keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU
SV | EN | RU

Poliittinen tilanne 80-luvun Isossa Britanniassa

Vuoden 1979 parlamenttivaalien tulos – konservatiivien voitto ja Margaret Thatcherin valtaantulo – merkitsivät äkillistä suunnanmuutosta ja tiukan oikeistolaisen talouspolitiikan alkua. Ison Britannian kahden pääpuolueen Konservatiivien (Tory) ja Työväenpuolueen (Labour) taisto päättyi siis edellisten voittoon. Pääministeriksi on nimitetty Margaret Thatcher (Thatcherista kertovan elokuvan Rautarouva oppimateriaali löytyy täältä).

Englannissa on ollut perinteisesti vahva työväenliike ja työväenkulttuuri, joka on heijastunut populaarikulttuurissakin, kuten vuosikymmeniä jatkuneessa TV-draamassa Coronation Street (1960-). Vahva työväenliike syntyi maan teollistuessa 1800-luvulla. Kaivosteollisuus oli tärkeä työllistäjä ja kaivosten ympärille syntyi kokonaisia pikkukaupunkeja ja yhteisöjä. Tämä historia synnytti maahan vahvan työväenluokkaisen yhtenäisyydentunteen ja kulttuurin. Voimakas ay-liike syntyi 1800-luvulla taistelemaan teollisuus- ja kaivostyössä ilmeneviä epäkohtia, kuten 12-14 tunnin työpäiviä, työturvallisuuden puuttumista ja lapsityövoimaa vastaan.

Vuosien 1984-85 kaivostyöläisten lakko

Ison Britannian kaivoksista 2/3-osaa oli kansallistettu 1947 eli ne olivat valtion yrityksiä. Kaivostyöläiset onnistuivat vuoden 1972 lakolla kaatamaan konservatiivisen Heathin hallituksen. Aikaa myöten kaivosalalla tapahtui muutoksia mm. kivihiilen kanssa kilpailevien energiamuotojen kuten öljyn, kaasun ja ydinvoiman tullessa markkinoille. Joidenkin alueiden kaivostyöläiset lähtivät kiertämään maata kaivokselta toiselle työn perässä. Maaliskuussa 1984 hallitus ilmoitti sulkevansa 20 kaivosta, koska ne eivät tuottaneet tarpeeksi voittoa. Lisäksi pidemmällä tähtäimellä aiottiin sulkea yhteensä 70 kaivosta. Lakot ja erilaiset työsulut alkoivat pian julistuksen jälkeen. Poliisit ja lakkolaiset ottivat väkivaltaisesti yhteen. Lakko kesti 11 kuukautta ja päättyi kaivostyöläisten tappioon. Kaivostyöläisten ammattiliitto National Union of Mineworkers ei ollut täysin keskusjohtoinen, ja alueellisia eroja strategian suhteen ilmeni. Mm. Etelä-Wales, elokuvan toinen tapahtumapaikka, oli yli 90-prosenttisesti lakossa. Kaikki eivät liittyneet lakkoon, vaikka lakkovahdit yrittivät saada kiinni lakonrikkojia ja erilaisia yhteenottoja lakkolaisten ja lakonrikkureiden välillä syntyi. Pitkän lakon aikana ay-kassat kuivuivat tyhjiin, eivätkä kaivostyöläiset saaneet kassa-avustuksia. Myös sosiaaliavustuksia lakkoilijoiden perheenjäsenille oli kiristetty. Useita tukitapoja syntyi, joista yksi oli Lesbians and Gays Support the Miners ja heidän pitämänsä tukikonsertti. Elokuvan tapahtumat pohjautuvat siis todellisiin tapahtumiin ja henkilöihin.

Lakko näkyy taustalla myös useissa muissa brittiläisissä elokuvissa, kuten Billy Elliott. Useissa punk- ja uudenaallon musiikkikappaleiden sanoituksissa viitataan lakkoon ja The Clash piti kaksi tukikonserttia lakkolaisille.

Thatcherin sanotaan tuhonneen brittiläisen työväenkulttuurin. Kaivostyön merkitys maan taloudessa ja työllistäjänä on vähentynyt. Nykyään Iso Britannia tuo suurimman osan tarvitsemastaan kivihiilestä ulkomailta.

Tehtäviä:

  • Vertailkaa brittiläisen ja suomalaisen työväenluokan historiaa ja asemaa. Mitä samoja ja erilaisia piirteitä löydätte?
     
  • Mitä teollisuudenalat ovat hävinneet Suomesta? Onko väistämätöntä, että tietyt alat poistuvat kehityksen myötä tai siirtyvät halvempiin maihin?
     
  • Onko enää nykyään olemassa työväenluokkaa Pride-elokuvan esittämässä muodossa?
     
  • Mitä muita tapoja samastua erilaisiin yhteiskunnallisiin ryhmiin on nykyään klassisen ammattiyhdistystoiminnan ja määrätynlaisen työkulttuurin ympärille syntyneen työväenluokan sijaan?
     
  • Mitä mieltä olet ammattiyhdistysten tarpeesta nykyään? Mitä asioita ne ajavat? Mitä etua tai haittaa on ammattiyhdistykseen kuulumisesta?