Propaganda ja tiedotus
- Propagandan ja tiedotuksen välisiä eroja
”Saksalaiset olivat osa propagandakompaniaa, me tiedotuskompaniaa”, sanotaan elokuvan ääniraidalla.
a. Kirjoita vierekkäin sanat “propaganda” ja “tiedotus”, ja kirjoita molempien alle ominaispiirteitä tai asiaa kuvailevia sanoja. Tavoitteena on vastata kysymykseen: mikä erottaa propagandan ja tiedotuksen toisistaan? Jos tehtävään on enemmän aikaa, voitte käyttää apuna esim. seuraavia materiaaleja propagandasta (Sisältösekaannuksen selviytymisopas) ja journalismista (Journalistin ohjeet).
b. Keksittekö esimerkkejä tilanteista tai asioista, joissa propagandan ja tiedotuksen tai journalismin välinen raja ei ole selvä tai täysin määriteltävissä?
c. Kumpaan kategoriaan laittaisit elokuvan lopussa nähtävän tietoiskun? - Faktat ja mielipiteet – Pohdintatehtävä
Lukekaa seuraava lainaus ja pohtikaa, mitä mieltä olette faktojen ja mielipiteiden suhteesta politiikassa ja poliittisessa keskustelussa. Pohtikaa sitten, miksi faktojen kiistäminen on niin yleinen poliittisen vaikuttamisen keino?
“Totalitarismi, kuten muun muassa Hannah Arendt on esittänyt, perustui nimenomaan faktan ja fiktion välisen erottelun tuhoamiseen ja eräänlaisen vaihtoehtoisen todellisuuden luomiseen. (…)
Rajanteko faktan ja mielipiteen välillä on luonnollisesti aina osa poliittisen väittelyn sisältöä. Tämä ei kuitenkaan tee niiden välistä erottelua tyhjäksi. Jos emme voi tuntea puhuvamme samasta asiasta, poliittinen keskustelu kuolee.
Siksi haitallisempaa kuin satunnainen valehtelu (…) on faktojen ohittaminen tai sellaisen ”suuren kertomuksen” esittäminen, joka pyrkii Arendtin sanoin ”pysyvään voittoon todellisuuden kustannuksella”.”[1] - Journalismi, propaganda ja yhteiskunta
Vuonna 2024 eniten vangittuja journalisteja oli seuraavissa paikoissa: Kiinan kommunistisen puolueen hallitsema Kiina, vallan kaapanneen sotilasjuntan hallitsema Myanmar ja Gazan sotaa käynyt Israel, jossa vallassa on oikeistopopulistinen Likud -puolue.[2] Näistä maista Kiinan sanotaan käyttävän biljoonia disinformaation levittämiseen[3], ja Israelissa puolestaan myönnettiin olemassa olevan budjetin päälle vuodelle 2025 150 miljoonan dollarin lisärahoitus kansaiväliseen mielipiteeseen vaikuttamiseen.[4]
Journalismissa pitäisi pyrkiä totuuden kertomiseen, ja propagandassa (tai esim. disinformaatiossa) puolestaan pyritään usein muokkaamaan mielipiteiden sijaan tai lisäksi käsitystä siitä, mikä ylipäänsä on totta.
Pohdi journalismin ja propagandan keskinäistä suhdettä siinä, millaista valtiota tai yhteiskuntaa niillä pyritään rakentamaan. Millaiset olosuhteet journalismi vaatii kukoistaakseen? Entä propaganda?
[1] https://politiikasta.fi/politiikan-faktoista-syytakin-huolissaan/
[2] https://www.theguardian.com/media/2024/dec/12/palestine-most-dangerous-country-for-journalists-reporters-without-borders-says
[3] https://www.wsj.com/world/china/china-is-investing-billions-in-global-disinformation-campaign-u-s-says-88740b85
[4] https://www.timesofisrael.com/foreign-ministry-to-receive-massive-budget-for-public-diplomacy-abroad/
