keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU
SV | EN | RU

Taiteen keräily ja hinnoittelu

Mesenaatti-elokuvan keskeisiin teemoihin kuuluvat taiteen keräily ja hankkiminen. Sara Hildén aloitti merkittäväksi muodostuneen kokoelmansa kartuttamisen lunastamalla itselleen miehensä Erik Enrothin teoksia. Myöhemmin hänen keräilyinnostuksensa laajeni koskettamaan muitakin modernia ilmaisua suosivia taiteilijoita. Taidehankinnat Hildén rahoitti voitoilla, joita hän ansaitsi menestyvänä vaatetusalan yrittäjänä. Hildén hankki teoksia ulkomailta asti, turvautuen usein asiantuntijoiden mielipiteisiin ja suosituksiin. Kokoelma karttui niin laajaksi, että sen esittelemiseksi päätettiin perustaa museo.

  • Miksi taidetta ryhdytään keräämään?
  • Mitä kaikkea arvelisit taiteen merkitsevän sen keräilijälle
  • Millaisia resursseja taiteen keräily edellyttää?
  • Mitä kaikkia seikkoja on pidettävä mielessä kun taideteosta hankkii?
  • Minkälaisin perustein teoksia hankittiin Hildénin kokoelmaan? Kuinka taideteosten hinta määräytyi?

Taideteoksen hinnan määräytyminen riippuu monista tekijöistä. Taidemarkkinoita tutkineen Pauliina Laitinen-Laihon mukaan siihen vaikuttaa mm. taideteoksen symbolinen arvo, joka muodostuu pitkälti maineen varaan: yleisesti tunnetuista ja ihailluista teoksista maksetaan enemmän. Muita yksittäisen teoksen hintaan vaikuttavia seikkoja ovat mm. tekniikka, kunto, aihe ja tekijän muu tuotanto. Taidetta voi hankkia niin omaksi iloksi kuin sijoitusmielessä, onnistuneen taidesijoituksen rahallinen arvo nousee ajan kuluessa.

  • Mitä tarkoitetaan itseisarvolla ja välinearvolla? Pohdi miten käsitteet voisivat liittyä taideteosten arvostamiseen ja hankkimiseen.

Kirjallisuutta ja lisälukemista:

Laitinen-Laiho, Pauliina: Taide sijoituskohteena. Helsinki: WSOY, 2003.
Miten sijoitan taiteeseen? Mistä taideteoksen arvo muodostuu. Helsinki: Minerva, 2011.
Sara Hildénin taidemuseon kotisivut

Tehtävä: Suomalaisia taiteenkeräilijöitä

Tutustu Kansallisgallerian kokoelmiin verkossa. Etsi pääsivulta KOKOELMAT -linkki. Linkin alta pääset käsiksi museokohtaisiin kokoelmatietoihin. Sivustoa selatessasi huomaat, että Valtion taidemuseon kokoelmissa olevat taideteokset ovat usein peräisin yksityisten keräilijöitten valtiolle lahjoittamista kokoelmista. Taideteokset on sijoitettu joko Ateneumin, Kiasman tai Sinebrychoffin taidemuseoon. Avaamalla kokoelmakohtaisia linkkejä saat lisätietoa kokoelmien kerääjistä ja lahjoittajista. Valitse tutkittavaksi 3 kokoelmaa (esim. Kauniston, Kourin ja Klinckowströmin kokoelmat) ja vastaa alla oleviin kysymyksiin:

  • Kenen nimeä kokoelma kantaa?
  • Kuka keräilijä oli?
  • Millaista taidetta kokoelma sisältää? Oliko keräilijällä lempitaiteilijoita tai -aiheita?
  • Miten kokoelma päätyi osaksi Valtion taidemuseon kokoelmia?

Voit syventää tietoasi kokoelmasta etsimällä lisätietoa jostakin kokoelmaan kuuluvasta teoksesta tai taiteilijasta.

Tehtävä: Miten taidehuutokauppa toimii?

Oletko koskaan käynyt huutokaupassa? Mitä siellä tehdään ja miten siellä toimitaan? Oletko kenties sattunut katsomaan joskus Antiikkia, antiikkia -ohjelmaa tai kenties Bukowskin aarteita? Minkä perusteella taideteoksille muodostuu hinta huutokaupoissa? Keitä huutokaupoissa arvelisit käyvän? Miten esineet ja taideteokset päätyvät huutokauppaan myytäviksi?

Vieraile huutokaupan nettisivuilla (esim. Bukowskis  tai Hagelstam).

  • Kuinka usein huutokauppoja järjestetään kyseisissä huutokauppakamareissa?
  • Tutki tulevien huutokauppojen luetteloista millaisia taideteoksia ja esineitä huutokaupoissa tulee myyntiin?
  • Keiden taiteilijoiden teoksia on myynnissä?
  • Millaisia lähtöhintoja teoksille on annettu? Mitä tarkoitetaan teoksen vasarahinnalla?