Tiedustelijat 2024 / Kinocompany.

Suomi taisteli toisessa maailmansodassa vuosina 1939-1945 säilyttääkseen itsenäisyytensä. Sotilastiedustelu ja kaukopartiotoiminta olivat osa sodankäyntiä. Niiden kautta hankittiin tietoa Neuvostoliiton asevoimista ja toiminnasta. Sotilastiedustelua tehtiin mm. kuuntelemalla salaa vihollisen radiolähetyksiä ja valokuvaamalla sen alueita lentokoneista. Lapin sodassa samanlaista tiedustelua tehtiin saksalaisista. Tämä tieto oli arvokasta Suomen armeijan johdolle, kun se teki päätöksiä ja suunnitteli omia operaatioitaan.

Yksi tärkeä osa Suomen sotilastiedustelua olivat kaukopartiot. Ne olivat itärajan yli lähetettyjä, pieniä ja nopeasti liikkuvia yksikköjä. Kaukopartioiden tavoitteena oli hankkia tietoa rintamalinjan takaa ja seurata vihollisen liikeitä. Tämän lisäksi kaukopartiot saattoivat tehdä sabotaasia, kuten tuhota pommeilla rautateitä ja siltoja, ja häiritä huoltokuljetuksia.  Tiedustelumatkoja Neuvostoliiton puolelle tehtiin pienissä määrin jo ennen talvisotaa, mutta välirauhan aikana aloitetiin varsinaisten kaukopartiojoukkojen kouluttaminen. Kaukopartioilla oli tärkeä rooli jatkosodassa ja myöhemmin myös saksalaisia vastaan käydyssä Lapin sodassa.

Kaukopartiot olivat kooltaan pieniä, ja niihin kuului yleensä 5-30 miestä. Ne liikkuivat useimmiten jalan tai talvella hiihtäen. Toimintaan valittiin hyvin koulutettuja sotilaita, jotka osasivat selviytyä maastossa jopa monta viikkoa kestävien retkien ajan. Kaukopartiomiehiltä vaadittiin hyvää fyysistä kuntoa ja psykologista kestävyyttä. Tehtävät olivat vaarallisia, ja vangiksi jääminen johti usein teloitukseen.

Kaukopartiotoiminta on jäänyt osaksi Suomen sotahistoriaa, ja kaukopartiomiehiä muistellaan usein rohkeina sankareina. Toiminnan yhteydessä kehitettyjä sissisodan menetelmiä on käytetty mallina myöhemmille erikoisjoukoille ja tiedusteluoperaatioille. Myöhemmin tutkimuksessa on alettu kiinnittää huomiota myös toiminnan psykologiseen kuormittavuuteen ja eettisiin kysymyksiin.

Koska kaukopartiotoiminta oli äärimmäisen rankkaa fyysisesti ja psyykkisesti, se saattoi aiheuttaa sotilaille pitkäkestoisia vaikutuksia. Psykologiset traumat olivat sotilailla yleisiä, mutta niistä ei ollut tapana puhua sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. Isän ahdistus saattoi siirtyä perheelle muilla tavoilla, kuten tunteiden tukahduttamisena, ärtyneisyytenä ja etäisyytenä. Sodan aiheuttamat ahdistavat tunteet ovat näin voineet siirtyä perheissä jopa yli sukupolvien. Sotatraumoista on alettu puhua ja niitä on alettu tutkia vasta vuosikymmeniä sotien jälkeen, 1980-luvulta alkaen.

OHJAAJAN SANA
Olen useammassa aiemmassa työssäni käsitellyt Suomen osallisuutta toiseen maailmansotaan sekä sen merkitystä meille jälkipolville. Nimenomaisesti siitä tulokulmasta, että miksi siitä on syntynyt meille niin merkittävä kokemus? Kaiken sodankäynnin mielettömyyden tuoman vaikutuksen ihmiseen ymmärrän toki, mutta sen sukupolvien yli siirtyvän vaikutuksen voima, joka vaikuttaa meihin vielä tänäkin päivänä, hämmentää kerta toisensa jälkeen. Kiinnostavaa on se, miten vähän ihminen loppujen lopuksi on muuttunut, vaikka mielestämme olemme tulleet kauas noista ajoista.

Tiedustelijat-elokuvan aikana onnistuimme saamaan käsiimme runsaasti ennennäkemätöntä materiaalia niin kaukopartioyksikkö Vehniäisestä kuin Hannes Vehniäisen kotiarkistosta. Tämä aineisto on tuonut aivan erilaista syvyyttä ja autenttisuutta tarinaamme. Edellinen sota-aiheinen elokuvani Sota ja mielenrauha rakentui yksittäisten sotilaiden kirjeiden varaan luoden kuvan sodan vaikutuksesta ihmismieliin, ja Tiedustelijat jatkaa tätä matkaa vielä pidemmälle. Joonaksen henkilökohtainen tutkimusmatka ukkinsa menneisyyden salaisuuksiin tuo elokuvan tähän päivään ja vie meidät niiden valintojen ja tapahtumien pariin, jotka vaikuttavat meihin vieläkin.

Tämä elokuva on osaltaan myös kunnianosoitus niille, jotka kantoivat raskaita taakkoja sodassa ja sen ulkopuolella. Kun legendaarinen kaukopartiomies Paavo Suoranta vastaanotti kunniamerkkinsä Mikkelissä, marsalkka Mannerheim kysyi häneltä, mistä mitali oli ansaittu. Suoranta vastasi: ‘Repun kannosta, herra Marsalkka!’ Elokuvan nähtyään toivon, että jokainen katsoja pohtii, mitä itse menneisyyden repussaan kantaa ja mitä jälkiä omat valintamme jättävät

Ari Matikainen, ohjaaja (Tiedustelijat-elokuvan mediainfo)