Ida-Maria Helander on Suomen Saamelaisnuoret SNN ry:n entinen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Elokuvassa seurataan Helanderin matkaa YK:n Indigenous Issues -tapahtumaan New Yorkiin vuonna 2019. Kuva Anssi Kömi / Eatnameamet.

Geat leat sápmelaččat?

Sápmelaččat ásset Sámis, mii lea vehá stuorat guovlu go Norga. Sámi viidodat álgá mátta Skandinávias gitta Ruošša Guoládahkii ja dasa gulle guovllut Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas. Sápmelaččat leat unnitlohkun juohke riikkas. Sápmelaččat leat Eurohpá Uniovnna áidna virggálaččat dovddastuvvon eamiálbmot. Eamiálbmogiin oaivvilduvvo álbmoga man máttarvánhemat ásse dihto guovllus dan vuolušteami dahje maŋit ođasássama áigge dahje ovdalis dálá stáhtarájáid šaddama. Kolonialisma, eatnamiid váldima ja ođasássama maŋŋá sápmelaččat leat seailluhan árbevirolaš eallinvuogiset sihke sosiála, ekonomalaš, kultuvrralaš ja politihkalaš instituhtaset. (Lehtola, 2015.)

Máilmmis leat sullii 60000-100000 sápmelačča, vehá das gitta mo rehkenastojuvvo. Suomas leat birrasiin 10000 sápmelačča, Norggas fas 30000-60000, Ruoŧas 20000-30000 ja Ruošša bealde moadde duhát sápmelačča. Suoma Sámi guvlui gullet Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddat. Lassin maid Soađegili gielddas Lappi bálgosa guovllu Vuohčus. (Lehtola, 2015.)

Sámi ealáhusat

Árbevirolaš sámi ealáhusaide gullet boazodoallu, guolástus, duddjon, luonddubuktagiid čoaggin, meahcásteapmi ja smávvaeanandoallu. Dát ealáhusat guddet sámegielaid ja kultuvrra. Ealáhusat maid govvidit sápmelaččaid oktavuođa lundui. (Sámediggi, 2021.)

Mat eanangeavaheami leat áitojuvvon dokumeanttas? Guolásteapmi, boazoealus

Hálddašeapmi, Ruvkedoaibma, jiekŋameara ruovdemáđii,

Kolonialisma duogáš

Giela massin assimilerema bokte

Vaššiságat / kultuvrralaš appropriašuvdna

Gávttit

Gii lea sápmelaš? Gizzu sápmelašmeroštallamis

Loga eanet sápmelaččaid ja sin ealáhusaid birra:

https://www.samediggi.fi/saamelaiset-info/https://www.samediggi.fi/wp-content/uploads/2019/01/Perinteiset-saamelaiset-elinkeinot-2.pdf