Opetuksen tavoitteet
T1 ohjata oppilasta kiinnostumaan ympäröivästä yhteiskunnasta ja yhteiskuntaopista tiedonalana

Sisältöalueet
S1 Arkielämä ja oman elämän hallinta
S2 Demokraattinen yhteiskunta
S3 Aktiivinen kansalaisuus ja vaikuttaminen

Laaja-­alaisen osaamisen osa-­alueet
L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

Yhteiskuntaoppi ja vaikuttaminen -osion tehtävät:
Väittely
Mielenosoitus
Mielipidekirjoitus
Sanastoharjoitus-tehtäväpaketti
Käsitteet opettajalle

Johdanto

Elokuvassa Supermarsu ja suuri huijaus Emilian koulun lähimetsää ja sen eläimiä uhkaa Rasva-Anteron isän suunnittelema valtatie hänen omistamalleen margariinitehtaalle. Saadakseen idean myytyä myös koulun henkilökunnalle ja oppilaille, Rasva-Anteron isä lupaa rakentaa kaadetun metsikön tilalle toimintapuiston lapsille.

Lopulta päätös metsikön kohtalosta annetaan koulun oppilaille, jotka pääsevät äänestämään asiasta. Yhdessä ystävänsä Simon kanssa Emilia aloittaa kampanjan metsikön säilyttämisen puolesta, kun taas Rasva-Antero alkaa tukijoineen kampanjoida saadakseen metsän tilalle toimintapuiston.

Väittely

1. Luokan oppilaat jakaantuvat kahteen ryhmään. Toisen puolen tehtävänä on puolustaa metsää ja toisen puolen tehtävänä on puolustaa toimintapuistoa lapsille. On hyvä pohtia erilaisia näkökulmia (ihmisten, eläinten, luonnon…)
   
   Oppilaat voivat valita myös jonkin toisen väittelyn aiheen, joka koskettaa heidän elämäänsä henkilökohtaisesti. Tällöin aiheeseen olisi hyvä tutustua yhteisesti esimerkiksi uutisen avulla ennen ryhmien jakoa.
   
   Muitakin väittelyn aiheita voi poimia elokuvasta kuten esimerkiksi:
   
   – 45 minuutin välitunnit vs. 15 minuutin välitunnit
   – munkkeja ja karkkeja ruoaksi vs. nykyinen kouluruoka
   
   
2. Kumpikin ryhmä kirjoittaa ylös perusteluja oman kantansa tueksi (“Metsä on säilytettävä, koska…” / “Toimintapuistoa tarvitaan, koska…”). Ryhmien kannattaa myös miettiä, mitä vastaväitteitä toisella ryhmällä saattaisi olla, ja varautua vastaamaan niihin. Isompien oppilaiden kanssa voi myös tehdä niin, ettei ryhmä tiedä etukäteen, kumpaa kantaa edustaa.
   
   
3. Järjestetään väittely. Kummastakin ryhmästä valitaan 2-4 oppilasta, jotka asettuvat istumaan vastakkain luokan eteen. Lisäksi valitaan puolueeton sihteeri ja puheenjohtaja. Sihteerin tehtävänä on rajata puheenvuorojen kestot esimerkiksi tiimalasin tai kellon avulla. Puheenjohtaja esittelee aluksi väittelyn aiheen ja osapuolet sekä huolehtii siitä, että väittelijät pysyvät aiheessa ja käyttävät asiallista kieltä. Puheenjohtaja jakaa myös puheenvuorot. Opettaja voi toimia tuomarina, joka lopuksi päättää kumman puolen perustelut olivat vahvempia.

Mielenosoitus

Suomessa kaikilla ihmisillä on oikeus ilmaista mielipiteensä. Tämä oikeus on tärkeä, jotta kansalaisten ääni kuuluisi kun päätetään yhteisistä asioista. Tämän vuoksi Suomessa on sananvapaus ja kokoontumisvapaus, jotka on kirjattu aina perustuslakiin saakka. Perustuslain tarkoituksena on suojella jokaisen Suomessa asuvan perusoikeuksia.

Mielenosoituksen tarkoituksena on tuoda esiin yhteistä mielipidettä, vaatimusta tai vastalausetta liittyen johonkin mielenosoittajille tärkeään aiheeseen. Media uutisoi yleensä mielenosoituksista, ja tällä tavoin mielenosoittajien viesti saa laajemman yleisön ja aiheesta nousee enemmän yleistä keskustelua.

Kansalaisvaikuttamista, kansalaisoikeuksia ja mielipiteenilmaisua voi oppia ja toteuttaa eri tavoin. Yksi tapa on pehmolelumielenosoitus. Harjoitus antaa oppilaille mahdollisuuden harjoitella mielipiteen muodostamista ja vaikuttamisen keinoja mielenosoituksen muodossa.

Katso lisää vinkkejä mielenosoittamiseen: Amnestyn viisi pikateesia oikeudesta osoittaa mieltä

1. Oppilaat tuovat kotoa pehmolelun tai muun vastaavan hahmon. Pehmolelut osallistuvat mielenosoitukseen esimerkiksi edellä esitetyn väittelyn kantojen mukaisesti. Tällöin kyseessä on mielenosoitus ja sen vastamielenosoitus. Vastaavasti kaikki pehmolelut voivat osoittaa mieltä yhden ja saman asian puolesta. Voitte miettiä luokan kanssa myös jonkun toisen tärkeän aiheen, jonka puolesta osoittaa mieltä (esimerkiksi koulunne arkeen liittyvä).

2. Katsokaa yhdessä kuvia mielenosoituksista (esim. Ylen sivuilta tai kuvapankki iStockista tai Pixabaysta). Minkälaista rekvisiittaa kuvista löytyy? Entä minkälaisia iskulauseita? Osaavatko oppilaat kertoa, minkä asian puolesta kuvan henkilöt osoittavat mieltä?

3. Askarrelkaa leluille banderolleja ja kylttejä, joissa on ytimekkäitä iskulauseita ja aiheeseen liittyviä kuvia. Iskulauseiden ja kuvien tarkoituksena on saada ihmisten huomio ja mielipide mielenosoittajien ajaman asian puolelle. Elokuvassa osapuolet käyttivät esimerkiksi iskulauseita “Äänestä asfaltin puolesta!” ja “Äänestä metsän puolesta!” Voitte askarrella leluille myös megafoneja, mielenosoitusrummut tms. Käyttäkää materiaaleina mm. puisia tikkuja, kartonkia ja kangasta.

4. Kuvataide- tai käsityötunnilla pehmoleluille voi myös ommella esim. T-paidan, johon on painettu iskulause ja/tai kuva. T-paitoja voi painaa myös itselle, jos aihe liittyy koulun arkeen!

5. Musiikin tunnilla oppilaat voivat keksiä mielenosoitukseen iskulauseen ja siihen sopivan marssirumpukompin, ja tämä äänitetään.

6. Sijoittakaa mielenosoittajat sopivaan ympäristöön oli se sitten koulun vitriini tai vaikka viereinen metsä. Asetelkaa lelut muodostelmaan ja tallentakaa mielenosoitus joko valokuviksi tai videoklipiksi. Lisätkää klippiin mahdollinen äänite.

7. Nykyisin monet somevaikuttajat ja tubettajat ovat tärkeitä mielipidevaikuttajia etenkin nuorempien polvien keskuudessa. Voitte perustaa pehmoleluille oman somekanavan tai ainakin kuvata videoita, joita näiden somessa voisi olla. Esimerkiksi Adobe Express-ohjelmalla voi laittaa animaatiohahmoja puhumaan omalla äänellä. Katso ohjelmalla tehty esimerkki tästä.
   
   Vinkki: Adobe Express-ohjelmassa voi nauhoittaa ääntä, jonka animaatiohahmot sitten puhuvat (ohjelma tekee lip-syncin). Omia hahmoja ei valitettavasti voi luoda, mutta valmiista valikoimasta löytyy mm. koiria, pingviini, pöllö jne. Hahmon voi sijoittaa oikean valokuvan päälle. Toiminto löytyy kohdasta Videot —> Animoi hahmoja. Tämä toiminto on ilmainen. Vaatii kirjautumisen oppilaan tunnuksilla. Katso esimerkkivideo alla.
   –
8. Harjoitus mahdollistaa myös tosielämässä vaikuttamisen, jos mielenosoituksesta otettu valokuva tai videoklippi lähetetään taholle (esim. rehtori, kunnanvaltuutettu tai kansanedustaja), johon halutaan vaikuttaa.

Mielipidekirjoitus

Mielipidekirjoituksen tarkoituksena on pyrkiä vaikuttamaan lukijoihin. Tekstissä kirjoittaja tuo esiin oman perustellun kantansa johonkin hänelle itselle tärkeään aiheeseen. Kantaa otetaan usein johonkin ajankohtaiseen aiheeseen. Mielipidekirjoitus julkaistaan yleensä sanomalehdissä. 

Hyviä aiheita mielipidekirjoitukseen löytyy elokuvan teemoista:

• lähiluonnon merkitys
• eläinten asema
• nuorten vapaa-ajan viettopaikat
• kouluruoka
• välituntien/oppituntien pituus
• margariinitehtaan valtatien tarpeellisuus

Harjoitelkaa mielipidekirjoituksen tekemistä. Liitteistä löytyy tulostettava pohja mielipidekirjoituksen luonnosteluun. 

Vinkkejä kirjoittamiseen:

1. Valitse yksi selkeä näkökulma.
2. Hyvä otsikko tiivistää kantasi. Keksi tekstille otsikko, josta käy ilmi mielipiteesi.
3. Herätä lukijan kiinnostus heti tekstin alussa (väite, kysymys, kärjistys).
4. Anna asiasta esimerkki. Esimerkin avulla ongelmaa on helpompi hahmottaa.
5. Kirjoita napakasti. Vältä liikaa toistoa ja liian pitkiä lauseita.
6. Perustele mielipiteesi huolellisesti. Keksi vähintään kaksi perustelua.
7. Ole rakentava. Muista tarjota ratkaisuehdotus ongelmaan.
8. Tarkista kielioppi. Muista isot kirjaimet, pilkkujen ja pisteiden paikat, kappalejako jne.
9. Kirjoita omalla nimellä. Mielipidekirjoitukset julkaistaan yleensä omalla nimellä, joten kirjoita teksti, jonka takana voit seistä. 

Voitte valita luokan kesken yhden mielipidekirjoituksen, jonka lähetätte esimerkiksi paikallislehteen.

Sanastoharjoitus-tehtävapaketti

Päättämisen sanastoa -tiedosto sisältää erilaisia tehtäviä liittyen elokuvassa tapahtuvan päättämisen ja vaikuttamisen termeihin. Sanasto on melko haastavaa ja sopii ennen kaikkea kuudesluokkalaiselle. Osa tehtävistä on eriytetty alaspäin. Tulostettava tehtäväpaketti löytyy tästä sekä Liitteet-välilehdeltä.

Tiedoston tehtävät järjestyksessä:

1. Sanasokkelo, jonka avulla käsitteisiin voi tutustua niitä ymmärtämättä.
   
2. Käsitteiden esittely.
   
3. Käsitteiden esittely alaspäin eriytettynä.
   
4. Yhdistelytehtävä käsitteiden merkityksestä.
   
5. Yhdistelytehtävä käsitteiden merkityksestä alaspäin eriytettynä.
   
6. Käsitteisiin liittyviä tehtäviä. Ensimmäinen sivu sopii erityisopetukseen. Toisen sivun tehtävät ovat vaikeampia.
   
7. Tehtävä, jossa käsitteet täytyy osata järjestää kirjaimista.
   
8. Tehtävä, jossa on osattava kirjoittaa käsite oikean selityksen kohdalle.
   
9. Alias-kortit, joita voi käyttää myös sanajahdin kortteina.
   

Sanajahti: Kortit kiinnitetään eri paikkoihin luokkaan tai käytävälle. Oppilas laittaa vihkon pöydälle ja kirjoittaa siihen luvut 1.-10. peräkkäisille riveille kuten sanelussa. Hän etsii sanakortin käytävältä ja palaa kirjoittamaan sanan vihkoon oikean luvun kohdalle yksi sana kerrallaan. Tarkistuksineen tähän menee likimain oppitunti. Tarkistusvaiheessa voidaan vielä käydä läpi, mitä sanat tarkoittavat.

Kaikkia korteista löytyviä asioita käytettiin jossakin kohdassa elokuvaa. Voitte myös nostaa kortin kerrallaan ja miettiä, missä kohtaa elokuvaa asia esiintyi. Tämän voi pitää halutessaan vaikka kilpailuna.

Tehtävissä esiintyvät yhteiskuntaopin käsitteet opettajalle

demokratia eli kansanvalta
Hallintomuoto, jossa kansalaiset pääsevät osallistumaan yhteisistä asioista päättämiseen. Tämä tapahtuu Suomessa äänestämällä edustajia esimerkiksi eduskuntaan tai kunnanvaltuustoihin, missä tärkeät päätökset tehdään.

äänestäminen
Jokaisen täysi-ikäisen suomalaisen perusoikeus. Suomessa äänestämällä valitaan edustajat esimerkiksi kunnanvaltuustoihin, eduskuntaan ja Euroopan parlamenttiin. Äänestyksen avulla kansalaiset voivat myös ilmaista mielipiteensä erilaisista asioista (esim. Euroopan unioniin liittyminen). Jokaisella kansalaisella on yksi ääni, mikä tarkoittaa, että kansalaiset ovat äänestyksessä tasa-arvoisia.

suljettu äänestys
Äänestystapa, jossa äänestäjien valinta pysyy salassa. Toisin sanoen kukaan muu ei saa tietää, ketä äänestäjä on äänestämässä.

avoin äänestys
Äänestystapa, jossa äänestäjän valinta on kaikkien nähtävissä. Esim. käsiäänestys.

sananvapaus
Jokaisen suomalaisen perusoikeus, joka takaa oikeuden ilmaista vapaasti oma mielipiteensä ilman pelkoa rangaistuksesta. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi mielipiteen ilmaisua sosiaalisessa mediassa tai mielenosoituksessa. Sananvapaus ei kuitenkaan tarkoita vihamielistä puhetta, toisen ihmisen kunnian loukkaamista tai muihin ihmisiin kohdistuvia uhkauksia.

kokoontumisvapaus
Jokaisen suomalaisen perusoikeus, joka takaa oikeuden järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin.

mielenosoitus
Mielenosoituksessa joukko ihmisiä kokoontuu yhteen julkiselle paikalle ilmaisemaan mielipiteensä jostakin tietystä aiheesta. Mielenosoituksen tarkoituksena on tuoda esiin epäkohtia ja vaatia niihin muutosta. Mielenosoituksen viesti ja vaatimukset on yleensä suunnattu päättäjille.

populismi
Poliittinen toiminta, jonka tarkoituksena on sen kannattajien mukaan edustaa tavallisen kansalaisen tarpeita ja toiveita, ja vastustajien mukaan haalia kansansuosiota halvoilla lupauksilla. Populismi pyrkii ratkaisemaan monimutkaisia ongelmia helpoilla ja yksinkertaisilla ratkaisuilla. Esimerkiksi Rasva-Antero ja hänen ystävänsä Pietari alias Rasvalordi pyrkivät saamaan äänestäjät toimintapuiston puolelle lahjomalla heitä karkeilla ja muilla herkuilla. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump taas lupasi äänestäjilleen ratkaista maahanmuuttoon liittyvät ongelmat rakentamalla muurin Yhdysvaltain ja Meksikon rajalle. 

propaganda
Ihmisten mielipiteiden muokkaamista valikoitujen tosiasioiden, puolitotuuksien ja jopa valheiden sekä tunteisiin (usein pelkoihin) vetoamisen avulla. Propagandassa korostuvat vahvat tietoisesti rakennetut henkilöhahmot ja erilaiset iskulauseet. Elokuvassa esimerkki propagandasta on Rasva-Anteron henkilöön keskittyvä vaalijuliste. Erilaiset mediat kuten televisio ja sosiaalinen media ovat tehokkaita propagandan välittäjiä.