Elokuvakerronta
Elokuvakerronnalla tarkoitetaan niitä audiovisuaalisia keinoja, joilla elokuvan tarina esitetään. Perinteisesti elokuva ei kerro vaan näyttää, ja katsoja tulkitsee näkemäänsä. Siten elokuva herättää tunteita ja ajatuksia katsojassa.
Elokuvauksella näytetään toimintaa ja tapahtumapaikkoja korostamalla esimerkiksi näyttelijöiden ilmeitä, tärkeitä esineitä tai ympäristöä.
Leikkauksella järjestetään kuvia halutulla tavalla ja pyritään luomaan kiinnostavia mielleyhtymiä kuvien välille niin, että elokuvan juonen ja teemojen kannalta tärkeät asiat välittyisivät katsojalle.
Äänisuunnittelulla taas voidaan kiinnittää huomio asioihin, joita näemme tai lisätä jotain sellaista, mikä tapahtuu fyysisesti kuvan ulkopuolella tai korostaa hahmojen tunnekokemuksia. Näinkin voidaan vaikuttaa katsojan tulkintaan.
Myös musiikilla ja valaistuksella voidaan vaikuttaa elokuvan tunnelmaan ja vahvistaa tai luoda ristiriitaa yhdessä muiden elokuvakerronnan keinojen kanssa.
Ennen elokuvan katsomista
Jakaantukaa pienryhmiin. Elokuvaa katsoessa jokaisella ryhmällä on tehtävänä kiinnittää huomiota yhteen elokuvan teemoista ja seurata, miten niitä on käsitelty elokuvassa:
- Sukupuoli
- Yhteiskuntaluokka
- Ihmissuhteet
Jos oppilaita on paljon, voitte muodostaa myös ryhmiä, joiden tehtävänä on seurata, miten elokuvassa on käytetty erilaisia kerronnan keinoja tunnelman rakentamiseen:
- Musiikki ja äänisuunnittelu
- Kuvauspaikat ja lavastus
Elokuvan katsomisen jälkeen
- Purkakaa elokuvan aikana tekemänne havainnot yhdessä.
- Lukekaa Ismo Kiesiläisen ”Elokuvakerronnan kolme perusasiaa. Pieni opas opettajalle ja opiskelijalle” -oppaasta elokuvakerrontaa käsittelevä luku ”Elokuva ei kerro, se näyttää” (ss. 4—6) ja keskustelkaa, millaisia esimerkkejä olette nähneet elokuvissa siitä, että jokin asia on näytetty mielenkiintoisella tavalla.
- Liikkuva kuva ja elokuva muuttuvat ja elävät katsojiensa tulkinnan, ympäristön ja tekijöidensä kautta. Keskustelkaa Kiesiläisen esittämistä ohjeista:
- Mitkä olivat mielestänne erityisen kiinnostavia ja tärkeitä huomioita?
- Onko ”näytä, älä kerro” -tematiikassa jotain sellaista, mitä Kiesiläinen ei ole huomioinut tai mitä elokuvakerronnassa tulisi mielestänne huomioida enemmän?
