Jadesoturi

Sammon arvoitus

Louhi lupaa varustaa Väinämöisen matkalle Pohjolasta Kalevalaan. Vastapalveluksena Väinämöinen lupaa Louhelle rikkauksia jauhavan Sammon. Väinämöinen lähettää seppä Ilmarisen Pohjolaan Sammon takojaksi vastoin tämän tahtoa. Ilmarinen onnistuu lopulta takomaan Sammon, mutta sammon takojalle vaimoksi luvattu Pohjolan tytär ei suostukaan Ilmarisen morsioksi ja Louhi sulkee Sammon kivimäkeen.Väinämöinen, Ilmarinen ja Lemmikäinen lähtevät ryöstöretkelle Pohjolaan. He onnistuvat pakenemaan Sampo mukanaan, mutta Sampo tuhoutuu kun Kalevalan sankarit ottavat yhteen kotkanhahmoisen Louhen kanssa. Osa Sammon palasista ajautuu rantaan Suomen vauraudeksi ja osa jää meren antimiksi. Sammon kansi jää Louhen saaliiksi. 

Samporunot muodostavat Kalevalan juonellisen ja rakenteellisen ytimen ja Sampo on Kalevala-tutkimuksenkin ehkäpä pohdituin kysymys. Sampo on vaurautta ja onnea tuottava ihme-esine: ”Siin´on kyntö, siinä kylvö, siinä kasvo kaikenlainen, siinäpä ikuinen onni.” (38: 312-314) Se on myös Kalevalan keskeinen symboli, joksi se nousee myös Jadesoturissa.Sampoon tiivistyvät elokuvan Kalevala-henki ja merkitykset. 
  • Sampo-runot ovat Kalevalan ehkä kaikkein eniten mielikuvituksellisiakin tulkintoja saanutta ainesta. Etsikää erilaisia tulkintoja ja selityksiä Sampo-myytille. Tiivistäkää elokuvan sampotulkinta ja kehittäkää oma tulkintanne sammosta.
(Teosofisen tulkinnan mukaan Sammon taontaa koskevat runot kuvaavat kuolemattoman, taivaallisen kehon rakentamista ja itse Sampo symboloi viisauden lähdettä. Sampo-tarun ainesten on katsottu olevan osittain peräisin skandinaavisesta ja osittain kreikkalaisesta perinteestä.
Tieteellinen tutkimus on selittänyt sammon milloin myyttiseksi maailmanpuuksi, ihmemyllyksi, Pohjantähdeksi, raudanvalmistusmenetelmäksi, milloin kulttiesineeksi tai kulttuurin symboliksi. Sampo on saanut lukuisia tulkintoja myös taiteen parissa. Englantilaisen kirjailijan Ian Watsonin teoksessa Lucky´s harvest (1993) Sampo on nanoteknologian saavutus toisella planeetalla ja Johanna Sinisalon kirjassa Sankarit (2003) Sampo saa tietokoneaikaan siirrettynä vaarallisen tietokoneohjelman roolin. 
Säveliksi Sampo on taipunut ainakin Einojuhani Rautavaaran teoksessa Sammon ryöstö (1982). Musiikillista innoitusta Kalevalasta on löytänyt myös Amorphisyhtye, joka on sovittanut Kalevala-tarut deathmetal-muottiin.)
 
Sammon taonta on saanut monia kuvallisia tulkintoja suomalaisen taiteen kultakauden ajoista lähtien. Tuleeko mieleenne esimerkkejä? Kirjatkaa ylös kuvataiteen Sampotulkintoja. Muistelkaa elokuvan Sammon taonta-kohtausta ja verratkaa sitä muihin tulkintoihin. (Joseph Alanen on kuvannut Sampoaihetta koristeellisissa töissään kuten  Sammon taonnassa. Väinö Blomstedt maalasi Sammon taonnan vuonna 1898. Akseli Gallen-Kallela on tehnyt ehkä kuuluisimman Sammon taonta -taulun. Kivimosaiikkitaiteilija Ritva Luukkasen tulkinta Sammon taonnasta löytyy täältä ja 
Seppo Similän 1970-luvun versio aiheesta puolestaan täältä
  • Pohtikaa Kalevalan kuvittamista Sampoesimerkkien kautta. Millainen tyyli sopii parhaiten Kalevalan kuvitukseen, mitä teille tulee ensimmäisenä mieleen Kalevalataiteesta ja millaista sen teidän mielestänne tulisi olla? Tehkää itse valitsemallanne tekniikalla maalaus, piirustus tms. haluamastanne Kalevala-aiheesta. Esitelkää työnne muille ja perustelkaa miksi valitsitte juuri tämän kohtauksen.
  • Mikä yhdistää Jadesoturin sankaria Kaita ja Ilmarista Sammon takojina? Vertailkaa Kalevalan ja Jadesoturin Samposankareita. (Molempia motivoi nainen. Louhi lupaa Ilmariselle: ”Saatatko takoa Sammon, Kirjokannen kirjaella, Joutsenen kynän nenästä, Maholehmän maitosesta, Ohran pienestä jyvästä, kesäuuhen untuvasta, Niin saat neion palkastasi, Työstäsi tytön ihanan.” Kaille luvataan ”tao minulle Sampo, niin saat rakkaasi takaisin.”)
  • Etsikää Kalevalasta sammon taontaa kuvaava kohta ja verratkaa sitä elokuvaan, arvioikaa kohtauksen visualisontia ja elokuvallista toteutusta. (Kalevalassa kohta: 10: 409-422Siitä seppo Ilmarinen, takoja iän-ikuinen,takoa taputtelevi, lyöä lynnähyttelevi. Takoi sammon taitavasti: laitahan on jauhomyllyn, toisehen on suolamyllyn,rahamyllyn kolmantehen. Siitä jauhoi uusi sampo, kirjokansi kiikutteli, jauhoi purnun puhtehessa: yhen purnun syötäviä,toisen jauhoi myötäviä,kolmannen kotipitoja. )

Materiaaliin liittyvät elokuvat

Jadesoturi

Ohjaaja: AJ Annila

Maa: Suomi,Kiina,Viro,Alankomaat Vuosi: 2006

Kesto: 101min Ikäraja: 12

Levittäjä: Future Film

Näyttelijät:
Tommi Eronen, Markku Peltola, Krista Kosonen, Chang Jingchu


Jadesoturi suomalainen on fantasiaelokuva, joka kunnioittaa Hongkong -genren esikuviaan. Kalevalan inspiroimana se yhdistää suomalaisen ja kiinalaisen mytologian yhdeksi elokuvaksi.

Oppimateriaalit ja elokuvat Sopivan elokuvan valitseminen Elokuvateatterien ja levittäjien yhteystietoja Koulukinonäytännön järjestäminen elokuvateatterissa Ohjeita elokuvan katsomiseen koulussa