keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU
SV | EN | RU

1. Yliopistot ja akateeminen maailma ovat oma ympäristönsä. Suden vuosi –elokuvan tapahtumien miljöönä on Helsingin yliopisto. Pohtikaa millaisia käsityksiä teillä on opiskelemisesta ja työskentelystä yliopistossa. Haastatelkaa sukulaista, ystävää, opettajaa tai tuttavaa, joka opiskelee tai on opiskellut yliopistossa. Kirjoittakaa haastattelun perusteella pieni ”juttu” aiheesta yliopistomaailma. Otsikoikaa se itse.

2. Yliopistossa on monenlaisia virkoja ja työpaikkoja. Ohessa on wikipedian tietoja useimmista yliopiston viroista. Muistelkaa mitkä nimikkeet vilahtivat elokuvassa ja etsikää niiden selitykset oheisesta listasta.

A

Akatemiaprofessori = Akatemiaprofessori on yliopistossa työskentelevä professori, jonka virallinen työnantaja ja palkanmaksaja on kuitenkin yliopiston sijaan Suomen Akatemia. Akatemiaprofessorien palkat ovat jonkin verrat muiden professorien palkkoja suuremmat, ja muutenkin virkaa voidaan pitää tavallisen professorin virkaa arvostetumpana ja vaikeammin saavutettavana.

Akatemiatutkija = Akatemiatutkija on yliopistossa työskentelevä tutkija, jonka virallinen työnantaja ja palkanmaksaja on kuitenkin yliopiston sijaan Suomen Akatemia. Akatemiatutkijan virkaan vaaditaan tohtorin tutkinto sekä jonkin verran tutkimuskokemusta. Vastaväitelleille on Suomen Akatemiassa suunnattu tutkijatohtorin virat.

Amanuenssi = Amanuenssi on henkilö, joka hoitaa yliopistojen tai tutkintolaitosten hallintovirkaa. Amanuenssien tehtävät kuitenkin vaihtelevat, jotkut toimivat myös opetus- ja tutkimustehtävissä. Amanuenssien hallinnollisiin tehtäviin kuuluvat esimerkiksi opetussuunnitelmien ja opetusohjelmien laatiminen, opinto-ohjaus, henkilöstöhallinto, tiedotus ja raportointi. Amanuenssi on eräänlainen "akateeminen sekatyömies".

Assistentti = Assistentti tarkoittaa yleisesti apulaista. Yliopistossa assistentti on virka, joka on tarkoitettu lähinnä tohtorin tutkintoa suorittaville jatko-opiskelijoille. Tavallisesti virkatehtäviin kuuluu opetusta. Yliassistentti on yliopiston virka, johon pääsemiseksi vaaditaan lisensiaatin tai tohtorin tutkinto. Erikoistapauksessa riittää ylempi korkeakoulututkinto. Tavallisesti virkatehtäviin kuuluu opetusta.

D

Dekaani = Dekaani on yliopiston virka. Dekaani on yliopiston tiedekunnan johtaja. Dekaaniksi valittavan on oltava ennestään professori. Dekaani johtaa ja valvoo tiedekunnan toimintaa. Dekaani on tiedekuntaneuvoston puheenjohtaja. Dekaani käsittelee ja ratkaisee tiedekunnalle kuuluvat asiat, joista ei toisin säädetä tai johtosäännössä määrätä. Dekaani voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian varadekaanin ratkaistavaksi. Dekaani voi saattaa tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on tiedekunnan kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä. Jos dekaani on siirtänyt asian varadekaanille, tämä voi samoin perustein saattaa asian tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi. Dekaanin ollessa estynyt hänen tehtäviään hoitaa varadekaani.

Dosentti = Dosentti on henkilö jolla on dosentin virka (l. dosentuuri) yliopistossa. Dosentuuri voidaan myöntää henkilölle, joka on julkaissut väitöskirjan, saanut tohtorin arvon ja osoittanut kykenevänsä itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn. Perinteisesti dosentiksi nimittämisen minimivaatimuksena on pidetty tieteellistä tuotantoa, joka vastaa laajuudeltaan vähintään kahta väitöskirjaa. Dosentille voidaan antaa myös muita kuin varsinaisia opetustehtäviä, esimerkiksi tutkimuksen ja tutkintotyön ohjausta. Dosentuuri on virka, mutta siitä ei makseta säännöllistä kuukausipalkkaa. Dosentille maksetaan luentopalkkioita ja tehtäväkohtaisia palkkioita. Eri yliopistoissa dosentin nimittäminen ja tehtävät saattavat vaihdella suurestikin.

L

Lehtori = Lehtorin virkaan yliopistolla kuuluu opettamisen lisäksi hallinnollisia tehtäviä ja tutkimustyötä. Lehtori voi olla lisensiaatti, kun taas yliopistonlehtorilta vaaditaan tohtorintutkinto. Pedagoginen yliopistonlehtori taas vastaa opetuksen, mm. opetusmenetelmien, kehittämisestä. Lehtori on myös arvonimi.

P

Professori = Professori on yliopiston korkein opetus- ja tutkimusvirka tai arvonimi. Yliopiston professoreilla on sekä hallinnollisia että tutkimus- ja opetustehtäviä. Professorin virkaan vaaditaan riittävä tieteellinen (taidekorkeakouluissa taiteellinen) pätevyys, opetustaito ja tarpeellinen käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan. Professorin virkaan voidaan myös kutsua erittäin ansioitunut henkilö. Tohtorin tutkintoa ei teoriassa vaadita, mutta käytännössä professori, joka ei ole tohtori, on harvinaisuus. Tieteellistä pätevyyttä arvosteltaessa otetaan huomioon julkaisut ja muut tieteelliset tutkimukset, oppikirjat, joilla on tieteellistä arvoa sekä muut tieteelliset ansiot ja tutkinnot. Tieteellisen pätevyyden arvioinnin suorittavat yliopiston valitsemat ulkopuoliset puolueettomat asiantuntijat, jotka ovat käytännössä muiden koti- tai ulkomaisten yliopistojen professoreja. Professorin virka on ainoa valtion virka, jonka täyttämisestä on oma yksityiskohtainen lakinsa. Professorin virantäyttöasiat voivat käytännössä muodostua monimutkaisiksi ja saattavat kestää jopa useita vuosia. Ennen Suomessa yliopistojen laitoksilla oli vain yksi professorin virka, johon kuului hallinnollisia ja tutkimustehtäviä. Lisäksi tutkimus- ja opetustehtäviin oli apulaisprofessorin virkoja. Poikkeuksellisesti saatettiin myös myöntää henkilökohtaisia professuureja ja nimittää ylimääräisiä professoreja. Syksyllä 1998 apulaisprofessorin virkanimikkeestä luovuttiin ja kaikista apulaisprofessoreista tuli professoreita. 1. elokuuta 1998 lähtien professorit nimittää yliopisto. Tätä ennen professorin virkaan nimitti Tasavallan presidentti.

Professorin arvonimi voidaan myöntää myös muun tutkimuslaitoksen tai muun tutkimusyksikön johtajalle, jos hänellä on professorin virkaan vaadittava pätevyys. Arvonimi voidaan antaa myös taiteellisista tai yhteiskunnallisista ansioista. Toisaalta professorin arvonimi on elinikäinen, ja sitä voi käyttää jokainen kerran sellaista virkaasemaa hallussaan pitänyt.

Professori emeritus (myös muodoissa emeritusprofessori ja emeritus professori) on professorinvirasta eläkkeelle jäänyt miesprofessori. Eläkkeelle jääneestä naisprofessorista käytetään nimitystä professori emerita.

Anglosaksisissa maissa, Yhdysvalloissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa professorin arvonimi riippuu urasta, kun taas Manner-Euroopassa se on virka-asema. Näissä maissa professoriksi nimitetään ketä vain vanhempaa yliopiston opettajaa tai tutkijaa

R

Rehtori = Yliopiston rehtoriksi valittavan tulee olla ennestään tohtori tai professori. Käytännössä kaikki yliopistojen rehtorit ovat oman yliopistonsa professoreita. Rehtori valitaan nimittäin vaalilla, johon osallistuu yleensä laaja, kaikkia laitoksia edustava valitsijamieskunta. Tällaisessa järjestelmässä ulkopuolisella ei ole oikeastaan mahdollisuuksia saada tarvittavaa kannatusta. Ammattikorkeakoulun rehtorilta vaaditaan jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto, perehtyneisyyttä ammattikorkeakoulun toimialaan ja hallinnollista kokemusta. Rehtorin virkaan tai toimeen voidaan myös nimittää ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, jos hänet muutoin katsotaan erityisen ansioituneeksi tehtävään. Lisäksi rehtorilta vaaditaan, että hän hallitsee ammattikorkeakoulun opetuskielet.

T

Tutkija = Tutkija on Suomessa ammatti, jonka harjoittajia on lähinnä yliopistoissa ja korkeakouluissa, tutkimuslaitoksissa sekä suuryritysten tutkimusosastoilla, joskin myös harrastajat saattavat käyttää itsestään tätä termiä. Tieteen tai tutkimuksen harrastajia kutsutaankin joskus yleistermillä harrastajatutkija sekä joillakin laajemmin harrastetuilla aloilla erilaisilla tutkija-termin johdannaisilla (esim. sukututkija tai ufotutkija). 

Ammattimaisena tutkijana toimimiseen vaaditaan yleensä ylempi korkeakoulututkinto, ja korkeimpiin tutkijanvirkoihin tohtorin tutkinto. Tutkijanuran suurimpia ongelma-alueita ovat pätkätyöläisyys, naisten urakehityksen hitaus, alan houkuttelevuudesta seuraava kilpailu ja matala palkka. Monet tutkijat antavat myös luentoja ja muuta opetusta. Monissa tutkijan viroissa tämä on määritelty varta vasten viranhaltijan velvollisuuksiin. Tutkimuksen rahoitus voi tulla tutkijan edustaman laitoksen "normaalista" rahoituksesta, tai sitä voi erikseen hakea jostain rahastosta. Joskus myös yritykset rahoittavat tutkimusta. Apurahan turvin työskentelemisestä ei kerry eläkettä, mikä on nähty ongelmallisena.

Tutkijakoulutettava = Tutkijakoulutettava on yliopiston jatkokoulutusvirka, johon luonnollisesti vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. Tutkijakoulutettavat opiskelevat Opetusministeriön alaisissa tutkijakouluissa. Muita jatko-opiskelijoille tarkoitettuja virkoja on mm. assistentti.

Tutkijatohtori = Tutkijatohtori on tutkimusvirka, johon vaaditaan tohtorin tutkinto. Vaikka tutkijatohtorit työskentelevät yliopistolla, on virallinen työnantaja ja palkanmaksaja kuitenkin Suomen Akatemia. Tutkijatohtorin virat on tarkoitettu suhteellisen vastaväitelleille tohtoreille.

Tutkimusapulainen = Tutkimusapulainen on yliopistossa, sairaaloissa tai muissa tutkimuslaitoksissa oleva toimi tai virka, jossa toimivat usein korkeakoulun loppuvaiheen perusopiskelijat jossakin tutkimusryhmässä, mutta myös tehtävään koulutuksen saaneet 2. asteen tutkinnon suorittaneet henkilöt. Tutkimusapulaisen tehtäviin kuuluu usein työskentelyä laboratoriossa. Tehtävä voi olla osa-aikainen tai kokopäiväinen. Tavallista on, että tutkimusapulaisina toimivat perusopiskelijat tekevät pro gradu -tutkielmansa (tai teknillisellä alalla diplomityönsä) tutkimusaiheestaan. Tutkimusapulaisen tehtävä voi olla luonnollinen ponnahduslauta jatko-opinnoille ja mahdolliselle jatkoopiskeluviralle.

Y

Yliopiston kansleri on muutamissa Suomen yliopistoissa käytettävä virka, jonka hoitajan tehtävänä on edistää tieteitä ja valvoa yliopiston yleistä etua ja toimintaa. Jos yliopistossa on kansleri, hän on yliopiston ylin viranomainen. Helsingin yliopiston kanslerilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa valtioneuvostossa käsiteltäessä Helsingin yliopistoa koskevia asioita. Alkujaan Helsingin yliopiston ja sen edeltäjien kansleri oli kuninkaan ja sittemmin keisarin nimittämä edustaja autonomisessa yliopistossa. Historian kuluessa kanslerin rooli on muuttunut tästä yliopiston korkeimmaksi edustajaksi valtiollisissa ja yhteiskunnallisissa yhteyksissä. Tästä historiasta johtuen kanslerin muodollisen nimityksen tekee nykyäänkin Tasavallan presidentti, joskin käytännössä yliopiston asettamasta ehdokkaasta.

Kanslerin tehtävänä yliopistossa on vahvistaa yliopiston johtosäännöt ja muut vastaavat määräykset, nimittää yliopiston professorit ja dosentit sekä myöntää lupa promootioiden järjestämiseen. Kansleri ratkaisee myös tiettyihin virantäyttöasioihin liittyviä laillisuusmuistutuksia. Lisäksi kansleri tekee esityksiä ja antaa lausuntoja niistä yliopistoa koskevista asioista, jotka eivät kuulu yliopiston omaan päätösvaltaan. Yliopiston omista varoista myönnettävällä kanslerin matkatuella rahoitetaan yliopiston tutkijoiden ja opettajien tieteellisiä ulkomaanmatkoja. Kanslerin apuna toimii oikeusoppinut kanslerinsihteeri ja kanslerinvirasto. Kansleri valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Kanslerin nimittää Tasavallan presidentti. Esityksen tekee valtioneuvosto kolmesta yliopiston kollegion vaaleilla asettamasta ehdokkaasta. Kansleriksi voidaan nimittää henkilö, joka on toiminut ansiokkaasti tieteen tai yliopistolaitoksen hyväksi. Käytännössä Helsingin yliopistossa on ollut pitkään tapana, että edellisen kanslerin jäädessä eläkkeelle uudeksi kansleriksi on seurannut yliopiston sen hetkinen rehtori.

(http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Yliopiston_virat)