Taustatietoa aikakaudesta
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Euroopassa kärsittiin laajasti köyhyydestä ja työttömyydestä. Se aiheutti monessa maassa lakkoja, mielenosoituksia ja mellakoita. Kommunistit halusivat parantaa työväen asemaa, ja heidän kannatuksensa kasvoi. 1920-luvulla kommunisteja vastustamaan alkoi nousta uusia oikeistolaisia puolueita, jotka lupasivat ratkaista ongelmat. Italiassa valtaan nousi Benito Mussolinin fasistipuolue. Saksassa Adolf Hitler ja hänen johtamansa kansallissosialistinen puolue kasvattivat kannatustaan. Näitä äärioikeistolaisia puolueita yhdisti kommunismin vastustaminen ja kurin, järjestyksen ja vahvan johtajan ihailu.
Suomessa äärioikeistoa nousi edustamaan 1920-luvun lopulla lapuanliike. Lapuanliike ihaili etenkin italialaisia fasisteja ja halveksui demokratiaa. Lapualaiset hyökkäsivät erityisesti kommunisteja vastaan ja yrittivät estää heidän toimintansa Suomessa kokonaan. Liike käytti avoimesti väkivaltaa, ja pahoinpiteli kommunisteja tai sellaisiksi epäiltyjä. Kuuluisa osa lapuanliikkeen toimintaa olivat kyyditykset, joissa he kaappasivat vastustajiaan ja kuljettivat heitä autolla. Uhrit jätettiin pitkän matkan päähän kotoaan, ja joskus heitä kuljetettiin Neuvostoliiton rajalle asti.
Lapuanliikkeen kuuluisin kyyditys tapahtui syksyllä 1930, kun he kyydittivät entisen presidentin, K.J. Ståhlbergin Helsingistä Joensuuhun. Presidentin puoliso Ester oli mukana kaappauksen tapahtuessa, eikä suostunut jättämään miestään. Ståhlberg oli presidenttikaudellaan yrittänyt yhdistää sisällissodan jakamaa kansaa. Tästä syystä hänen ajateltiin olevan liian ymmärtäväinen kommunisteja kohtaan ja hän oli epäsuosittu Suomen oikeistopiireissä.
Presidentin kyyditys ei ollut lapuanliikkeen johdon suunnittelema, ja sitä on pidetty everstiluutnantti Eero Kuussaaren ja eversti Kurt Walleniuksen humalaisena päähänpistona. Tapaus sai heti paljon huomiota, ja kääntyi lapuanliikettä vastaan. Aiemmin monet suomalaiset olivat hyväksyneet kommunistien vainoamisen, mutta Ståhlbergin ja hänen puolisonsa kaappaaminen järkytti suomalaisia. Joensuussa presidenttipari vapautettiin ja he palasivat seuraavana aamuna junalla Helsinkiin. Lapuanliikkeen toiminta loppui muutamaa vuotta myöhemmin, kun he yrittivät vallankaappausta Mäntsälän kapinassa.
Ståhlbergin kyyditystä on pidetty käännekohtana Suomen historiassa, jonka seurauksena äärioikeistolainen lapuanliike alkoi menettää kannatustaan. Sen kautta nähtiin, että suomalaiset pitivät lopulta demokratiaa ja lain noudattamaista tärkeämpinä, eivätkä lähteneet samalle tielle kuin moni muu Euroopan valtio. Ståhlberg puolestaan muistetaan rauhallisena presidenttinä, joka puolusti lakia, demokratiaa ja kaikkien kansalaisten oikeuksia.
