 2026) kertoo saksalaisten ja suomalaisten välisestä sodasta vuosina 1944-1945. Elokuva perustuu Antti Tuurin romaaniin Rauta-antura (2012). Lapin sota kuvaa todellisia historiallisia tapahtumia, vaikka suuri osa sen henkilöhahmoista on fiktiivisiä.

Suomi taisteli vuosina 1941-1944 Neuvostoliittoa vastaan jatkosodassa. Saksa taisteli Suomen rinnalla, ja Pohjois-Suomessa oli yli 200 000 saksalaista sotilasta. Sotavuosina saksalaiset tutustuivat suomalaisiin työn ja siviilielämän kautta. Jatkosota päättyi Suomen osalta aselepoon ja Moskovan välirauhansopimukseen syyskuussa 1944. Yksi sopimuksen ehdoista oli, että suomalaisten tuli karkottaa saksalaiset joukot maasta. Tästä alkoi Lapin sota.

Saksalaisilla oli Suomessa paljon sotilaista ja sotilaskalustoa, ja Neuvostoliiton vaatima aikataulu oli nopea. Suomalaiset yrittivät ensin sopia vetäytymisestä saksalaisten kanssa ja käydä valesotaa, mutta Neuvostoliiton valvontakomissio vaati oikeiden sotatoimien aloittamista. Suomi pelkäsi Neuvostoliiton miehitystä ja siksi oli tärkeää osoittaa, että rauhanehtoja noudatetaan. Tästä syystä Lapin sota muuttui oikeaksi sodaksi.  

Siviiliväestö ehti paeta Lapin sotaa Pohjanmaalle ja Ruotsiin. Saksalaiset kuitenkin tuhosivat vetäytyessään koteja, kaupunkeja, siltoja ja rautateitä. He myös asensivat runsaasti miinoja eri puolille Lappia hidastaakseen suomalaisten joukkojen etenemistä. Miinat ovat vaikeuttaneet elämää Lapissa pitkään sodan jälkeen, ja niitä löytyy maastosta edelleen. Lapin sota päättyi huhtikuussa 1945, kun viimeiset saksalaiset joukot poistuivat Suomesta.

Arviolta muutamalla tuhannella suomalaisella naisella oli suhde saksalaisen sotilaan kanssa ja suhteista syntyi noin 700 lasta. Jotkut heistä menivät naimisiin saksalaisen kanssa, ja saivat avioliiton kautta Saksan kansalaisuuden. Osa naisista lähti sodan lopussa saksalaisten joukkojen mukana Norjaan tai Saksaan. Suomessa naisia alettiin pitää epäisänmaallisina, koska Saksasta oli tullut vihollinen. Heitä paheksuttiin ja leimattiin huonomaineisiksi. Saksalaisten kanssa naimisissa olleita naisia ja heidän lapsiaan myös vangittiin internointileireille. Internointileiri on leiri, jonne ihmisiä voidaan sulkea esimerkiksi poliittisista syistä ilman rikostuomiota. 

Lapin sota on jäänyt historiankirjoituksessa vähemmälle huomiolle kuin talvisota ja jatkosota. Sotaa on kenties ollut vaikeampi käsitellä, kun entisestä liittolaisesta tuli vihollinen. Suomalaisten ja saksalaisten suhteet olivat sodan seurauksena ristiriitaisia, ja entiseen ystävyyteen saattoi liittyä syyllisyyttä ja häpeää. Lapin sotaa koskeva kiinnostus on lisääntynyt 2000-luvulla, ja aihetta on käsitelty historiantutkimuksessa, elokuvissa ja kaunokirjallisuudessa.