keyboard_arrow_up
menu
SV | EN | RU
SV | EN | RU

 

Borat on saanut varsin ristiriitaisen vastaanoton ja herättänyt monenlaisia mielipiteitä. Elokuvaa on luonnehdittu sekä junttikomediaksi, törkyklassikoksi että älykkääksi satiiriksi. 
 
  • Tutustukaa Borat-ilmiön ympärillä käytyyn internet-keskusteluun ja eritelkää keskustelun piirteitä. Etsikää elokuva-arvosteluja lehdistä ja internetistä. Ryhmitelkää niitä negatiivisiin ja positiivisiin ja katsokaa miten vastakkaisia mielipiteitä on perusteltu. Eroavatko arvostelut paljon omista mielipiteistänne? Perustelkaa myös omia mielipiteitänne.
  • Tutustukaa Boratin MySpace-sivuihin ja pohtikaa mitä elokuvan kotisivuilla halutaan viestittää. Miten sivut on rakennettu, mitkä voisivat olla ilmaisun esikuvia ja mitä vaikutelmaa tavoitellaan? Miettikää miten Boratin hahmoa rakennetaan elokuvan ulkopuolella.
 
Sivut ovat osa prosessia, jossa elokuvantekijät luovat Borat Sagdiyevin hahmon ympärille fiktiivistä todellisuutta, tähän liittyy myös se, että hahmon luoja ja näyttelijä Sacha Baron Cohen esiintyy julkisuudessa kehittämänsä hahmon roolissa. Elokuvan kotisivut on tehty Kazakstanin tiedotusministeriön sivuiksi ja osaltaan ne myös parodioivat vastaavanlaisia tiedotussivuja. Oppilaat voivat tutustua myös esimerkiksi http://virtual.finland.fi/ -sivustoon ja miettiä onko sivuilla mitään yhteistä.
 
  • Etsikää tietoa Borat-hahmosta ja hänen luojastaan Sacha Baron Cohenista. Jäljittäkää hahmon kehityshistoria sarjasta elokuvaan. Verratkaa hahmoa muihin televisiosta elokuvaan päätyneisiin hahmoihin ja pohtikaa ilmiön merkitystä. Onko kyseessä vain kaupallinen voiton maksimointi vai tämän päivän mediakulttuurin tyypillinen piirre? Mitä tällaiset ”monimediaiset” ilmiöt kertovat kulttuuristamme?
Tiedon etsimisen voi aloittaa seuraavilta www-sivuilta:
 
Borat on hyvä esimerkki medioiden muutoksesta, jossa keskeistä on globalisoituminen, viestinnänmäärällinen lisääntyminen ja markkinaideologioiden kasvava asema. Ilmiön kautta voi pohtia myös medioiden merkityksen kasvua. Oppilaat voivat lähestyä kysymystä miettimällä miten muut mediatvaikuttavat heidän omaan mielipiteeseensä tietystä elokuvasta ja millä tavalla he osallistuvat elokuvan valkokankaan ulkopuoliseen elämää esimerkiksi oheistuotteiden tai internetin keskustelupalstojen avulla.
 
Välineitä mediakritiikkiin ja mediamurroksen ymmärtämiseen löytyy esimerkiksi kirjoista
Miten media puhuu. Norman Fairclough, 1998 Tampere: Vastapaino.
Media muuttuu. Toim. Aimo Ruusunen, 2002. Helsinki: Gaudeamus.
 
Kysymys elokuvan kohtausten aitoudesta on herättänyt paljon huomiota, mitkä kohtaukset ovat lavastettuja ja missä pahaa-aavistamattomat haastateltavat tulevat paljastaneeksi ennakkoluulojaan valereportterille. Mitä merkitystä niiden totuudellisuudella lopulta on? Pohtikaa totuuden merkitystä elokuvassa, miten fiktion avulla voi kuvata totuutta? 
  • Valitkaa jokainen yksi näkemänne dokumenttielokuva ja verratkaa Boratin kerrontaa siihen, mitä yhtäläisyyksiä löydätte? Mitä dokumentille tyypillisiä keinoja elokuvassa on käytetty ja mitä tällaisella tyylillä on mielestänne tavoiteltu? Millaisen vaikutelman dokumenttimaisuus mielestänne luo ja miten se vaikuttaa elokuvan tulkintaan ja vastaanottoon? Kuvitelkaa millainen elokuva olisi ”perinteisenä” komediana.
Boratissa tavoitellaan dokumenttimaista ilmaisua kuvausteknisillä keinoilla ja leikkauksella. Dokumentin reportaasista erottava tekijän näkökulma tulee elokuvaan toimittaja Boratin kautta ja monet dokumenttielokuvalle tyypilliset keinot haastatteluineen ja selittävine teksteineen ovat käytössä. Oppilaat voivat etsiä tietoa dokumentti-ilmaisusta esimerkiksi Jarmo Valkolan kirjasta Dokumentin teoria ja estetiikka digitaalisella kaudella, Wikipediasta tai Jouko Aaltosen kirjasta Todellisuuden vangit vapauden valtakunnassa: Dokumenttielokuva ja sen tekoprosessi (Helsinki: Like, 2006).