keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU
SV | EN | RU

Testaa mehiläistietosi ennen elokuvan katsomista!
Merkitse seuraaviin väittämään Oikein (O) vai Väärin (V)

a) Mehiläiset valmistavat hunajaa kukkien siitepölystä.   V

Mehiläiset keräävät siitepölyä palloina takajalkojen siitepölyvasuihin vieraillessaan kukissa. Ne tuovat siitepölyt pesään ja varastoivat ne kennoihin. Siitepöly käytetään toukkien ruokinaan. Siitepöly voi säilyä kennoissa hyvänä jopa vuoden.

b) Kaikkia mehiläisten toukkia ruokitaan samalla ruualla. V

Työläismehiläiset ruokkivat aluksi kaikkia toukkia samalla ruualla, mutta kun toukat saavuttavat kolmen vuorokauden iän, niille annetaan hunajaa ja siitepölyä sellaisenaan. Vain muutamille toukille, joista kasvatetaan kuningatar, annetaan koko toukkavaiheen ajan ns. royal jellyä = kuninkaallista hyytelöä. Näillä erilaisilla ruuilla on ratkaiseva merkitys toukan kehitykseen. Suurimmasta osasta toukkia tulee siis työläismehiläisiä ja niiden elinikä on vain muutamia viikkoja kun taas kuningattaret voivat elää 5-6 vuotta ja ovat lisääntymiskykyisiä.  Se kummaksi toukka kehittyy riippuu vain ruokavaliosta!

c) Mehiläiset pistävät vain ahdistettuina.  O

Pistiäiset pistävät puolustaakseen itseään tai lajikumppaneitaan. Normaalioloissa niillä ei ole mitään syytä pistää ihmistä. Pistäessään mehiläinen erittää pistokohtaan hälytysferomonia, tuoksuainetta, jolla se viestii muille vaarasta.

d) Mehiläiskuhnureilla ei ole lainkaan isää, mutta niillä on isoisä. O

Kuhnurikennoihin muniessaan kuningatar ei anna yhtään siittiötä siittiösäilöstään, eli kuhnurikennoihin munituista munista kehittyy hedelmöittymättömiä, haploideja kuhnureita. Ne ovat vain äidin munasolusta kehittyneitä, eli niillä ei ole isää. Kuitenkin niillä on isoisä, eli äidin isä.

e) Mehiläiset viettävät talven talvihorroksessa. V

Mehiläiset talvehtivat ns. talvipallossa. Talvipallon sisällä voi olla jopa 25/30 plusastetta ja pintaosassakin lämpötila saattaa olla + 12 °C , vaikka ulkona on pakkasta. Mehiläiset painautuvat tiiviisti toisiaan vasten ollen näin tehokas lämmöneriste. Mehiläiset vaihtavat välillä paikkaa ja ruoka siirtyy pallossa eteenpäin mehiläiseltä toiselle. Kuningatar on aina pallon keskellä, jotta se pysyisi turvassa ja lämpimänä talveni yli ja olisi lopputalvesta jälleen valmiina munimaan. Talvesta selviytyminen on kuitenkin myös rotuominaisuus – kaikki mehiläisrodut eivät osaa talvehtia.

f) Mehiläislajien on arvioitu pölyttävän 75–85 % maailman kasveista. O

Viljeltyjen kasvien lisäksi mehiläiset pölyttävät myös luonnonkasveja. Muun muassa mustikka- ja puolukkasato nousee mehiläispölytyksen myötä. Mehiläispesät tärkeillä marjanpoiminta-alueilla lisäisivätkin marjasatoa huomattavasti. Mehiläisten arvoa luonnonkasveille ja monimuotoisuudelle on mahdotonta arvioida. Luonnonvaraisista pölyttäjistä kimalaiset ja erakkomehiläiset ovat tärkeimpiä pölyttäjiä. Myös mm. ampiaiset pölyttävät kasveja kerätessään ruokaa, siitepölyä, toukilleen.

g) Mehiläiset käyvät miljoonissa kukissa tuottaakseen puoli kiloa hunajaa ja lentävät noin 80.000 km eli noin kaksi kertaa maailman ympäri. O

Puolta kiloa varten mehiläiset noutavat 75.000 mesikuormaa, käyvät 3-4 miljoonassa kukassa ja lentävät noin 80.00.

h) Kaikki hunaja on samanlaista riippumatta siitä missä kasveissa mehiläiset ovat käyneet. V

Eri kasvien hunajat kiteytyvät eri tavalla.

i) Pölytyksessä siitepöly siirtyy kukasta toiselle, jolloin siemen ja marja alkaa kehittyä. O

j) Mehiläispesällä on ns. yhteismaha O

Mehiläiset kysyvät toisiltaan ruokaa, jolloin toinen antaa pisaran ruokaansa leuan alle, josta pyytäjä nuolee sen pois. Ruuan mukana kulkeutuu yksilöiden välisiä tiedotusaineita, feromoneja.


Elokuvan katsomisen jälkeen

1. Merkitse oheiseen kuvaan seuraavat kukan osat:
Emiö, hede, palho, verholehti, ponsi, terälehti, luotti, vartalo, sikiäin, kukkapohjus.
Vastaukset täällä

2. Merkitse oheiseen kuvaan seuraavat mehiläisen osat:
Etusiipi, takasiipi, pistin, leuat, verkkosilmä, takaruumis, pää, keskiruumis, tuntosarvet, siitepölyvasu, takaraaja.

Vastaukset täällä

3. Täytä puuttuvat sanat.

Mehiläinen on hyönteinen, eli sillä on 3 paria jalkoja. Sillä on kolmeosainen rakenne, pää, keskiruumis ja takaruumis. Kuten muillakin pistiäisillä sillä on 2 paria siipiä sekä täydellinen muodonvaihdos: muna, toukka, kotelo ja aikuinen yksilö.

Mehiläisen kielenkärki on lusikkamainen. Sen avulla se pystyy nuolemaan nestemäistä mettä ja imemään sen ”kärsänsä” avulla mesimahaansa. Se kääntää kielensä leuan alle lentäessään.  Imukärsän lisäksi mehiläisellä on pureva suuosa. Takaruumiin alapuolella mehiläisellä on neljä paria vaharauhasia, josta se erittää mehiläisvahaa. Mehiläispesän kuusikulmainen kennosto rakentuu tästä mehiläisvahasta.  Tuntosarvillaan mehiläiset aistivat ympäristöään. Etujaloissaan mehiläisellä on tuntosarvien puhdistuslaite pieni kolo, josta vetää tuntosarvet läpi. Takajaloissaan mehiläisellä on siitepölyvasu, johon se kerää siitepölyä.  Mehiläisen pistin on takaruumiin kärjessä, yleensä pistinkammion sisällä.


4. Mehiläispesän asukkaat
Mehiläisyhteiskunnassa elää kolmenlaisia mehiläisiä. Näitä ovat kuningatar, kuhnurit ja työmehiläiset. Kullakin näistä on oma tehtävänsä. Toukalle syötettävä ravinto ratkaisee, tuleeko siitä kuningatar vai työläinen.

Täytä oheinen taulukko.

Vastaukset

5. Hunaja on luonnontuote

Myös kimalaiset, perhoset ja monet muut hyönteiset keräävät mettä ja samalla pölyttävät kukkia. Mehiläinen on kuitenkin ainoa hyönteinen, joka varastoi meden hunajana. Sadon määrään ja laatuun vaikuttavat säät sekä lähialueen mesikasvit. Erilaisten kukkien medestä valmistuu erilaista hunajaa. Mehiläiset lentävät kukasta kukkaan keräten mahansa täyteen mettä. Meden muokkaaminen hunajaksi alkaa jo mehiläisten lentäessä takaisin pesälle. Pesällä ne antavat mesilastinsa työläisille, jotka jatkavat hunajan prosessoimista. Mehiläinen erittää meteen entsyymejä, jotka pilkkovat sen sisältämät sokerit hedelmä- ja rypälesokeriksi.

Hunajan monet luonnolliset ominaisuudet edistävät myös ihmisten terveyttä ja hyvinvointia.

  • Etsi keittokirjoista / internetistä muutama resepti, jotka sisältävät hunajaa
  • Miten ja mihin muuhun hunajaa voi käyttää kuin ruuanlaittoon?
  • Mihin ihmisten vaivoihin hunajaa käytetään / on käytetty?
  • Etsi jokin runo, loru tai laulu, jossa mainitaan sana hunaja / honey.

TIESITKÖ? Myös siitepölyn terveydelliset vaikutukset on huomattu mm. lihasten rakentamiseen urheilijoilla ja yleiskunnon parantajana. Siitepölyä käytetään myös useissa lemmenkykyä parantavissa valmisteissa.

6. Hunajan tuotanto

Kuten elokuvassa kerrottiin, monelle viljelmälle kukkien pölytys on hunajaa tärkeämpi. Kukasta kukkaan lentelevä mehiläinen kuljettaa siitepölyä ja edesauttaa näin siementen kehittymistä. Tehokkaan pölytyksen seurauksena hyönteispölytteisten kasvien sato lisääntyy, marjoja ja hedelmiä kehittyy enemmän, ne kypsyvät tasaisemmin ja niistä tulee meheviä ja suurempia. Mehiläispölytys lisää parhaimmillaan satoa kotipuutarhoissa noin 25 %, pelto- ja puutarhakasvien kaupallisessa tuotannossa noin 15 % ja metsämarjoilla noin 10 %. Monille luonnonvaraisillekin kasveille onnistunut pölytys on välttämätön edellytys lajin säilymiselle. Mehiläiset tietävät tarkkaan, minkä kukan mesi on parasta eli sokeripitoisinta. Löydettyään hyvän mesilähteen ne eivät helposti vaihda sitä uuteen, vaan keräävät sieltä mettä niin kauan kuin sitä riittää. Mehiläiset laiduntavat eli keräävät mettä kilometrin, korkeintaan kahden kilometrin etäisyydeltä pesästä.

Tutustu Maa- ja metsätalousministeriön hunajan tuotannon sivuihin ja vastaa seuraaviin kysymyksiin:

  • Missä hunajaa tuotettiin eniten maailmassa vuonna 2005? Kiinassa
  • Mikä maa tuottaa eniten hunajaa EU:ssa? Espanja
  • Kuinka paljon suomalaiset käyttävät hunajaa vuodessa? Noin 580 grammaa henkeä kohti vuodessa.
  • Kuinka paljon EU:ssa keskimäärin käytetään hunajaa? Noin 700 grammaa henkeä kohti vuodessa.
  • Mistä hunaja tuodaan Suomeen? Alkuperältään se on pääosin keski- ja eteläamerikkalaista hunajaa. Tanskan ja Saksan kautta tuodaan noin kaksi kolmannesta tuontihunajasta. Unkarilaisen hunajan osuus kokonaistuonnista on noin 5-10 prosenttia.

7. Mehiläisten kasvatus Suomessa

Tarhamehiläinen on yleisin Suomessa tavattava mehiläinen. Mehiläisiä ei ole ollut Suomessa alkujaan luonnonvaraisina. Etelä- Euroopassa tarhamehiläinen elää luonnonvaraisena ja talvehtii, mutta Suomessa ne eivät yleensä selviä talvesta ilman ihmisten apua.

Vastaa seuraaviin kysymyksiin:

  • Miksi Suomessa kasvatetaan mehiläisiä? Mehiläiset ovat erityisen tehokkaita luonnon- ja viljelykasvien pölyttäjiä, jotka auttavat kasvien lisääntymistä ja parantavat sadon määrää ja laatua. Myös hunajaa tuotetaan Suomessa.
  • Missä Suomessa kasvatetaan mehiläisiä? Mehiläishoitoa harjoitetaan lähes koko Suomen alueella, mutta eniten hunajan ja mehiläistuotteiden tuotantoa on Etelä- ja Keski-Suomessa.
  • Onko mehiläisten kasvatuksesta jotain haitaa? Ahdistettuina mehiläiset saattavat pistää ihmistä ja toiset ihmiset ovat yliherkkiä mehiläisten pistoille. Jos uusia lajeja tuodaan uuteen ympäristöön voivat ne vaikuttaa toisiin eliöihin haitallisesti tai jopa risteytyä toisten lajien kanssa (vrt. elokuvaan tappajamehiläiset).
  • Selvitä millainen on mehiläisen vuosi?

TALVI: Syksyllä, lentoilmojen loppuessa nuoret työläiset muodostavat pesään niin sanotun talvipallon kuningattaren ympärille. Kovilla pakkasilla pallo tiivistyy ja löystyy lauhemmilla ilmoilla. Sisäosissa ollessaan mehiläiset liikkuvat ja ruokailevat, pallon ulommaiset mehiläiset ovat kylki kyljessä kiinni toisissaan ja kehittävät lämpöä liikuttamalla siipilihaksiaan.

KEVÄT:  Mehiläiset käyvät ns. puhdistuslennolla, jossa ne tyhjentävät suolensa ensimmäisen kerran koko talveen. Pajun kukinnan aikoihin kuningatar aloittaa muninnan talven tauon jälkeen. Ensimmäiset uudet työmehiläiset syntyvät huhtikuun lopulla.

KESÄ: Kesä on medenkeruun aikaa. Parveilu on mehiläisten luonnollinen tapa vahvistua ja lisääntyä. Parveilu tarkoittaa sitä, että mehiläisparvi lähtee tutusta pesästä etsimään uutta pesää. Parveilu alkaa usein juhannuksen tienoilla, kun pesässä tuntuu olevan liikaa väkeä. Kuhnurit kehittyvät.

SYKSY: Talvipallon muodostaminen, kuhnureiden häätö.

8. Mehiläisten joukkokuolemat

Vastaa seuraaviin kysymyksiin elokuvan, kirjallisuuden ja internetin avulla.

  • Mitä syitä mehiläisten joukkokuolemiin dokumentissa esitettiin? mm. tuholaismyrkyt, torjunta-aineet, virustaudit sekä loiset, ilmaston lämpeneminen, varroa-punkit, Nosema ceranae = alkueläimiin kuuluva yksisoluinen loinen.
  • Mitä mehiläisten katoaminen merkitsisi? Mehiläisten katoaminen tarkoittaisi Maapallolle biologista katastrofia. Noin kolmannes ihmisen kuluttamasta ruoasta on riippuvaista hyönteisten pölytyksestä.
  • Millaisia muita haasteita mehiläisten kasvatuksessa on esimerkiksi Suomessa? Mehiläistarhoilla mm. hiiret, poikkeavat säät, jne.