Saamelaisveri

Identiteetti, kulttuuri-identiteetti ja sosiaalinen identiteetti

Saamelaisia on Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Lisätietoa saamelaisuudesta löydät Kuun metsän Kaisa -elokuvan oppimateriaalista.

Elokuva on ensimmäinen etelä-saameksi puhuttu elokuva. Eteläsaame on uhanalainen kieli, sitä puhuu vain n. 500-600 ihmistä, noin puolet heistä Ruotsissa ja puolet Norjassa. Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea.

1. Mitä tarkoittaa identiteetti? Miettikää myös mitä tarkoittaa kulttuuri-identiteetti ja sosiaalinen identiteetti. Etsikää sitten selville lisätietoa netistä.

Identiteetistä kerrotaan Suomen Mielenterveysseuran sivuilla näin:
"Identiteetti vastaa ensisijaisesti kysymykseen 'kuka minä olen'. Siihen ei tulisi suhtautua pysyvänä ominaisuutena, vaan oman identiteetin kehittyminen olisi hyödyllistä nähdä jatkuvana vuorovaikutuksellisena prosessina. Identiteetin voidaan ajatella muodostuvan sekä henkilökohtaisesta että sosiaalisesta puolesta. Henkilökohtainen identiteetti muodostuu ominaisuuksista, jotka erottavat meidät muista. Tällaisia ominaisuuksia voivat olla esimerkiksi omat arvot ja kiinnostuksen kohteet. Henkilökohtaisen identiteetin voidaan ajatella piirtyvän tunteeksi omasta ainutlaatuisuudesta. Ryhmäjäsenyydet muodostavat puolestaan keskeisen osan identiteetin sosiaalisesta puolesta. Tähän identiteetin ulottuvuuteen liittyy tarve kuulua ja samaistua joihinkin ryhmiin kuten ammattiin, harrastuksiin, kulttuuriin, kieleen, ikäryhmään tai sukupuoleen pohjautuviin ryhmiin."

Kulttuuriakaikille.fi -sivustolla kulttuuri-identeettiä kuvataan seuraavasti:
"Ihmisen identiteetti ei muodostu vain entisyydestä, uskonnosta tai yhteiskuntaluokasta. Lisäksi siihen vaikuttavat sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, kieliryhmä ja yksilön mahdollinen erityisyys, esimerkiksi vammaisuuden tai sairauden tuoma samastuminen tiettyyn ryhmään. Joidenkin ihmisten identiteettiä määrittää vahvasti asuinalue (Lappi, Ahvenanmaa), toisten ammatti, ja toiset löytävät hengenheimolaisia saman harrastuksen piiristä. Paitsi kaikki edellä mainitut kulttuurit, yksilön identiteettiin vaikuttaa myös kansallinen kulttuuri. Jokaisella alakulttuurilla on omat tapansa kokea, tulkita, ja havainnoida kansallisen kulttuuriin kuuluvia arvoja ja ihanteita. Jokainen ryhmä, johon yksilö kuuluu, muokkaa hänen identiteettiään ja vaikuttaa hänen käyttäytymiseensä."

Lisälukemista: Stuart Hall (1999): Identiteetti.

2. a) Elokuvassa Elle-Marja tekee kaikkensa kieltääkseen itsensä ja identiteettinsä. Miettikää ja muistelkaa minkälaisissa tilanteissa Elle-Marja valehtelee tai kätkee saamelaisuutensa toivoessaan "menevänsäruotsalaisesta"? Miksi hän tekee niin juuri niissä tilanteissa? Muistelkaa ja keskustelkaa.
b) Miettikää, minkälaisia muita syitä ihmisellä voi olla kieltää itsensä tai yrittää muuttaa itseänsä kuin juurensa tai alkuperänsä? Mitä muuta ihminen voi jättää kertomatta itsestään? Minkälaisia toiveita ja syitä kertomatta jättämisen takana voi olla?

3. a) Elle-Marja/Christina juttelee muutaman hotellivieraan kanssa, jotka paheksuvat saamelaisten käyttäytymistä toteamalla mm. "Jag trodde samerna är naturmänniskor" (= luulin, että saamelaiset ovat luontoihmisiä). Miksi Elle-Marja/Christina ei puolustaudu, vaikka on kasvanut saamelaisyhteisössä?
b) Mistä ennakkoluulot syntyvät ja miten niistä voi päästä eroon?
c) Millä tavoin omat oletukset ja toisten ihmisten oletukset tiettyyn ryhmään kuulumisesta vaikuttavat käyttäytymiseesi?

4. Listatkaa ylös elokuvan hahmoja. Mistä hahmoista pidit? Millainen suhde heillä oli elokuvan päähenkilöön Elle-Marjaan/Christinaan? Millaisia tapoja tuoda esiin saamelaisuutta elokuvasta oli löydettävissä? Millainen suhtautuminen elokuvan henkilöillä oli näihin tapoihin? Muuttuiko se elokuvan kuluessa?

5. Minun identiteettini. Mikä tekee ihmisen? Mistä osa-alueista identiteettisi muodostuu? Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä?
a) Kirjallinen toteutus: tehkää käsitekartta identiteettinne osasista. Tarkastelkaa käsitekarttoja lopuksi yhdessä. Voitte myös listata taululle teitä yhdistäviä ja erottavia piirteitä. 

b) Kuvallinen toteutus: piirretään paperille pareittain tai pienryhmissä jokaisen osanottajan sivuprofiili siten, että piirrettävä istuu tai seisoo seinän vieressä. Seinälle on kiinnitetty paperi ja piirrettävän vieressä on lamppu. Kaveri piirtää parinsa silhuettivarjokuvan paperille seinälle heijastuvaa varjoa hyödyntäen. Sen jälkeen silhuetti täytetään omaa identiteettiä kuvaavilla ja itseä puhuttelevilla kuvilla. Jotta kuvat myötäilisivät profiilin linjoja siististi kannattaa leikata silhuetin muoto irti paperista ja tehdä kuvasommitelma toiselle paperille. Tälle toiselle paperille voi piirtää silhuetin ääriviivat tai sommitella kuvat suunnilleen profiilin muotoisesti. Lopuksi paperi, jossa on silhuetin aukko liimataan kollaasipaperin päälle. Pään sisus siis täytetään kuvilla. Tehtävän voi toteuttaa ryhmän taitojen mukaan kokonaan tai osittain myös Photoshopilla tai vastaavalla kuvaeditointityökalulla valokuvia editoiden. Silhuettivarjokuva skannataan tai valokuvataan pohjaksi Photoshoppiin. Kiinnittäkää lopuksi identiteettikuvanne seinälle, tarkastelkaa niitä ja kertokaa niistä toisillenne.

6. Saamelaisveri on myös kasvutarina ja käsittelee Elle-Marjan kasvamista nuorena naisena yhteiskunnassa. Miten Elle-Marjan sukupuoli vaikuttaa hänen kohtaamiseensa syrjivän yhteiskunnan kanssa? Millä lailla Niklaksen vanhemmat suhtautuvat häneen? Miksi luulette Elle-Marjan kopioivan opettajansa nimen ja taustan?

 

Elokuvasta voi tilata koulukinonäytännön elokuvateatteriin.

Materiaaliin liittyvät elokuvat

Saamelaisveri

(Sameblod)

Ohjaaja: Amanda Kernell

Maa: Ruotsi Vuosi: 2016

Kesto: 110min Ikäraja: 12

Levittäjä: Cinema Mondo

Näyttelijät:
Hanna Alström, Anders Berg, Katarina Blind, Lene Cecilia Sparrok, Mia Erika Sparrok, Maj Doris Rimpi, Olle Sarri


Ruotsalaiselokuva 1930-luvulla tapahtuneesta saamelaisten syrjinnästä, jonka jäljet näkyvät tänäkin päivänä.

Oppimateriaalit ja elokuvat Sopivan elokuvan valitseminen Elokuvateatterien ja levittäjien yhteystietoja Koulukinonäytännön järjestäminen elokuvateatterissa Ohjeita elokuvan katsomiseen koulussa