Suomalaisten ja saksalaisten välinen sota
1. Suomalaisten ja saksalaisten suhteen muutos
Suomalaisten ja saksalaisten suhde muuttui merkittävästi jatkosodan vaihtuessa Lapin sodaksi. Pohdi elokuvan Lapin sota pohjalta, miten eri ihmiset suhtautuivat tilanteen muutokseen. Kuinka hyvin he ymmärsivät sen, ja miten se vaikutti heidän ajatteluunsa ja toimintaansa?
a) Suomen armeijan johto, joka joutui aloittamaan oikeat sotatoimet valesodan sijaan.
b) Suomalaiset sotilaat, jotka siirrettiin Karjalasta Lappiin.
c) Suomalaiset naiset, joilla oli saksalainen puoliso tai seurustelukumppani.
2. Tilasto Lapin sodan uhreista
Tutki allaolevaa tilastoa Lapin sodan uhreista ja tulkitse sitä elokuvan Lapin sota tapahtumakuvauksen kautta.
| Saksa | Suomi |
| arviolta 1 000 kaatunutta | 774 kaatunutta |
| yli 2 000 haavoittunutta | 264 kadonnutta |
| 1 300 vangittua | 2 904 haavoittunutta |
Kysymykset:
a) Mitä tilasto kertoo Suomen ja Saksan sotilaallisista menetyksistä?
b) Pohdi, miksi haavoittuneiden määrä oli suurempi kuin kaatuneiden määrä.
c) Miksi tilastossa on saksalaisia vankeja, mutta ei suomalaisia? Mikä oli saksalaisten vankien merkitys suomalaisille?
d) Miksi tilasto on tarkempi Suomen kuin Saksan osalta?
3. Sota elokuvan päähenkilön näkökulmasta
Elokuvan Lapin sota päähenkilö on Heikki Ojala (Luukas Niskanen), 19-vuotias maanviljelijäperheen poika Kauhavalta.
a) Millaisen kuvan Heikin henkilöhahmo antaa suomalaisesta sotilaasta?
b) Millaisiin moraalisiin valintatilanteisiin Heikki joutuu elokuvassa, ja miten hän ratkaisee ne?
c) Moni suomalainen sotilas kärsi sotatraumoista lopun elämänsä ajan. Mitkä tapahtumat elokuvassa olivat sellaisia, että voisivat aiheuttaa Heikki Ojalalle myöhemmin traumoja?
d) Pohdi, pystyikö Heikki kertomaan kokemuksistaan perheelleen. Mitä hän jätti ehkä kertomatta, ja miksi?
4. Lue katkelma C.G.E. Mannerheimin kirjeestä Adolf Hitlerille 2.9.1944 ja vastaa kysymyksiin.
Tiemme eroavat todennäköisesti hyvin pian. Mutta saksalaisten aseveljiemme muisto tulee täällä elämään. Suomessahan saksalaiset eivät ole suinkaan olleet vieraan väkivallan edustajia, vaan auttajia ja aseveljiä. Mutta sellaisenakin on vieraiden asema aina vaikea ja paljon vaativa. Voin antaa Teille sen todistuksen, että koko viime vuosien aikana Suomessa ei ole tapahtunut mitään, mikä olisi saattanut meidät näkemään saksalaisissa joukoissa maahantunkijoita tai sortajia. Uskon, että Pohjois-Suomeen sijoitetun saksalaisen armeijan suhtautuminen väestöön ja maan viranomaisiin tulee siirtymään historiaamme ehkä ainoalaatuisena esimerkkinä vastaavanlaisissa oloissa kehittyneiden välien korrektisuudesta ja sydämellisyydestä.
Lähde: G. Mannerheim: Muistelmat. Toinen osa. Otava, 1951.
Kysymykset:
a) Miten Mannerheim kuvailee suomalaisten ja saksalaisten suhdetta jatkosodan aikana?
b) Miksi Mannerheim kirjoitti tämän kirjeen?
c) Arvioi elokuvan Lapin sota perusteella, pitävätkö kirjeessä esitetyt väitteet paikkaansa.
5. Kansallinen veteraanipäivä
Kansallista veteraanipäivää vietetään Lapin sodan päättymispäivänä 27.4. Juhlapäivä perustettiin vuonna 1986, kun elettiin vielä kylmän sodan aikaa. Pohdi, miksi juuri tämä päivä on valittu veteraanien muistopäiväksi, ja mitä poliittisia syitä ja symboliikkaa siihen liittyy.
